Suomen Akatemia

Suomen Akatemia myönsi akatemiapalkinnot Emmi Helteelle ja Eliisa Lotsarille

Jaa
Vastasyntyneiden synnynnäisiä sydänvikoja tutkinut Emmi Helle ja vesistöjen muutoksia tutkinut Eliisa Lotsari palkitaan poikkeuksellisesta tieteellisestä rohkeudesta ja luovuudesta sekä toiminnastaan tieteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämiseksi.

Suomen Akatemia on palkinnut kaksi ansioitunutta nuorta tutkijaa. Vuoden 2021 akatemiapalkinnot myönnetään kliinisenä tutkijana Helsingin yliopistossa työskentelevälle Emmi Helteelle lääketieteellisen perustutkimuksen liittämisestä käytännön terveystavoitteisiin sekä Aalto yliopiston vesitekniikan apulaisprofessorina työskentelevälle akatemiatutkija Eliisa Lotsarille erinomaisesta monitieteisestä lähestymistavasta vesistöissä tapahtuvien muutoksien ymmärtämiseksi.

”Uutta tietoa vastasyntyneiden synnynnäisten sydänvikojen riskitekijöistä”

Emmi Helteen kliininen tutkimustyö keskittyy lasten rakenteellisten synnynnäisten sydänvikojen syntymekanismien selvittämiseen. Hänen tutkimuksensa on vienyt aihetta eteenpäin merkittävästi. Tutkimuksen ohella Helle toimii erikoislääkärinä Uudessa lastensairaalassa ja Meilahden Sydän- ja keuhkokeskuksessa.

Helteen mukaan vastasyntyneiden lasten tutkimus on merkityksellistä niin lääketieteellisestä kuin terveystaloudellisestakin näkökulmasta. ”Pidän vastasyntyneiden parissa työskentelystä, koska he ovat ihmisen alkuja, joiden kanssa lähdetään niin sanotusti puhtaalta pöydältä. Keskoshoidon kustannusvaikuttavuutta käsittelevässä väitöskirjatutkimuksessani todettiin, että hyvin ennenaikaisina syntyneiden vauvojen hoitoon varatut eurot kohdentuvat tehokkaasti koska keskosvauvojen myöhempi elämänlaatu on varsin hyvä”, Helle toteaa.

Helteen nykyinen tutkimus on tuonut lisätietoa sydänvioille altistavista tekijöistä, kuten äidin sokeritasapainon ja erilaisten geenivarianttien merkityksestä vian kehittymisessä. Tutkimusryhmässä on tunnistettu uusi kandidaattigeeni, jonka roolia parhaillaan selvitetään sydänvikojen aiheuttajana.

”Sydämen raskaudenaikainen kehitys on monimutkainen kokonaisuus. Omassa tutkimuksessani pyrin tunnistamaan sydänvioille altistavia geneettisiä ja ympäristöön liittyviä riskitekijöitä. Sydänviat kehittyvät pääsääntöisesti raskauden alkuvaiheessa, aikana, jolloin tuleva äiti ei välttämättä edes tiedä olevansa raskaana. Sydänvioille altistavien tekijöiden tuntemisesta on apua raskautta suunnitteleville henkilöille. Riskiraskauksien tehokkaammalla seurannalla sydänviat voidaan tunnistaa jo raskausaikana, jolloin voimme ohjata kyseiset synnytykset Uuden lastensairaalan yhteyteen, jossa on parhaat valmiudet niiden välittömään hoitoon”, Helle kertoo.

Emmi Helteellä on lääketieteen lisensiaatin tutkinto Linköpingin yliopistosta Ruotsista vuodelta 2009. Hän väitteli lääketieteen tohtoriksi Turun yliopistossa vuonna 2010. Lastentautien erikoislääkärin pätevyyden hän sai vuonna 2019, ja on juuri saanut lastenkardiologian erityspätevyyden suoritettua. Hänelle myönnettiin dosentuuri Helsingin yliopistosta tammikuussa 2022. Lisäksi Helle on kauppatieteiden maisteri. Vuosina 2015–2017 Helle toimi post doc -tutkijana Stanfordin yliopistossa Yhdysvalloissa.

”Suomen vesistöt ovat ilmastonmuutoksen keskiössä”

Eliisa Lotsarin tutkimus ilmastonmuutoksen vaikutuksesta vesistöihin yhdistää paikkatietoa, luonnonmaantiedettä, fysikaalisia tieteitä ja insinööritieteitä.

Lotsari näkee tutkimuksessaan läheltä ilmastonmuutoksen sekä ihmisen suorittaman luonnonmuokkauksen vaikutukset.

”Ymmärrys vesistöjen nykytilasta ja käynnissä olevista muutoksista on ensiarvoisen tärkeää yhteiskuntien näkökulmista. Muun muassa kunnat tarvitsevat ajantasaista tietoa vesistöjen tilasta kyetäkseen varautumaan esimerkiksi tulviin omilla alueillaan. Ymmärrys vesistöjen tilasta helpottaa kuntien varautumista ja tukee päätöksentekoa”, Lotsari kertoo.

Lotsarin tutkimus keskittyy ennen kaikkea kylmiin pohjoisiin olosuhteisiin.

”Kylmiä pohjoisia olosuhteita ei ole tutkittu tarpeeksi. Suomi on muutoksen keskiössä, koska pohjoiset alueet lämpenevät nopeimmin maapallolla, mutta talvisin jäätyviin jokiympäristöihin kohdistuvat vaikutukset ovat puutteellisesti tiedossa”, Lotsari jatkaa.

Lotsari näkee erityisen merkityksen sille, että tietoa hankitaan juuri nyt mahdollisimman paljon, ja että tietämys jaettaisiin mahdollisimman tehokkaasti.

”Meillä on vielä mahdollisuus saada tietoa vesistöistä ennen kuin on liian myöhäistä. Meidän tulee myös saattaa tieto digitaaliseen muotoon ja pitää huoli siitä, että se on kaikkien saatavilla”, Lotsari tähdentää.

Lotsari on nuoresta iästään huolimatta tehnyt tutkimusta ja verkostoitunut myös kansainvälisesti. Alallaan hän on loistava esimerkki nuorten naisten mahdollisuuksista menestyä luonnon- ja insinööritieteissä.

Eliisa Lotsari on suorittanut tohtorin tutkinnon Turun yliopistossa vuonna 2012. Vuodet 2013–2016 hän työskenteli Suomen Akatemian rahoittamalla tutkijatohtorikaudella. Hänet nimitettiin Turun yliopiston dosentiksi vuonna 2016. Vuodet 2016–2021 Lotsari työskenteli Itä-Suomen yliopiston geoinformatiikan yliopistonlehtorina.

Akatemiapalkinnoilla kannustetaan tutkijoita 

Suomen Akatemia myöntää palkinnon tutkijalle, joka on työssään osoittanut poikkeuksellista tieteellistä rohkeutta, luovuutta tai ennakkoluulottomuutta tai merkittävällä tavalla tehnyt tunnetuksi tieteellistä tutkimusta tai tutkijan työtä, lisännyt toiminnallaan kiinnostusta tiedettä kohtaan, osallistunut tutkijana yhteiskunnalliseen keskusteluun tai edistänyt muuten tutkimuksen merkitystä, hyödyntämistä ja vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Palkinto myönnetään tutkijalle, jonka tieteellinen ura on merkittävältä osin vielä edessäpäin.

Suomen Akatemia on myöntänyt akatemiapalkinnot jo yhdeksäntoista kertaa. Palkittavien tulee olla akatemiatutkijoita tai työskennellä Akatemian tutkijatohtoreina tai kliinisinä tutkijoina tai akatemiahankkeen vastuullisina johtajina. Palkittavista päättää Akatemian hallitus tieteellisten toimikuntien esityksestä. Palkinto on Miia Liesegangin suupuhallettu lasiteos ”Hetki”. 

Lisätietoja: 

  • Emmi Helle, erikoislääkäri, kliininen tutkija, p. 040 567 1023, emmi.helle (at) hus.fi, Helsingin yliopisto
  • Eliisa Lotsari, vesitekniikan apulaisprofessori, akatemiatutkija, 040 721 2495, eliisa.lotsari (at) aalto.fi, Aalto-yliopisto
  • Professori Johanna Myllyharju, hallituksen puheenjohtaja, Suomen Akatemia, p. 029 448 5740, johanna.myllyharju (at) oulu.fi
  • Tiedeasiainneuvos Anne Heinänen, Suomen Akatemia, p. 029 533 5021, anne.heinanen (at) aka.fi
  • Aineisto: palkittavien henkilökuvat ja esittelyvideot ovat saatavilla Suomen Akatemian mediapankissa 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Suomen Akatemian viestintä
viestintäjohtaja Riitta Tirronen
p. 029 533 5118
riitta.tirronen (at) aka.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Akatemia
Suomen Akatemia
Hakaniemenranta 6, PL 131
00531 HELSINKI

029 533 5000http://www.aka.fi/fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2022 rahoitamme tutkimusta 468 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Forskningsinfrastrukturer får finansiering från Finlands Akademi1.2.2024 10:05:10 EET | Tiedote

Kommittén för forskningens infrastrukturer vid Finlands Akademi har beviljat elva projekt drygt 22 miljoner euro i finansiering för att bygga och utveckla nationella och internationella forskningsinfrastrukturer. Det här är de andra och sista delbesluten om FIRI 2023-utlysningen. Totalt beviljade Akademin över 52 miljoner euro inom utlysningen. FIRI-finansieringen stöder uppbyggnad och utveckling av högklassiga forskningsinfrastrukturer, som lägger grunden för genomslagskraftig forskning, utveckling och innovation.

Suomen Akatemialta huomattava rahoitus tutkimusinfrastruktuureille1.2.2024 10:05:10 EET | Tiedote

Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurikomitea on myöntänyt rahoituksen 11 hankkeelle kansallisten ja kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen ja kehittämiseen. Yhteensä rahoitusta myönnettiin yli 22 miljoonaa euroa. Kyseessä ovat loput FIRI 2023 -tutkimusinfrastruktuurihaun päätöksistä. Kokonaisuudessaan FIRI2023 -haussa tutkimusinfrastruktuurihankkeille myönnettiin yli 52 miljoonaa euroa. FIRI-rahoituksella tuetaan korkeatasoisten tutkimusinfrastruktuurien rakentamista ja kehittämistä vaikuttavan TKI-toiminnan perustana.

Research infrastructures receive major funding from Research Council of Finland1.2.2024 10:05:10 EET | Press release

The Finnish Research Infrastructure Committee at the Research Council of Finland has awarded eleven projects more than 22 million euros in funding to build and upgrade national and international research infrastructures. This was the second and last set of decisions on the FIRI 2023 call. The funding granted under the call totals more than 52 million euros. FIRI funding supports the establishment and upgrading of high-quality research infrastructures, which lay a solid foundation for high-impact research, development and innovation.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye