Suomen Akatemia

Suomen Akatemia ja säätiöt panostavat lähes yhdeksän miljoonaa kansanterveyden tutkimukseen

Jaa

Suomen Akatemia on tehnyt päätökset Tieteellä terveyteen -akatemiaohjelmassa rahoitettavista tutkimushankkeista. Ensi vuoden alussa käynnistyvässä tutkimusohjelmassa rahoitetaan hankekonsortioita, jotka etsivät ratkaisuja rohkeilla tutkimusavauksilla suomalaisten kansanterveydellisiin ongelmiin. Suomen Akatemia rahoittaa ohjelmaa seitsemällä miljoonalla eurolla. Mukana yhteistyössä ovat myös Syöpäsäätiö, Lastentautien tutkimussäätiö, Suomen Lääketieteen säätiö ja Suomen Aivosäätiö, ja ne rahoittavat konsortioita yhteensä noin 1,95 miljoonalla eurolla.

Tieteellä terveyteen -ohjelmalla tavoitellaan paitsi tieteen uusiutumista ja hankkeiden tutkimusasetelmien perustellun riskin avulla niiden pitkän tähtäimen vaikuttavuutta, niin myös ohjelmakauden aikana uudenlaista yhteistyötä kansanterveydellisesti merkittävien sairauksien tutkimusta tukevien säätiöiden kanssa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomen Akatemia ja terveyden tutkimusta rahoittavat säätiöt tekevät rahoitusyhteistyötä näin laajasti. Akatemialla ja säätiöillä on yhteinen tavoite rahoittaa lupaavinta, vaikuttavinta ja tieteellisesti korkeatasoisinta tutkimusta.

”Mukaan valitut hankkeet arvioitiin kansainvälisessä arvioinnissa erittäin korkeatasoisiksi ja hankkeiksi, jotka potentiaalisesti voivat johtaa läpimurtoihin kansanterveydellisesti merkittävien tautien hoidossa, ehkäisyssä tai diagnostiikassa”, kertoo professori Mika Rämet, Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunnasta.

Tähtäimessä uusia hoitomuotoja munasarjasyöpään, ratkaisuja lihavuuteen ja vastasyntyneen aivosähkökäyrän mittaushattu

Tieteellä terveyteen -akatemiaohjelmassa rahoitetaan seitsemää konsortiota. Viiden hankkeen rahoitukseen osallistuu säätiöitä. Konsortioiden johtajista viisi on naisia.

Akatemiatutkija Liisa Kaupin konsortiossa tutkitaan munasarjasyövän uusia hoitomuotoja. Merkittävä ongelma syöpätautien parantamisessa on kasvainten muodostama vastustuskyky käytettäville erilaisille solunsalpaajahoidoille. Tutkimuksessa kehitetään mallia, jolla voidaan ennustaa paras mahdollinen yksilöllinen hoitotapa kullekin potilaalle.

Nivelreuma on monitekijäinen autoimmuunisairaus, jonka tarkkaa syntymekanismia ei tunneta. Biologiset lääkkeet ovat tehostaneet reuman hoitoa, mutta vain puolet potilaista hyötyy niiden käytöstä. Dosentti Satu Mustjoen konsortio keskittyy nivelreuman syntymekanismien tutkimukseen tavoitteena kunkin potilaan optimaalista hoitoa helpottava laskennallinen malli.

Lihavuus on yksi merkittävimmistä terveysuhista. Painonhallinta voi olla haasteellista, ja lihavuusleikkauksia lukuun ottamatta tehokkaita, hyviä pitkäaikaistuloksia tuottavia hoitoja on vähän. Professori Kirsi Pietiläisen konsortio kehittää työkaluja yksilölliseen lihavuuden hoitoon käyttäen hyväksi solunsisäisten organellien, mitokondrioiden energia-aineenvaihdunnan mittausta.

Akatemiatutkija Merja Heinäniemen konsortio selvittää tulehdusreaktioiden ennustavaa merkitystä kansantautien, kuten sepelvaltimotaudin ja aikuistyypin diabeteksen synnyssä. Tutkimuksessa keskitytään ihmisen kudoksissa vaeltavien makrofaagisolujen ilmiasujen selvittämiseen, jolloin voidaan ennakoida sairastumisriskiä hyvin aikaisessa vaiheessa ja valita jo tuolloin sopiva hoitomuoto.

Apulaisprofessori Noora Kotajan johtamassa konsortiossa tutkitaan miten isän terveydentila vaikuttaa hedelmöityshetkellä siittiöihin ja jälkeläisten terveyteen. Projektissa etsitään epigeneettisen ja epidemiologisen tutkimuksen avulla keinoja ennaltaehkäistä esimerkiksi elintapamuutosten tai lääkityksen avulla ylipainon esiintyvyyttä.

Professori Sampsa Vanhatalon johtamassa tutkimuksessa tehdään imeväisikäisten varhaisen aivotoiminnan diagnostiikkaan ja hoidon seurantaan älyvaatteita. Hankkeen tavoitteena on neurofysiologisen tutkimuksen ja koneoppimisen menetelmillä kehittää kertakäyttöinen vastasyntyneen aivosähkökäyrän mittaushattu, uni- ja hengitysrytmin seurantaan sopivat liikepöksyt sekä CP-vamman varhaisarvioon soveltuva älypotkupuku.

Muistin heikkenemistä aiheuttavan aivokudoksen rappeutumisen syntymekanismeja ei tunneta ja parantavaa hoitoa ei ole. Dosentti Vesa Kiviniemen johtama konsortio selvittää muistisairauksien syitä ja ehkäisyä tutkimalla aivojen glymfaattisen puhdistumisjärjestelmän toimintaa. Järjestelmä puhdistaa aivoja kuona-aineista. Tavoitteena on löytää keinoja tehostaa kuona-aineiden poistumista ihmisaivoista sekä näin ehkäistä aivokudoksen rappeutuminen ja muistisairaus.

Tieteellä terveyteen (TERVA) -akatemiaohjelman rahoitetut hankkeet

Lue lisää: Suomen Akatemia ja säätiöt rahoittavat uusia tutkimusavauksia kansanterveyden ongelmien ratkaisemiseksi

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

ohjelmapäällikkö Jukka Reivinen
p. 0295 33 5099
etunimi.sukunimi@aka.fi

ohjelmapäällikkö Nina Kaminen-Ahola
p. 0295 33 5027
etunimi.sukunimi@aka.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Akatemia
Suomen Akatemia
Hakaniemenranta 6, PL 131
00531 HELSINKI

029 533 5000http://www.aka.fi/fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Vuonna 2018 rahoitamme tutkimusta 436 miljoonalla eurolla. Suomen Akatemia saa osan tutkimusrahoitukseen käyttämistään varoista rahapelitoiminnan voittovaroista.  Vuonna 2018 Akatemia käyttää tieteen edistämiseen rahapelitoiminnasta saatuja varoja 70,7 miljoonaa euroa.

Finlands Akademi är en statlig myndighet som lyder under Undervisnings- och kulturministeriet. Vi finansierar högklassig vetenskaplig forskning, verkar som sakkunnig inom vetenskapen och forskningspolitiken samt stärker vetenskapens och forskningens ställning. Vi finansierar forskning med 436 miljoner euro år 2018. En del av vårt stöd till vetenskaplig forskning finansieras genom vinstmedel från tipsbolaget Veikkaus intäkter. År 2018 är vinstmedlens andel av vår totala stödsumma 70,7 miljoner euro.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Svagt förtroende för den offentliga regleringen av gruvverksamheten26.1.2018 12:00Tiedote

En ny undersökning som kartlägger finländarnas inställning till gruvverksamhet visar att förtroendet för lagstiftningen och den offentliga regleringen av branschen är svagt. Enligt enkäten litar cirka 45 procent av enkätdeltagarna inte på de myndigheter som ansvarar för tillsynen över gruvverksamhetens miljökonsekvenser. Drygt en tredjedel av de som besvarade enkäten uppgav sig lita på myndigheterna i viss mån. Undersökningen genomfördes vid Jyväskylä universitet och är en del av Finlands Akademis akademiprogram Mineraltillgångar och materialersättning.

Suomalaisten luottamus kaivostoiminnan julkiseen sääntelyyn heikkoa26.1.2018 12:00Tiedote

Uusi kaivostoimintaan liittyviä asenteita kartoittava tutkimus osoittaa, että suomalaisten luottamus alan lainsäädäntöön ja julkiseen sääntelyyn on heikkoa. Kyselytutkimuksen mukaan noin 45 prosenttia vastanneista ei luota kaivostoiminnan ympäristövaikutusten valvonnasta vastaaviin viranomaisiin. Vastaajista runsas kolmannes ilmoittaa luottavansa viranomaisiin jonkin verran. Jyväskylän yliopistossa toteutettu tutkimus on osa Suomen Akatemian Mineraalivarat ja korvaavat materiaalit -akatemiaohjelmaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme