Suomen Akatemia

Suomen Akatemia valitsi 12 uutta tutkimuksen huippuyksikköä

1.6.2017 16:03 | Suomen Akatemia

Jaa

Suomen Akatemia on valinnut uudet tutkimuksen huippuyksiköt vuosille 2018-2025. Huippuyksikköohjelmaan valittiin 12 yksikköä, joissa työskentelee tutkimusryhmiä yhteensä 12 yliopistosta tai tutkimuslaitoksesta.Uusissa huippuyksiköissä tutkitaan muun muassa ikääntymistä ja hoivaa, kasvainten genetiikkaa, pelikulttuureja, avaruustiedettä ja tekniikkaa, kvanttiteknologiaa ja eurooppalaista oikeutta ja identiteettiä.

Suomen Akatemia sai tämänkertaiseen huippuyksikköhakuun yhteensä 179 aiehakemusta. Näistä kutsuttiin varsinaiselle kierrokselle 34 hakijaa. Hakemukset arvioitiin kansainvälisissä arviointipaneeleissa. Lisäksi kansainväliset asiantuntijat haastattelivat toiselle kierrokselle kutsuttujen tutkimusryhmien edustajat Akatemiassa toteutetuissa tilaisuuksissa.

Huippuyksiköt valittiin uudistettuun huippuyksikköohjelmaan. Huippuyksikön rahoituskausi pitenee kuudesta vuodesta kahdeksaan, ja ensimmäisen nelivuotiskauden jälkeen yksikölle tehdään tieteellinen väliarviointi. Arvioinnin tulokset ratkaisevat yksikön jatkorahoituksen tason eli rahoitus voi arvioinnin tulosten perusteella joko nousta, laskea tai päättyä kokonaan.

Uudistuksessa vahvistetaan isäntäorganisaatioiden roolia rahoituksessa. Ohjelmakauden pidentämisen ja isäntäorganisaatioiden roolin vahvistamisen uskotaan parantavan uusien huippuyksiköiden mahdollisuuksia tutkimuksellisen riskin ottamiseen.

”Uudistuksella tavoittelimme tutkimusyhteisöltä tieteellisesti rohkeita, uusia ideoita korkeatasoisiksi hankekokonaisuuksiksi, joissa tutkimusryhmät toimivat keskenään kiinteässä yhteistyössä toteuttaen yhteistä tutkimussuunnitelmaa. Tulosten perusteella näyttää siltä, että tässä onnistuttiin. Tutkijat ovat selvästi haastaneet itsensä ajattelemaan uudella tavalla, ja rahoitettaviksi valitut kokonaisuudet ovat tieteellisesti korkeatasoisia, tutkimusta uudistavia yksiköitä”, toteaa Suomen Akatemian hallituksen puheenjohtaja Heikki Ruskoaho.

Huippuyksiköt tekevät läpimurtotutkimusta ja edistävät tieteen uudistumista. Tieteen uudistuminen voi toteutua uusien tutkimusaiheiden, menetelmien, lähestymistapojen tai uudenlaisten tutkimusryhmien yhdistelmien muodossa. Akatemia odottaa, että huippuyksiköiden tutkimuksella on myös tiedeyhteisön ulkopuolelle ulottuvaa vaikuttavuutta.

”Kysyimme jo hakemusvaiheessa tutkijoilta sitä, minkälaista vaikuttavuutta heidän tutkimuksellaan voisi olla perinteisen tieteellisen vaikuttavuuden lisäksi ja pyydämme jatkossa uusilta huippuyksiköiltä myös raportointia vaikuttavuuden toteutumisesta. Tavoitteena on näin innostaa valittuja huippututkimusyksiköitä aktiivisesti pohtimaan ja edistämään oman tutkimuksensa laajaa vaikuttavuutta”, Suomen Akatemian tutkimuksesta vastaava ylijohtaja Riitta Maijala kertoo.

Suomen Akatemian Tieteen tila 2016 -raportissa todetaan, että tieteellisen vaikuttavuuden lisäksi tutkimuksella voi olla tiedeyhteisön ulkopuolelle ulottuvaa vaikuttavuutta. Tutkimus voi toimia vaurauden ja hyvinvoinnin lähteenä, tukea käytäntöjen kehittämistä ja osaamisen kasvattamista, tarjota perusteltuja lähtökohtia päätöksenteolle tai rakentaa maailmankuvaa ja sivistystä.

Luettelo huippuyksikköohjelmaan 2018-2025 valituista huippuyksiköistä (pdf)

Huippuyksikköohjelmista verkkosivuilla:

http://www.aka.fi/fi/tiedepoliittinen-toiminta/huippuyksikot



Suomen Akatemian viestintä
Riitta Tirronen
viestintäjohtaja
p. 029 533 5118
riitta.tirronen (at) aka.fi
www.aka.fi

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

Suomen Akatemian hallituksen puheenjohtaja Heikki Ruskoaho, p. 029 415 9472, etunimi.sukunimi (at) helsinki.fi

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Akatemia
Suomen Akatemia
Hakaniemenranta 6, PL 131
00531 HELSINKI

029 533 5000http://www.aka.fi/fi

Suomen Akatemia - Tietoa Akatemiasta Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa.Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Tutkijat selvittävät Itämeren ravintoverkkojen muutosten vaikutusta meren kestävään käyttöön15.8.2017 10:02Tiedote

BONUS BLUEWEBS -hankkeessa uusilla, innovatiivisilla tutkimusmenetelmillä kuten Big Data -analytiikalla saadaan entistä tarkempaa tietoa Itämeren ekosysteemin muuttuvista ravintoverkoista. Tämä tieto on välttämätöntä, jotta mereen perustuva taloudellinen kasvu, niin sanottu sininen kasvu, olisi kestävällä pohjalla. Hanke on osa monikansallista BONUS-ohjelmaa, jota Suomessa rahoittaa Suomen Akatemia.

Kutsu/Vielä ehdit mukaan 15.8: Miten ravintoverkkojen muutokset vaikuttavat Itämeren kestävään käyttöön?11.8.2017 12:05Kutsu

”Ilmastonmuutos, rehevöityminen ja vieraslajit voivat muokata Itämeren ravintoverkkoja nopeastikin. Sillä on merkittäviä vaikutuksia meren hyödyntämiseen”, kertoo hankekoordinaattori Laura Uusitalo Suomen ympäristökeskuksesta. Big Data -analytiikka ja muut innovatiiviset tutkimusmenetelmät tarjoavat uudenlaisen, entistä tarkemman kuvan meren ekosysteemistä.

Suomen Akatemia myönsi tutkijatohtori-, akatemiatutkija- ja akatemiahankerahoitukseen vuoden 2016 hausta 183 miljoonaa euroa29.6.2017 13:23Tiedote

Suomen Akatemian vuoden 2016 syyskuun haun perusteella myönnettiin neljän toimikunnan päätöksestä yhteensä 183 miljoonaa euroa tutkijatohtori-, akatemiatutkija- ja akatemiahankerahoituksiin. Hakemuksia jätettiin yhteensä 3124 ja myönteisen rahoituspäätöksen sai 485 tutkijaa tai ryhmää. Luvuissa on konsortioiden osahankkeet erillisinä hakemuksina.

Myom är till stor skada för samhället21.6.2017 16:09Tiedote

Godartade muskeltumörer i livmodern, dvs. myom, är mycket vanliga. Trots att de är godartade orsakar de hos många kvinnor symptom som till exempel mycket rikliga och smärtsamma menstruationer, smärta och tryck i den nedre delen av buken, problem under graviditeten och till och med infertilitet. Vården av dessa blir mycket dyr för samhället, berättar akademiforskare Pia Vahteristo, som har utrett molekylärbiologin hos myom. Forskningen inom godartade tumörer har i stor utsträckning hamnat i skuggan av cancerforskningen. Myom är dock sällan ärftliga.

Suomen Akatemia ja tiedeakatemiat avaavat yhteisen mentorointiohjelman tutkijoille21.6.2017 13:15Tiedote

Suomen Akatemia ja Tiedeakatemiain neuvottelukunta käynnistävät yhteisen mentorointiohjelman tutkijoille elokuussa 2017. Ensimmäisen akatemiahankerahoituksensa saaneille tutkijoille avattava mentorointiohjelma tarjoaa tukea tutkijan kasvuun ja kehittymiseen itsenäisenä tutkijana. Mentoreina eli ammatillista tukea antavina osapuolina toimivat kokeneet tutkijat, jotka tiedeakatemiat valitsevat keskuudestaan.

Finlands Akademi och vetenskapsakademierna lanserar ett mentorprogram för forskare21.6.2017 13:15Tiedote

Finlands Akademi och Delegationen för vetenskapsakademierna i Finland har beslutat att börja med ett gemensamt mentorprogram för forskare. Programmet ska starta i augusti 2017. Akademins och vetenskapsakademiernas gemensamma mentorprogram riktas till de forskare som fått sitt första akademiprojektsbidrag från Akademin. Målet med programmet är att förbättra forskarnas förutsättningar att växa och bli mer självständiga som forskare. Mentorerna väljs av vetenskapsakademierna och de är erfarna forskare som erbjuder yrkesmässigt stöd.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme