Finanssiala ry

Suomen erityispiirteitä ei ole vielä riittävästi otettu huomioon Basel-pankkisääntelyssä – huolena asunto- ja yrityslainat

Jaa

Pankkien vakavaraisuutta sääntelevä Basel III -uudistus uhkaa vähäriskisiä asunto- ja yrityslainoja. Juuri tällaiset lainat ovat Suomen pankkimarkkinalle tyypillisiä. Finanssialan huoli on, että jos sääntelyuudistus toteutuu ehdotetussa muodossa, kannattaako kotitalouksien ja yritysten enää ottaa lainoja ja investoida vai laittaa odotteluvaihde päälle.

EU:n talous-ja rahoitusasiain neuvosto on ottanut kantaa pankkien vakavaraisuutta sääntelevien Basel III -uudistusten täytäntöönpanoon. Parlamentti hioo vielä näkemyksiään, ja Finanssiala ry toivoo, että parlamentin neuvottelukannassa otetaan huomioon Suomen kansalliset erityispiirteet. Näitä ovat matalan riskiset asuntolainat ja erityisesti pk-yritysten lainat.

Monet jäsenvaltiot, kuten Tanska, Ranska ja Saksa, ovat tehneet tahoillaan ahkerasti ehdotuksia sääntelyn toimivuuden varmistamiseksi omissa maissaan ja asettaneet ne ehdoksi tuelleen neuvottelutuloksen syntymiseksi. Myös Suomessa eduskunta on edellyttänyt Suomen neuvottelijoilta Suomen erityispiirteiden turvaamista.

”Erityisesti talousvaliokunta lausui painavasti asiasta, ja myös suuren valiokunnan lausunto sisälsi selkeän vaatimuksen ottaa Suomen erityispiirteet huomioon. Eduskunnassa on siis tästä vankka tahtotila. FA:n tietojen mukaan Suomi ei kuitenkaan asettanut neuvotteluille tiukkoja ehtoja monen muun maan tapaan”, sanoo Finanssiala ry:n johtava lakimies Olli Salmi.

Miten Suomen erityispiirteet otettaisiin huomioon loppuneuvotteluissa?

Suomalaiselle lainamarkkinalle ovat tyypillisiä lainat, joiden riski pankille on matala. Lainan riskin suuruus vaikuttaa sen ehtoihin. Neuvoston hyväksymä Basel-kanta uhkaa keinotekoisesti nostaa näiden lainojen pääomakustannusta pankeille, sillä se ei ota niiden todellista riskiä huomioon vaan olettaa riskin kaavamaisesti korkeammaksi kuin se on. 

”Riskiperusteisuuden huomiointi on jo sisäänrakennettuna tavoitteena globaaleissa Basel III -säännöksissä”, Salmi huomauttaa.

Kun trilogineuvotteluihin mennään, keskeinen eduskunnan suuren valiokunnan asettama neuvottelumandaatti on matalariskisten lainojen asianmukainen huomioon ottaminen. Yksi mahdollisuus olisi sallia pankeille optiona käyttää yritysluottopuolella Basel III -säännösten sisältämää vaihtoehtoista mallia, jonka mukaan pankki ei käytä ulkoisia luottoluokituksia vaan arvioi tiettyjen ehtojen täyttyessä itse yritysten luottokelpoisuuden. Näin edellytetään Baselin standardissa. Tämän mukaisesti pankit itse saavat arvioida yritysvastapuolen luottoriskin, kuten asia on esimerkiksi Yhdysvalloissa. Tämä sallii yhtäaikaisesti sen, että siirtymäsäännökset ovat väliaikaisia, matalariskiset lainat otetaan huomioon niiden riskisyyden edellyttämällä tavalla eikä Baselin säännöistä poiketa.

”Globaalin standardin säännös voidaan laajentaa myös pk-yrityksiin muokkaamalla se EU-markkinoihin sopivaksi. Tämä voidaan tehdä säilyttämällä kyseisen säännöksen alkuperäinen tarkoitus”, Salmi sanoo.

Vastaavasti asuntoluottopuolella keskeinen keino vähäriskisyyden huomioon ottamiseksi olisi lisätä vakavaraisuuslaskennan standardimenetelmään uusia riskipainoluokkia, joita Finanssiala on esittänyt, ja jonka kaltaisia toimia talousvaliokunta nimenomaisesti lausunnossaan edellytti.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Pankkibarometri: Talletustilit ja korkorahastot kasvattavat suosiotaan – heikentyvä taloustilanne vähentää selvästi luotonkysyntää8.12.2022 11:14:12 EET | Tiedote

Finanssiala ry:n tuoreen Pankkibarometrin mukaan loppuvuoden aikana kotitalouksien luotonkysyntä on ollut selvästi vähäisempää kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Odotukset kotitalouksien lähikuukausien luotonkysynnästä ovat myös merkittävästi heikentyneet. Yritystenkin luotonkysyntä on ollut alavireistä ja odotukset ovat heikot. Barometrikysely IV/2022 tehtiin pankinjohtajille marraskuussa.

Älä jätä laskuja viime tippaan – suunnitellut alueelliset sähkökatkot vaikuttavat maksamiseen1.12.2022 06:30:00 EET | Tiedote

Sähköpulasta johtuvilla mahdollisilla kiertävillä sähkökatkoksilla on vaikutuksia myös finanssialaan. Pankkien järjestelmien sähkönsaanti on turvattu muun muassa varavoimakonein, mutta maksamisen toimivuus riippuu ennen kaikkea arvoketjun loppupäästä, eli esimerkiksi kaupasta tai apteekista. Kotitalouksien kannattaa varautua katkoksiin varaamalla tarvikkeita ja huolehtimalla sähkölaitteista. Käteisen hamstraamiseen ei ole syytä, sillä käteiselläkään maksaminenkaan ei todennäköisesti onnistu, jos kaupan sähköt ovat poikki.

Omaisten taakkaa kevennettävä – poliitikoilta vahva tuki vainajan asiat yhteen kokoavalle sähköiselle alustalle23.11.2022 09:00:00 EET | Tiedote

Peräti 86 prosenttia päättäjistä kannattaa palvelualustaa, josta omaiset saisivat kaikki olennaiset tiedot vainajan sukulaissuhteista ja omaisuudesta heti, kun tieto kuolemasta on kirjattu. Vasemmistoliiton kannattajista alustaa puoltaa sata prosenttia vastaajista. Tieto käy ilmi Finanssiala ry:n (FA) Aula Researchilla teettämästä vaikuttajakyselystä. Finanssiala on yhteistyökumppaneineen edistänyt kuoleman ekosysteemiksi kutsuttua sähköistä järjestelmää, joka kokoaisi eri tahojen tiedot yhteen palveluun helpottamaan omaisten taakkaa. Aiheesta keskustellaan Finanssiala ry:n pyöreän pöydän webinaarissa 23.11.2022 kello 9. Linkki tilaisuuteen tiedotteen lopussa.

Kolme neljäsosaa päättäjistä tukee kansankapitalismia – sijoittamisen verotuksen kiristäminen ei saa kannatusta oikealla eikä vasemmalla16.11.2022 09:00:00 EET | Tiedote

Lähes kolme neljäsosaa (72 prosenttia) poliittisista päättäjistä on sitä mieltä, että suomalaisten halukkuutta säästämiseen ja sijoittamiseen, kansankapitalismiin, ei saa heikentää kiristämällä sijoittamisen verotusta. Päättäjien kannat ilmenevät Aula Research Oy:n Finanssiala ry:n (FA) toimeksiannosta päättäjille ja viranomaisille suunnatussa kyselyssä. Poliittisten päättäjien parista vastaajaryhmiä olivat mm. kansanedustajat, erityisavustajat ja valtiosihteerit, puoluejohto sekä puoluehallitusten ja -valtuustojen jäsenet. Kyselyyn vastasi 127 poliittista päättäjää.

Finanssialan maksamat yhteisöverot nousivat reiluun 900 miljoonaan euroon – yhteisöverotilaston 12:n kärjessä neljä finanssiyhtiötä9.11.2022 09:38:46 EET | Tiedote

Finanssialan koko verokädenjälki oli vuonna 2021 noin 4,8 miljardia euroa. Siihen on laskettu yhteisövero (920 milj. euroa) ja vakuutusmaksuvero (848 milj. euroa) sekä palosuojelu-, liikenneturvallisuus- ja työturvallisuusmaksut (22 milj. euroa). Verokädenjäljessä on mukana myös työntekijöiden palkoista tehdyt ennakonpidätykset (999 milj. euroa), henkilöstön sivukulut (610 milj. euroa), alan yhtiöiden maksamista osingoista perityt verot (960 milj. euroa) sekä piilevä arvonlisäverorasite (450 milj. euroa).

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme