Suomen finanssisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana - valvonnassa keskitytään epävarman toimintaympäristön tuomiin riskeihin vuonna 2023
Vuosi 2022 oli hyvin poikkeuksellinen. Vuoden jälkipuoliskolla Suomen talous vaipui taantumaan ja yritysten ja kuluttajien luottamus heikkeni paikoin jopa ennätyksellisen alas. Myös tämä vuosi näyttää vaikealta. Korkea inflaatio ja lainakorkojen nopea nousu vähentävät kuluttajien käytössä olevia varoja ja sitä kautta heikentävät velallisten velanmaksukykyä. Riskejä kohottavat myös kotitalouksien ennätyksellisen korkea velkaantuneisuus sekä vaihtuvakorkoisten lainojen suuri määrä. Korkeammat korot ja heikkenevä talous voivat myös vähentää finanssisektorin palveluiden kysyntää. Epävarmuus altistaa rahoitusmarkkinat äkillisille markkinaheilahteluille ja toteutuessaan omaisuuserien hintojen lasku voi kasvattaa valvottavien sijoitustappioita.
- Toistaiseksi finanssisektori on selvinnyt toimintaympäristön muutoksista suhteellisen hyvin. Talouden kehitykseen liittyy kuitenkin yhä paljon epävarmuutta, joten finanssisektorin riskit ovat edelleen korkealla tasolla. Finanssivalvonnan vuoden 2023 toiminnan painotukset vastaavatkin omalta osaltaan näihin toimintaympäristömuutosten tuomiin riskeihin, Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa toteaa.
Finanssivalvonnan pankkivalvonnassa tämän vuoden teemoja ovat muun muassa luotto- ja likviditeettiriskin hallinta, korkoriskisääntelyn noudattaminen sekä luotettavan hallinnon kysymykset. Vakuutusvalvonnassa korostuu epävarman sijoitusnäkymän ja inflaation vaikutusten arvioinnin lisäksi hallinnon luotettavuus ja pääomamarkkinoissa muun muassa sijoittajainformaatio sekä menettelytavat.
Korkotason nousu kasvatti pankkien tuottoja epävarmassa toimintaympäristössä
Toimintaympäristön kohonneista riskeistä huolimatta pankkisektorin vakavaraisuus säilyi loppuvuonna 2022 vahvana. Sektorin ydinvakavaraisuussuhde oli 17,2 % (12/2021: 17,8 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde 20,6 % (12/2021: 21,4 %). Pankkisektorin liiketulos jäi hieman edellisvuotta heikommaksi. Korkokatteen vahva kasvu ei riittänyt kompensoimaan muiden tuottoerien edellisvuotta heikompaa kehitystä. Toisaalta vuoden 2022 ensimmäiselle neljännekselle ajoittui kertaluonteinen kulukirjaus, mikä osittain selitti vertailuvuotta pienempää liiketulosta.
Pankkisektorin järjestämättömät saamiset suhteessa luottokantaan pysyivät alhaisella tasolla. Toisaalta luottojen siirtymät arvonalentumisvaiheiden välillä viestivät luottoriskien kasvusta etenkin yritys- ja taloyhtiölainoissa. Suomalaispankkien riippuvuus markkinavarainhankinnasta altistaa pankit markkinahäiriöille sekä varainhankintakustannusten nousulle. Pankkisektorin likviditeettiasemaa kuvaavat tunnusluvut ylittivät viranomaisvaateet, mutta ne eivät huomioi kaikkia epävarmaan markkinatilanteeseen liittyviä riskejä.
Työeläkesektorin vakavaraisuus heikkeni finanssimarkkinoiden kehitystä seuraten
Työeläkesektorin sijoitustuotto oli negatiivinen (-5,3 %) seuraten finanssimarkkinoiden yleistä kehitystä. Työeläkesektorin vakavaraisuusaste laski 126,9 prosenttiin (12/2021: 136,2 %) sijoitusvarallisuuden arvon laskiessa. Sijoitusvarallisuuden arvon muutokseen vaikuttivat erityisesti noteerattujen osakkeiden ja joukkovelkakirjojen negatiivinen tuottokehitys. Epälikvidien sijoituskohteiden kuten pääomasijoitusten, kiinteistösijoitusten ja hedge-rahastojen tuotto oli positiivinen, mikä tasapainotti kokonaistuoton kehittymistä. On kuitenkin mahdollista, että arvostusviipeen johdosta osakemarkkinoiden heikko kehitys ja korkojen nousun vaikutus näkyy epälikvideissä sijoituksissa osittain vasta kuluvan vuoden puolella. Riskiperusteinen vakavaraisuusasema 1,7 (12/2021:1,9) heikkeni, kun sijoitustoiminnan tappion heikentämä vakavaraisuuspääoma laski suhteessa vakavaraisuusrajaan. Vakavaraisuusaseman muutosta lievensi vakavaraisuusrajan pienentyminen, joka johtui sijoitusvarallisuuden koon ja riskillisyyden muutoksista.
Henkivakuutussektorin vakavaraisuus kehittyi erinomaisesti
Henkivakuutussektorin vakavaraisuussuhde parani korkotason nousun ja markkinariskin vakavaraisuusvaatimuksen laskun yhteisvaikutuksesta merkittävästi vuoden 2022 aikana ja oli 256,1 % (12/2021: 192,9 %). Korkeammat markkinakorot laskivat vastuuvelan määrää, mikä tuki yhtiöiden omaa varallisuutta.
Henkivakuutussektorin sijoitustuotot olivat -10,0 % vuonna 2022, mikä heikensi kannattavuutta. Sekä osake- että korkosijoitusten tuotot olivat tappiolliset, mutta kiinteistöt tuottivat edelleen vakaasti. Vakuutusmaksutulo laski ja maksetut korvaukset kasvoivat edellisestä vuodesta. Korkea inflaatio ja tappiollinen sijoitusmarkkina vaikuttivat negatiivisesti henkivakuutusliiketoimintaan.
Korkotason jyrkkä nousu vahvisti vahinkovakuutussektorin vakavaraisuutta
Vahinkovakuutussektorin vakavaraisuussuhde vahvistui 301,9 prosenttiin (12/2021:242,0 %), ja oli 70 prosenttiyksikköä korkeampi kuin keskimäärin Solvenssi II -sääntelyn alusta eli vuodesta 2016. Vakavaraisuutta vahvisti oma varallisuuden kasvu ja vakavaraisuuspääomavaatimuksen lasku. Oma varallisuus kasvoi, koska korkotason jyrkkä nousu laski vakuutusvastuiden markkina-arvoa. Vakavaraisuuspääomavaatimus laski, koska sijoitusmarkkinahintojen lasku pienensi sijoitusten ja vakuutusvastuiden vakavaraisuuspääomavaatimusta.
Sijoitusten tuotot tammi-joulukuulta olivat negatiiviset -7,1 %. Molempien suurimpien sijoitusluokkien, korko- ja osakesijoitusten, tuotot olivat tappiollisia. Vain kiinteistösijoitukset tuottivat voittoa. Vakuutusliiketoiminnan kannattavuus ilman laskuperustemuutosten vaikutusta heikkeni vuoteen 2021 verrattuna, koska omaisuus- ja keskeytysvakuutuksen suurvahingot kasvattivat korvauskuluja. Lisäksi ajoneuvovakuutusten ja sairausvakuutusten korvauskulut kasvoivat pandemian aikaiselta madaltuneelta tasoltaan.
Liitteet
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja antaa Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi.
Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030 arkisin klo 9-16.
Tietoja julkaisijasta
Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssivalvonta
Finnish financial sector’s capital position strong - supervision in 2023 focuses on the risks caused by the uncertain operating environment15.3.2023 10:00:00 EET | Press release
Uncertainty and slower economic growth weakened the financial sector’s operating environment in 2022 globally. The capital position of the Finnish financial sector remained sound, despite the deterioration in the operating environment. Solvency weakened slightly in the employee pension and banking sectors, but in the non-life and life insurance sectors solvency improved. Due to the changes in the operating environment, the Financial Supervisory Authority’s (FIN-FSA) supervisory priorities in 2023 include credit and liquidity risk management, soundness of corporate governance, and operational risks, such as cyber risks.
Finanssektorn i Finland är fortsatt kapitalstark - under 2023 ligger tillsynens fokus på riskerna som härrör från den osäkra omvärlden15.3.2023 10:00:00 EET | Tiedote
Osäkerheten och den avtagande ekonomiska tillväxten försvagade den finansiella omvärlden under 2022 globalt. Den finansiella sektorn i Finland är fortsatt kapitalstark trots omvärldsförsämringen. Arbetspensionssektorns solvens och banksektorns kapitaltäckning försvagades något, medan skade- och livförsäkringssektorernas solvens stärktes. På grund av omvärldsförändringarna riktar Finansinspektionen i sin tillsyn i år särskild fokus på bland annat hanteringen av kredit- och likviditetsrisker, intern styrning och operativa risker såsom cyberrisker.
Finanssivalvonnan lehdistötilaisuus tiistaina 15.3. klo 10.009.3.2023 10:12:08 EET | Kutsu
Media on tervetullut Finanssivalvonnan lehdistötilaisuuteen keskiviikkona 15.3. klo 10.00 osoitteeseen Snellmaninkatu 6, Helsinki. Tilaisuutta voi seurata myös virtuaalisesti.
Liisa Siika-aho appointed to the Board of the Financial Supervisory Authority17.2.2023 10:45:00 EET | Press release
The Parliamentary Supervisory Council, on 17 February 2023, appointed Director General Liisa Siika-aho as a member of the Board of the Financial Supervisory Authority (FIN-FSA). The appointment was made on the basis of a proposal by the Ministry of Social Affairs and Health. Liisa Siika-aho heads the Ministry’s Department for Insurance and Social Security. The appointment is effective from 17 February 2023 and is valid until the end of the Board’s three-year term, which began on 1 January 2021. The Chair of the FIN-FSA Board is Marja Nykänen, Deputy Governor of the Bank of Finland, and the Vice Chair is Pauli Kariniemi, Director General, Ministry of Finance. The other Board members are Lasse Heiniö, MSc, SHV (Actuary accredited by the Ministry of Social Affairs and Health), Martti Hetemäki, Professor of Practice, and Leena Kallasvuo, MBA. Katja Taipalus, Head of Department at the Bank of Finland, acts as deputy for Marja Nykänen; Paula Kirppu, Senior Ministerial Adviser, Legislative Af
Liisa Siika-aho utnämnd till Finansinspektionens direktion17.2.2023 10:45:00 EET | Tiedote
Riksdagens bankfullmäktige utnämnde den 17 februari 2023 avdelningschef, överdirektör Liisa Siika-aho till medlem av Finansinspektionens direktion. Utnämningen gjordes på förslag av social- och hälsovårdsministeriet. Siika-aho arbetar vid social- och hälsovårdsministeriets avdelning för social trygghet och försäkringar. Utnämningen gäller från och med den 17 februari 2023 fram till utgången av direktionens treåriga mandatperiod, som inleddes den 1 januari 2021. Ordförande för Finansinspektionens direktion är vice ordföranden i Finlands Banks direktion Marja Nykänen och vice ordförande är avdelningschefen vid finansministeriet Pauli Kariniemi. De övriga medlemmarna är filosofie kandidat, försäkringsmatematiker (SGF) Lasse Heiniö, arbetslivsprofessor Martti Hetemäki och ekonomie magister Leena Kallasvuo. Suppleant för Marja Nykänen är avdelningschef Katja Taipalus, suppleant för Pauli Kariniemi är lagstiftningsrådet Paula Kirppu och suppleant för Liisa Siika-aho är direktör Jaana Rissane
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme