Suomen Akatemia ja säätiöt panostavat lähes yhdeksän miljoonaa kansanterveyden tutkimukseen
Suomen Akatemia on tehnyt päätökset Tieteellä terveyteen -akatemiaohjelmassa rahoitettavista tutkimushankkeista. Ensi vuoden alussa käynnistyvässä tutkimusohjelmassa rahoitetaan hankekonsortioita, jotka etsivät ratkaisuja rohkeilla tutkimusavauksilla suomalaisten kansanterveydellisiin ongelmiin. Suomen Akatemia rahoittaa ohjelmaa seitsemällä miljoonalla eurolla. Mukana yhteistyössä ovat myös Syöpäsäätiö, Lastentautien tutkimussäätiö, Suomen Lääketieteen säätiö ja Suomen Aivosäätiö, ja ne rahoittavat konsortioita yhteensä noin 1,95 miljoonalla eurolla.
Tieteellä terveyteen -ohjelmalla tavoitellaan paitsi tieteen uusiutumista ja hankkeiden tutkimusasetelmien perustellun riskin avulla niiden pitkän tähtäimen vaikuttavuutta, niin myös ohjelmakauden aikana uudenlaista yhteistyötä kansanterveydellisesti merkittävien sairauksien tutkimusta tukevien säätiöiden kanssa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomen Akatemia ja terveyden tutkimusta rahoittavat säätiöt tekevät rahoitusyhteistyötä näin laajasti. Akatemialla ja säätiöillä on yhteinen tavoite rahoittaa lupaavinta, vaikuttavinta ja tieteellisesti korkeatasoisinta tutkimusta.
”Mukaan valitut hankkeet arvioitiin kansainvälisessä arvioinnissa erittäin korkeatasoisiksi ja hankkeiksi, jotka potentiaalisesti voivat johtaa läpimurtoihin kansanterveydellisesti merkittävien tautien hoidossa, ehkäisyssä tai diagnostiikassa”, kertoo professori Mika Rämet, Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunnasta.
Tähtäimessä uusia hoitomuotoja munasarjasyöpään, ratkaisuja lihavuuteen ja vastasyntyneen aivosähkökäyrän mittaushattu
Tieteellä terveyteen -akatemiaohjelmassa rahoitetaan seitsemää konsortiota. Viiden hankkeen rahoitukseen osallistuu säätiöitä. Konsortioiden johtajista viisi on naisia.
Akatemiatutkija Liisa Kaupin konsortiossa tutkitaan munasarjasyövän uusia hoitomuotoja. Merkittävä ongelma syöpätautien parantamisessa on kasvainten muodostama vastustuskyky käytettäville erilaisille solunsalpaajahoidoille. Tutkimuksessa kehitetään mallia, jolla voidaan ennustaa paras mahdollinen yksilöllinen hoitotapa kullekin potilaalle.
Nivelreuma on monitekijäinen autoimmuunisairaus, jonka tarkkaa syntymekanismia ei tunneta. Biologiset lääkkeet ovat tehostaneet reuman hoitoa, mutta vain puolet potilaista hyötyy niiden käytöstä. Dosentti Satu Mustjoen konsortio keskittyy nivelreuman syntymekanismien tutkimukseen tavoitteena kunkin potilaan optimaalista hoitoa helpottava laskennallinen malli.
Lihavuus on yksi merkittävimmistä terveysuhista. Painonhallinta voi olla haasteellista, ja lihavuusleikkauksia lukuun ottamatta tehokkaita, hyviä pitkäaikaistuloksia tuottavia hoitoja on vähän. Professori Kirsi Pietiläisen konsortio kehittää työkaluja yksilölliseen lihavuuden hoitoon käyttäen hyväksi solunsisäisten organellien, mitokondrioiden energia-aineenvaihdunnan mittausta.
Akatemiatutkija Merja Heinäniemen konsortio selvittää tulehdusreaktioiden ennustavaa merkitystä kansantautien, kuten sepelvaltimotaudin ja aikuistyypin diabeteksen synnyssä. Tutkimuksessa keskitytään ihmisen kudoksissa vaeltavien makrofaagisolujen ilmiasujen selvittämiseen, jolloin voidaan ennakoida sairastumisriskiä hyvin aikaisessa vaiheessa ja valita jo tuolloin sopiva hoitomuoto.
Apulaisprofessori Noora Kotajan johtamassa konsortiossa tutkitaan miten isän terveydentila vaikuttaa hedelmöityshetkellä siittiöihin ja jälkeläisten terveyteen. Projektissa etsitään epigeneettisen ja epidemiologisen tutkimuksen avulla keinoja ennaltaehkäistä esimerkiksi elintapamuutosten tai lääkityksen avulla ylipainon esiintyvyyttä.
Professori Sampsa Vanhatalon johtamassa tutkimuksessa tehdään imeväisikäisten varhaisen aivotoiminnan diagnostiikkaan ja hoidon seurantaan älyvaatteita. Hankkeen tavoitteena on neurofysiologisen tutkimuksen ja koneoppimisen menetelmillä kehittää kertakäyttöinen vastasyntyneen aivosähkökäyrän mittaushattu, uni- ja hengitysrytmin seurantaan sopivat liikepöksyt sekä CP-vamman varhaisarvioon soveltuva älypotkupuku.
Muistin heikkenemistä aiheuttavan aivokudoksen rappeutumisen syntymekanismeja ei tunneta ja parantavaa hoitoa ei ole. Dosentti Vesa Kiviniemen johtama konsortio selvittää muistisairauksien syitä ja ehkäisyä tutkimalla aivojen glymfaattisen puhdistumisjärjestelmän toimintaa. Järjestelmä puhdistaa aivoja kuona-aineista. Tavoitteena on löytää keinoja tehostaa kuona-aineiden poistumista ihmisaivoista sekä näin ehkäistä aivokudoksen rappeutuminen ja muistisairaus.
Tieteellä terveyteen (TERVA) -akatemiaohjelman rahoitetut hankkeet
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
ohjelmapäällikkö Jukka Reivinen
p. 0295 33 5099
etunimi.sukunimi@aka.fi
ohjelmapäällikkö Nina Kaminen-Ahola
p. 0295 33 5027
etunimi.sukunimi@aka.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2019 rahoitamme tutkimusta 458 miljoonalla eurolla. Osa rahoituksesta tulee veikkausvoittovaroista. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia
Finlands Akademi beviljar över 30 miljoner euro till forskningsinfrastrukturer som främjar högklassig vetenskap18.1.2019 15:10:27 | Tiedote
Finlands Akademi beslutade idag om finansiering på sammanlagt 32,4 miljoner euro för att stärka forskningens infrastrukturer. Finansieringen fördelas mellan 21 infrastrukturer och 22 organisationer. Finansieringen beviljas för stärkande och uppgradering av nationellt betydelsefulla infrastrukturer som främjar högklassig vetenskaplig forskning. Bland finansieringsmottagarna finns två nya initiativ som inte finns med i Finlands vägvisare för forskningsinfrastrukturer.
Korkeatasoista tiedettä edistäville tutkimusinfrastruktuureille yli 30 miljoonaan euron rahoitus Suomen Akatemialta18.1.2019 15:10:26 | Tiedote
Suomen Akatemia on myöntänyt yhteensä 32,4 miljoonaa euroa tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen. Rahoitus jakautuu 21 tutkimusinfrastruktuurille ja 22 tutkimusorganisaatiolle. Rahoitusta myönnettiin kansallisesti merkittävien ja korkeatasoista tieteellistä tutkimusta edistävien tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen ja laajentamiseen. Uusia, tiekartan ulkopuolisia rahoituksen saajia oli kaksi.
Suomen Akatemia valitsi lippulaivaohjelmaan neljä uutta osaamiskeskittymää8.1.2019 13:30:00 | Tiedote
Suomen Akatemia on valinnut neljä osaamiskeskittymää rahoitettaviksi lippulaivaohjelmassa. Lippulaivaohjelman kokonaisuus on nyt valmis ja siihen kuuluu kuusi osaamiskeskittymää, joiden taustaorganisaatioina on kuusi yliopistoa, kaksi tutkimuslaitosta ja HUS. Ne rahoittavat vuosina 2019-2022 lippulaivoja yhteensä 320 miljoonalla eurolla. Suomen Akatemian rahoitus lippulaivaohjelmalle on 54,5 miljoonaa euroa.
KUTSU: Arkista ja arktista tiedettä – Tieteen aamukahvit johdattavat Tieteen päivien teemoihin7.1.2019 09:55:33 | Kutsu
Millaista on tutkia arktisia alueita? Entä miten tieteellisistä innovaatioista tulee osa ihmisten arkea? Tieteen aamukahvit aloittavat Tieteen päivät keskiviikkona, torstaina ja perjantaina. Aamukahveilla syvennytään valittuihin teemoihin kunkin päivän ohjelmasta. Tervetuloa kuuntelemaan keskustelua ja nauttimaan kupponen kuumaa.
KUTSU: Arkista ja arktista tiedettä - Tieteen aamukahvit johdattavat Tieteen päivien teemoihin18.12.2018 09:08:24 | Kutsu
Millaista on tutkia arktisia alueita? Entä miten tieteellisistä innovaatioista tulee osa ihmisten arkea? Tieteen aamukahvit aloittavat Tieteen päivät keskiviikkona, torstaina ja perjantaina. Aamukahveilla syvennytään valittuihin teemoihin kunkin päivän ohjelmasta. Tervetuloa kuuntelemaan keskustelua ja nauttimaan kupponen kuumaa.
Suomen Akatemialta 12 miljoonaa euroa tutkimusinfrastruktuureiden kehittämiseen11.12.2018 13:08:53 | Tiedote
Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurikomitea on myöntänyt kansallisten ja kansainvälisten tutkimusinfrastruktuureiden kehittämiseen yhteensä 12 miljoonaa euroa. Rahoitusta saa kahdeksan tutkimusinfrastruktuuria. Tutkimusinfrastruktuurikomitea tekee lisää vuoden 2018 hakukierroksen rahoituspäätöksiä tammikuun kokouksessaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme