Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta myönsi rahoitusta uransa alkuvaiheessa oleville lupaaville tutkijoille
Toimikunta myönsi tutkijatohtorien rahoitukseen noin kahdeksan miljoonaa euroa. Rahoituskausi on kolmivuotinen. Tutkijatohtorihakemuksista rahoitettiin 13 prosenttia. Noin 64 prosenttia rahoitetuista tutkijatohtoreista on naisia. Tutkijatohtorihakijoista heitä oli 59 prosenttia.
”Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta sai jälleen suuren määrän erittäin korkeatasoisiksi arvioituja tutkijatohtorihakemuksia, joista vain osa oli mahdollista rahoittaa. Tutkijatohtorin rahoitus on erityisen tärkeä humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla, joilla työskennellään yhä melko paljon yksilötutkijoina. Nuori tieteenharjoittaja voi jo tässä uransa vaiheessa kypsyä itsenäiseen tutkimukselliseen näkökulmaan. Tänä vuonna hakemuksia arvioitiin aiempaa jonkin verran laajemmissa ja monitieteisemmissä paneeleissa, ja toimikunta pohtii saamansa palautteen perusteella jatkuvasti myös rahoituspäätösprosessien kehittämistä”, sanoo kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja Sami Pihlström.
Kuten muissakin rahoitusmuodoissa, myös tutkijatohtoreilta edellytetään kiinteää yhteyttä suomalaiseen tutkimusyhteisöön, jotta rahoitus palvelee suomalaista tutkimusta ja yhteiskuntaa. Rahoitus on tarkoitettu tutkijatohtorin oman palkan lisäksi henkilökohtaisiin tutkimuskuluihin sekä kansainväliseen ja kotimaiseen liikkuvuuteen.
Esimerkkejä rahoitetuista tutkijoista:
Satu Koivisto Turun yliopistosta tutkii monitieteisessä tutkijatohtorihankkeessaan esihistoriallisen, soistuneen järviasuinpaikan (Humppilan Järvensuo n. 3500–500 eaa.) historiaa muuttuvassa ympäristössä. Kohteen hapettomat, vettyneet kerrostumat tarjoavat poikkeuksellisen hyvät olosuhteet eloperäisten aineistojen säilymiselle. Koska kosteikot ovat uhanalaistuneet maankäytön kasvun ja ilmastonmuutoksen myötä, tuottaa tutkimus lähtöaineistoa kohteena olevan asuinpaikan tutkimuspotentiaalista ja säilymisasteesta ennen kuin on liian myöhäistä.
Mikko Rajavuori Itä-Suomen yliopistosta tarkastelee vihreää yrittäjävaltiota ilmastonhallinnan uutena muotona. Valtio-omisteiset yhtiöt, valtiolliset rahastot ja kehityspankit toteuttavat uudenlaista ilmastopolitiikka tavalla, joka haastaa perinteiset käsitykset valtion asemasta kansainvälisessä ilmastonhallintajärjestelmässä. Tutkimus keskittyy vihreän yrittäjävaltion oikeuteen eli niihin oikeudellisiin järjestelmiin, jotka rakenteistavat, muokkaavat ja legitimoivat valtion markkinainterventioita.
Helena Hinke Dobrochinski Candido Helsingin yliopistosta tuottaa tutkimuksellaan kokonaisvaltaista ymmärrystä koulutusviennin dynamiikasta. PISA-menestys loi suomalaisille uudenlaisen mahdollisuuden koulutusvientiin. Erilaiset toimijat vievät Suomesta niin sanottuja koulutustuotteita maihin, jotka haluavat ottaa oppia ”suomalaisesta mallista”. Viennin vaikutuksia kohdemaihin ei ole kattavasti tutkittu. Monitieteisessä projektissa analysoidaan koulutusviennin sosiaalista toimintakenttää, diskursiivisia muodostelmia ja vaikutuksia suomalaisen koulutuksen tuojan näkökulmasta. Tutkimus selvittää myös sitä, jäävätkö kohdemaiden odotukset viennistä toteutumatta ja tavoitellut innovaatiot syntymättä, onko suomalainen koulutusvienti ollut sosiaalisesti vastuullista vastaanottajamaita kohtaan ja onko sillä ollut kestäviä vaikutuksia.
Mikko Immasen Jyväskylän yliopistossa filosofiaa ja aatehistoriaa yhdistävä hanke tutkii Frankfurtin koulun perustajiin ja 1900-luvun merkittävimpiin vasemmistohumanisteihin lukeutuneen Theodor W. Adornon (1903-69) aatteita, joiden mukaan fasismin synnyttäneet yhteiskunnalliset rakenteet eivät kadonneet toisen maailmansodan jälkeen. Oikeistopopulismin nousu USA:ssa ja Euroopassa vuoden 2008 talouskriisin jälkeen on saanut useat kommentaattorit painottamaan Adornon synkän skenaarion ajankohtaisuutta. Immanen väittää kuitenkin Adornon yliarvioineen länsimaisen demokratian fasistisia potentiaaleja ja näkee hänen pessimisminsä olleen seurausta liian suopeasta suhtautumisesta Oswald Spenglerin kaltaisiin konservatiivisiin kulttuurikriitikoihin.
Lisätietoja:
Yhteyshenkilöt
tiedeasiantuntija Siru Oksa
p. 029 533 5125, etunimi.sukunimi(at)aka.fi
tiedeasiantuntija Päivi Pihlaja
p. 029 533 5016, etunimi.sukunimi(at)aka.fi
tiedeasiantuntija Jussi Varkemaa
p. 029 533 5140, etunimi.sukunimi(at)aka.fi
Suomen Akatemian viestintä
verkkotiedottaja Vesa Varpula
p. 029 533 5131
etunimi.sukunimi(at)aka.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2024 rahoitamme tutkimusta lähes 488 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia
COHORT-arviointiryhmä: terveystietorekisterit saatava helpommin tutkijoiden käyttöön7.3.2024 11:26:13 EET | Tiedote
Erilaisiin rekistereihin pohjautuvat laajat suomalaiset terveydentutkimuksen seurantatutkimukset ovat vaikeuksissa tietosuojan takia. Lupia rekistereiden käyttöön on yhä vaikeampi ja hitaampaa saada. Siksi Suomen Akatemian Terveyttä kohorteista ja biopankeista (COHORT) -akatemiaohjelman arviointiraportti päätyykin esittämään tähän ongelmaan puuttumista.
Forskningsinfrastrukturer får finansiering från Finlands Akademi1.2.2024 10:05:10 EET | Tiedote
Kommittén för forskningens infrastrukturer vid Finlands Akademi har beviljat elva projekt drygt 22 miljoner euro i finansiering för att bygga och utveckla nationella och internationella forskningsinfrastrukturer. Det här är de andra och sista delbesluten om FIRI 2023-utlysningen. Totalt beviljade Akademin över 52 miljoner euro inom utlysningen. FIRI-finansieringen stöder uppbyggnad och utveckling av högklassiga forskningsinfrastrukturer, som lägger grunden för genomslagskraftig forskning, utveckling och innovation.
Suomen Akatemialta huomattava rahoitus tutkimusinfrastruktuureille1.2.2024 10:05:10 EET | Tiedote
Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurikomitea on myöntänyt rahoituksen 11 hankkeelle kansallisten ja kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen ja kehittämiseen. Yhteensä rahoitusta myönnettiin yli 22 miljoonaa euroa. Kyseessä ovat loput FIRI 2023 -tutkimusinfrastruktuurihaun päätöksistä. Kokonaisuudessaan FIRI2023 -haussa tutkimusinfrastruktuurihankkeille myönnettiin yli 52 miljoonaa euroa. FIRI-rahoituksella tuetaan korkeatasoisten tutkimusinfrastruktuurien rakentamista ja kehittämistä vaikuttavan TKI-toiminnan perustana.
Research infrastructures receive major funding from Research Council of Finland1.2.2024 10:05:10 EET | Press release
The Finnish Research Infrastructure Committee at the Research Council of Finland has awarded eleven projects more than 22 million euros in funding to build and upgrade national and international research infrastructures. This was the second and last set of decisions on the FIRI 2023 call. The funding granted under the call totals more than 52 million euros. FIRI funding supports the establishment and upgrading of high-quality research infrastructures, which lay a solid foundation for high-impact research, development and innovation.
Suomen Akatemia myönsi akatemiapalkinnot Simo Hosiolle ja Timo Miettiselle24.1.2024 08:00:27 EET | Tiedote
Ihmisjoukkojen hajautetun älyn saattamista hyötykäyttöön tutkiva Simo Hosio ja nyky-Euroopan taustalla vaikuttavia ideoita ja aateperintöjä tutkiva Timo Miettinen palkitaan poikkeuksellisesta tieteellisestä rohkeudesta ja luovuudesta sekä toiminnasta tieteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme