Finanssiala ry

Suomen erityispiirteitä ei ole vielä riittävästi otettu huomioon Basel-pankkisääntelyssä – huolena asunto- ja yrityslainat

Jaa

Pankkien vakavaraisuutta sääntelevä Basel III -uudistus uhkaa vähäriskisiä asunto- ja yrityslainoja. Juuri tällaiset lainat ovat Suomen pankkimarkkinalle tyypillisiä. Finanssialan huoli on, että jos sääntelyuudistus toteutuu ehdotetussa muodossa, kannattaako kotitalouksien ja yritysten enää ottaa lainoja ja investoida vai laittaa odotteluvaihde päälle.

EU:n talous-ja rahoitusasiain neuvosto on ottanut kantaa pankkien vakavaraisuutta sääntelevien Basel III -uudistusten täytäntöönpanoon. Parlamentti hioo vielä näkemyksiään, ja Finanssiala ry toivoo, että parlamentin neuvottelukannassa otetaan huomioon Suomen kansalliset erityispiirteet. Näitä ovat matalan riskiset asuntolainat ja erityisesti pk-yritysten lainat.

Monet jäsenvaltiot, kuten Tanska, Ranska ja Saksa, ovat tehneet tahoillaan ahkerasti ehdotuksia sääntelyn toimivuuden varmistamiseksi omissa maissaan ja asettaneet ne ehdoksi tuelleen neuvottelutuloksen syntymiseksi. Myös Suomessa eduskunta on edellyttänyt Suomen neuvottelijoilta Suomen erityispiirteiden turvaamista.

”Erityisesti talousvaliokunta lausui painavasti asiasta, ja myös suuren valiokunnan lausunto sisälsi selkeän vaatimuksen ottaa Suomen erityispiirteet huomioon. Eduskunnassa on siis tästä vankka tahtotila. FA:n tietojen mukaan Suomi ei kuitenkaan asettanut neuvotteluille tiukkoja ehtoja monen muun maan tapaan”, sanoo Finanssiala ry:n johtava lakimies Olli Salmi.

Miten Suomen erityispiirteet otettaisiin huomioon loppuneuvotteluissa?

Suomalaiselle lainamarkkinalle ovat tyypillisiä lainat, joiden riski pankille on matala. Lainan riskin suuruus vaikuttaa sen ehtoihin. Neuvoston hyväksymä Basel-kanta uhkaa keinotekoisesti nostaa näiden lainojen pääomakustannusta pankeille, sillä se ei ota niiden todellista riskiä huomioon vaan olettaa riskin kaavamaisesti korkeammaksi kuin se on. 

”Riskiperusteisuuden huomiointi on jo sisäänrakennettuna tavoitteena globaaleissa Basel III -säännöksissä”, Salmi huomauttaa.

Kun trilogineuvotteluihin mennään, keskeinen eduskunnan suuren valiokunnan asettama neuvottelumandaatti on matalariskisten lainojen asianmukainen huomioon ottaminen. Yksi mahdollisuus olisi sallia pankeille optiona käyttää yritysluottopuolella Basel III -säännösten sisältämää vaihtoehtoista mallia, jonka mukaan pankki ei käytä ulkoisia luottoluokituksia vaan arvioi tiettyjen ehtojen täyttyessä itse yritysten luottokelpoisuuden. Näin edellytetään Baselin standardissa. Tämän mukaisesti pankit itse saavat arvioida yritysvastapuolen luottoriskin, kuten asia on esimerkiksi Yhdysvalloissa. Tämä sallii yhtäaikaisesti sen, että siirtymäsäännökset ovat väliaikaisia, matalariskiset lainat otetaan huomioon niiden riskisyyden edellyttämällä tavalla eikä Baselin säännöistä poiketa.

”Globaalin standardin säännös voidaan laajentaa myös pk-yrityksiin muokkaamalla se EU-markkinoihin sopivaksi. Tämä voidaan tehdä säilyttämällä kyseisen säännöksen alkuperäinen tarkoitus”, Salmi sanoo.

Vastaavasti asuntoluottopuolella keskeinen keino vähäriskisyyden huomioon ottamiseksi olisi lisätä vakavaraisuuslaskennan standardimenetelmään uusia riskipainoluokkia, joita Finanssiala on esittänyt, ja jonka kaltaisia toimia talousvaliokunta nimenomaisesti lausunnossaan edellytti.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Talousguru valitaan jo 25. kerran – juhlavuoden guruksi tarjolla ehdokkaita Kemistä Maarianhaminaan6.2.2023 13:00:00 EET | Tiedote

Lukiolaisten Talousguru on vuosittain järjestettävä taloustietokilpailu, jossa palkintona on opiskelupaikkoja peräti 8 suomalaisessa yliopistossa. Alkukilpailu pidettiin ylioppilaskirjoitusten tapaan tammikuun alussa kaikkialla Suomessa samaan aikaan. Kilpailuun osallistui 120 lukiota, joissa osanottajia oli noin 600. Alkukilpailun perusteella Helsingissä käytävään loppukilpailuun on valittu 14 finalistia eri puolilta Suomea. Loppukilpailun suullista osuutta voi seurata suorana Kauppalehden verkkosivuilta 1.3. klo 14.00 alkaen.

Talouden tilan kuvailu ei enää riitä pankkien lisäpääomavaatimusten perusteluiksi3.2.2023 14:53:09 EET | Tiedote

Finanssivalvonta valmistelee parhaillaan maaliskuussa julkaistavaa makrovakauspäätöstään. Odotukset kohdistuvat tällä kertaa siihen, palauttaako se pankeille pandemian alussa poistetun järjestelmäriskipuskurivaatimuksen ja erityisesti, miten se tällöin toteuttaa uudistetun lain mukaisen perusteluvelvollisuutensa. Perusteluiksi eivät enää riitä ylimalkaiset taloudellisen tilanteen kuvailut.

Maksutavat-tutkimus: Mobiilimaksaminen kasvattaa suosiotaan vähitellen – nuorimmat maksavat edelleen kortilla ja käteisellä3.2.2023 06:30:00 EET | Tiedote

Mobiilimaksaminen ohitti suosiossa ensimmäistä kertaa käteisen, käteisellä maksaa 6 prosenttia vastaajista. Mobiilisovellus on tavallisin maksutapa 7 prosentilla vastaajista. Vuonna 2021 näin sanoi vain prosentti vastaajista. Debit-kortti on säilyttänyt asemansa pääasiallisena maksutapana (73 prosenttia vastaajista). Vastaajista 17 prosenttia ei juuri koskaan nosta käteistä. Verkkopankissa laskut maksetaan tavallisimmin älypuhelimella (58 prosenttia) Vastaajista 17 prosenttia toivoo vain digitaalisia pankkipalveluita. Luvut selviävät Finanssiala ry:n tuoreesta Maksutavat-tutkimuksesta

Vasemmistopuolueiden ehdotus kansallisesta rahoitustoimintaverosta iskisi alan yrityksiin, työntekijöihin ja asiakkaisiin2.2.2023 06:00:00 EET | Tiedote

Suomalaiset pankit ja vakuutusyhtiöt ovat jo tällä hetkellä Suomen suurimpia veronmaksajia. Finanssialan kokonaisveropotti vuonna 2021 oli 4,8 miljardia euroa. Finanssiala on aivan keskeinen tukipilari hyvinvointiyhteiskuntamme rahoittamisessa. Toimiala paitsi rahoittaa kotitalouksia ja yrityksiä, se toimii myös pitkäaikaisena sijoittajana sekä riskien vakuuttajana.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme