Suomen Akatemia

Suomen Akatemia ja säätiöt panostavat lähes yhdeksän miljoonaa kansanterveyden tutkimukseen

Jaa

Suomen Akatemia on tehnyt päätökset Tieteellä terveyteen -akatemiaohjelmassa rahoitettavista tutkimushankkeista. Ensi vuoden alussa käynnistyvässä tutkimusohjelmassa rahoitetaan hankekonsortioita, jotka etsivät ratkaisuja rohkeilla tutkimusavauksilla suomalaisten kansanterveydellisiin ongelmiin. Suomen Akatemia rahoittaa ohjelmaa seitsemällä miljoonalla eurolla. Mukana yhteistyössä ovat myös Syöpäsäätiö, Lastentautien tutkimussäätiö, Suomen Lääketieteen säätiö ja Suomen Aivosäätiö, ja ne rahoittavat konsortioita yhteensä noin 1,95 miljoonalla eurolla.

Tieteellä terveyteen -ohjelmalla tavoitellaan paitsi tieteen uusiutumista ja hankkeiden tutkimusasetelmien perustellun riskin avulla niiden pitkän tähtäimen vaikuttavuutta, niin myös ohjelmakauden aikana uudenlaista yhteistyötä kansanterveydellisesti merkittävien sairauksien tutkimusta tukevien säätiöiden kanssa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomen Akatemia ja terveyden tutkimusta rahoittavat säätiöt tekevät rahoitusyhteistyötä näin laajasti. Akatemialla ja säätiöillä on yhteinen tavoite rahoittaa lupaavinta, vaikuttavinta ja tieteellisesti korkeatasoisinta tutkimusta.

”Mukaan valitut hankkeet arvioitiin kansainvälisessä arvioinnissa erittäin korkeatasoisiksi ja hankkeiksi, jotka potentiaalisesti voivat johtaa läpimurtoihin kansanterveydellisesti merkittävien tautien hoidossa, ehkäisyssä tai diagnostiikassa”, kertoo professori Mika Rämet, Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunnasta.

Tähtäimessä uusia hoitomuotoja munasarjasyöpään, ratkaisuja lihavuuteen ja vastasyntyneen aivosähkökäyrän mittaushattu

Tieteellä terveyteen -akatemiaohjelmassa rahoitetaan seitsemää konsortiota. Viiden hankkeen rahoitukseen osallistuu säätiöitä. Konsortioiden johtajista viisi on naisia.

Akatemiatutkija Liisa Kaupin konsortiossa tutkitaan munasarjasyövän uusia hoitomuotoja. Merkittävä ongelma syöpätautien parantamisessa on kasvainten muodostama vastustuskyky käytettäville erilaisille solunsalpaajahoidoille. Tutkimuksessa kehitetään mallia, jolla voidaan ennustaa paras mahdollinen yksilöllinen hoitotapa kullekin potilaalle.

Nivelreuma on monitekijäinen autoimmuunisairaus, jonka tarkkaa syntymekanismia ei tunneta. Biologiset lääkkeet ovat tehostaneet reuman hoitoa, mutta vain puolet potilaista hyötyy niiden käytöstä. Dosentti Satu Mustjoen konsortio keskittyy nivelreuman syntymekanismien tutkimukseen tavoitteena kunkin potilaan optimaalista hoitoa helpottava laskennallinen malli.

Lihavuus on yksi merkittävimmistä terveysuhista. Painonhallinta voi olla haasteellista, ja lihavuusleikkauksia lukuun ottamatta tehokkaita, hyviä pitkäaikaistuloksia tuottavia hoitoja on vähän. Professori Kirsi Pietiläisen konsortio kehittää työkaluja yksilölliseen lihavuuden hoitoon käyttäen hyväksi solunsisäisten organellien, mitokondrioiden energia-aineenvaihdunnan mittausta.

Akatemiatutkija Merja Heinäniemen konsortio selvittää tulehdusreaktioiden ennustavaa merkitystä kansantautien, kuten sepelvaltimotaudin ja aikuistyypin diabeteksen synnyssä. Tutkimuksessa keskitytään ihmisen kudoksissa vaeltavien makrofaagisolujen ilmiasujen selvittämiseen, jolloin voidaan ennakoida sairastumisriskiä hyvin aikaisessa vaiheessa ja valita jo tuolloin sopiva hoitomuoto.

Apulaisprofessori Noora Kotajan johtamassa konsortiossa tutkitaan miten isän terveydentila vaikuttaa hedelmöityshetkellä siittiöihin ja jälkeläisten terveyteen. Projektissa etsitään epigeneettisen ja epidemiologisen tutkimuksen avulla keinoja ennaltaehkäistä esimerkiksi elintapamuutosten tai lääkityksen avulla ylipainon esiintyvyyttä.

Professori Sampsa Vanhatalon johtamassa tutkimuksessa tehdään imeväisikäisten varhaisen aivotoiminnan diagnostiikkaan ja hoidon seurantaan älyvaatteita. Hankkeen tavoitteena on neurofysiologisen tutkimuksen ja koneoppimisen menetelmillä kehittää kertakäyttöinen vastasyntyneen aivosähkökäyrän mittaushattu, uni- ja hengitysrytmin seurantaan sopivat liikepöksyt sekä CP-vamman varhaisarvioon soveltuva älypotkupuku.

Muistin heikkenemistä aiheuttavan aivokudoksen rappeutumisen syntymekanismeja ei tunneta ja parantavaa hoitoa ei ole. Dosentti Vesa Kiviniemen johtama konsortio selvittää muistisairauksien syitä ja ehkäisyä tutkimalla aivojen glymfaattisen puhdistumisjärjestelmän toimintaa. Järjestelmä puhdistaa aivoja kuona-aineista. Tavoitteena on löytää keinoja tehostaa kuona-aineiden poistumista ihmisaivoista sekä näin ehkäistä aivokudoksen rappeutuminen ja muistisairaus.

Tieteellä terveyteen (TERVA) -akatemiaohjelman rahoitetut hankkeet

Lue lisää: Suomen Akatemia ja säätiöt rahoittavat uusia tutkimusavauksia kansanterveyden ongelmien ratkaisemiseksi

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

ohjelmapäällikkö Jukka Reivinen
p. 0295 33 5099
etunimi.sukunimi@aka.fi

ohjelmapäällikkö Nina Kaminen-Ahola
p. 0295 33 5027
etunimi.sukunimi@aka.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Akatemia
Suomen Akatemia
Hakaniemenranta 6, PL 131
00531 HELSINKI

029 533 5000http://www.aka.fi/fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Vuonna 2018 rahoitamme tutkimusta 436 miljoonalla eurolla. Suomen Akatemia saa osan tutkimusrahoitukseen käyttämistään varoista rahapelitoiminnan voittovaroista.  Vuonna 2018 Akatemia käyttää tieteen edistämiseen rahapelitoiminnasta saatuja varoja 70,7 miljoonaa euroa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Uneven terrain helps joggers detach from everyday life4.7.2018 10:27Tiedote

Physical sensations are accentuated when running in different environments. A research project funded by the Academy of Finland found that while running on forest trails the challenges caused by the uneven terrain help joggers detach from everyday life. Twists and bumps on the trail require positive concentration from joggers, which prevents them from worrying about other things. Moreover, trail running generates a positive connection with nature as the jogger focuses on various rocks, branches and other natural objects. On the other hand, running on steady terrain enables joggers to find a state of mind that can either be rather void of thought or allow them to solve everyday problems without active effort.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme