Jyväskylän yliopisto

Suomen Akatemia tukee Jyväskylän yliopiston vahvaa koronavirustutkimusta –bakteeriofageista tai kalpaiini-entsyymin estäjistä voi löytyä hoito virusta vastaan

Jaa

Kaksi Jyväskylän yliopiston hanketta sai Suomen Akatemialta rahoituksen COVID-19-rokote- ja lääkekehitystutkimukseen. Rahoituksen saivat matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan dosentti Varpu Marjomäen ja professori Perttu Permin yhteistutkimus sekä akatemiatutkija Matti Jalasvuoren tutkimus, joka on osa Helsingin yliopiston kanssa muodostettua konsortiota. Yhteensä tiedekunnan koronaviruksiin liittyvät tutkimukset saivat yli 600 000 euroa. Kaikkiaan Suomen Akatemia jakoi nopeassa erityishaussa kymmenen miljoonaa euroa COVID-19-korkeatasoisiin rokote- ja lääkekehitystutkimuksiin.

Jyväskylän yliopistossa koronaviruksen tehoavia hoitoja kehitetään matemaattis-luonnontieteelliessä tiedekunnassa. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopistossa koronaviruksen tehoavia hoitoja kehitetään matemaattis-luonnontieteelliessä tiedekunnassa. Kuva: Jyväskylän yliopisto

Solu- ja molekyylibiologian dosentti Varpu Marjomäen ja professori Perttu Permin yhteistutkimus sai lähes 420 000 euron rahoituksen kalpaiini-antiviraaleihin liittyvään tutkimukseen. Marjomäen johtama Calpain-antivirals -konsortio etsii antiviraalihoitoa COVID 19 –infektiota vastaan kalpaiini-proteiinien toiminnan estäjistä.

Marjomäen aiempien tutkimusten mukaan kalpaiini-inhibiittorit estävät sekä enterovirusten oman 3C-proteaasin sekä isäntäsolun kalpaiiniproteaaseja. Molemmat pystyvät pilkkomaan viruksen polyproteiinia ja edistämään siten infektiota.

”Oletamme, että kalpaiinientsyymit toimivat koronainfektiossa samalla tavalla ja ottavat osaa viruksen polyproteiinin prosessointiin. Lisäksi uskomme aiempien tulosten perusteella, että kalpaiini-inhibiittorit voivat myös suoraan estää viruksen proteaasia ja siten tarjota tehokkaan antiviraalin COVID19:lle”, Marjomäki sanoo.

Antiviraalihoito olisi tarpeellinen lisä kehitteillä olevien rokotteiden rinnalle.

”Tehokas rokote COVID19-epidemiaa aiheuttavan SARS-koronaviruksen taltuttamiseksi voi viedä pitkän aikaa. Samoin on epäselvää, tuottaako rokote riittävää immuniteettia. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää kehittää lääkkeellisiä hoitoja, joilla voidaan lievittää pahimpia infektion oireita ja vähentää virusinfektiota kudoksissa”, tutkijat arvioivat.

Jyväskylän yliopiston akatemiatutkija Matti Jalasvuori johtaa COVID-19_Phage -tutkimuskonsortiota, joka kehittää antibioottihoitoa korvaavaa bakteriofagi-hoitoa koronaviruksen aiheuttaman keuhkokuumeen hoitoon. Mukana konsortiossa on Helsingin yliopisto. Konsortio sai yhteensä reilun 390 000 euron rahoituksen ajalle 01.07.2020 - 31.12.2022.

Bakteriofagit ovat viruksia, jotka infektoivat ja tappavat bakteerisoluja.

”SARS-Cov-2 infektio heikentää keuhkojen luontaista puolustusta, mikä altistaa potilaat vaaralliselle bakteeriperäiselle keuhkokuumeelle. Sairaalasta saadut bakteerit ovat usein antibiooteille vastustuskykyisiä, minkä vuoksi hoitomahdollisuudet tällaisissa tapauksissa ovat vähissä. Tässä projektissa me eristämme ja valmistamme bakteriofagiyhdistelmiä ongelmallisimpia keuhkokuumeen aiheuttajia vastaan”, tutkijat kuvaavat.

Lisätietoja:

Varpu Marjomäki, varpu.s.marjomaki@jyu.fi, +358 40 563 4422
Matti Jalasvuori, matti.jalasvuori@jyu.fi, +358 40 805 3870
Perttu Permi, perttu.permi@jyu.fi, +358 40 805 4288

Viestinnän asiantuntija Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, +358 50 581 8351
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
https://www.jyu.fi/science/fi
Twitter: jyscience  

Avainsanat

Kuvat

Jyväskylän yliopistossa koronaviruksen tehoavia hoitoja kehitetään matemaattis-luonnontieteelliessä tiedekunnassa. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopistossa koronaviruksen tehoavia hoitoja kehitetään matemaattis-luonnontieteelliessä tiedekunnassa. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 17.9.2020: Kun kirjaimet vaihtuvat – Tutkimus lukutaidosta kahdella erilaisella kirjoitusjärjestelmällä konson kielessä Etiopiassa9.7.2020 13:40:25 EESTTiedote

FM Aija Katriina Ahlberg tutkii väitöksessään luku- ja kirjoitustaidon oppimista kahdella erilaisella kirjoitusjärjestelmällä. Tulokset osoittavat kirjainmerkkien tärkeän roolin siinä, miten lukija hahmottaa kielen äännerakenteita. Tutkimus toteutettiin Lounais-Etiopiassa konson kieltä puhuvien aikuisten parissa, mutta tutkimuksen tuloksilla on annettavaa myös maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opetukseen Suomessa.

Väitös 14.8.2020: Mitä silmämme kokevat? Uusi tulkinta Merleau-Pontyn ruumiinfenomenologiasta (Yli-Tepsa)9.7.2020 11:29:20 EESTTiedote

Kun havaitaan kohde, nähdään vaikkapa sohva, katseen on jo täytynyt tarkentua siihen. Huomion kiinnittämistä on luontevaa kuvailla aivoissa tapahtuvana prosessina, joka säätelee silmien liikettä. Entä jos prosessia pitää kuvailla kokemuksellisesti? Mitä koetaan ennen kuin varsinaisesti havaitaan, vai koetaanko mitään? Onko havaitsemista edeltävä katseen tarkentuminen ja huomion kiinnittyminen luonteeltaan tiedostamatonta, ja tapahtuuko havaitsemisessa siirtymä tiedostumattomasta tietoiseen?

Vertailu osoitti: suomalaisten yksinolo lisääntynyt8.7.2020 10:06:30 EESTTiedote

Koronan aikana on huomattu yksinolon lisääntyminen. Suomalaisten sosiaalinen etäisyys on tutkimusten mukaan muuttunut tosin jo aiemmin. Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä on tarkastellut ajankäyttöaineistojen avulla sosiaalisen vuorovaikutuksen muutosta 1980-luvulta 2010-luvulle. Ryhmä osallistui myös kansainväliseen tutkimukseen, jossa vertailtiin lasten ja nuorten ajankäyttöä Suomessa, Englannissa ja Espanjassa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme