Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Suomen huumeprofiili on poikkeuksellinen pohjoismaisessa huumeiden yliannostuskuolemien vertailussa

Jaa
Pohjoismaiden välillä on paljon eroja siinä, mitkä huumeet aiheuttavat yliannostuskuolemia. Myös yliannostuskuolemien väkilukuun suhteutettu määrä, uhrien sukupuoli ja ikä eroavat toisistaan. Tämä selviää yhteispohjoismaisesta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin huumeiden ongelmakäyttäjien myrkytyskuolemia vuodelta 2017.

Tutkimustulokset vahvistavat aiempaa käsitystä Suomen poikkeavasta huumeidenkäyttökulttuurista.

Suomessa yleisin myrkytyskuolemia aiheuttava huume on buprenorfiini. Naapurimaissamme Ruotsissa ja Norjassa eniten kuolemia aiheuttaa heroiini. Myös Tanskassa heroiini aiheutti runsaasti myrkytyskuolemia, mutta metadoni piti asemansa Tanskan yleisimpänä kuolemanaiheuttajana. Islannissa huumemyrkytystapausten määrä oli pieni, vaikkakin väkilukuun suhteutettuna korkea, ja eri aineiden hajonta suurta.

Tutkimuksen valintaperusteiden mukaan henkilöllä piti olla aiempaa huumeidenkäyttöhistoriaa ja kuolema oli aiheutunut huumeen tai päihdekäytössä olevan lääkkeen yliannostuksesta. Useimmat myrkytyksistä olivat monen eri huumeen tai lääkkeen aiheuttamia, mutta näiden aineiden joukosta myrkytyksen aiheuttajaksi nostettiin yhteisesti sovitun käytännön mukaisesti vain yksi aine.

Tutkimuksen valintaperusteita vastasi

  • Ruotsissa 408
  • Norjassa 203
  • Suomessa 202
  • Tanskassa 162
  • ja Islannissa 15 kuolemantapausta.

Tutkimusta on tehty Pohjoismaissa yhdenmukaisesti vuodesta 1991 lähtien. Arvostetussa Forensic Science International -lehdessä julkaistu tutkimus oli järjestyksessään kuudes. Edellisessä tutkimuksessa tarkasteltiin vuoden 2012 tilastoja.

Buprenorfiini dominoi Suomen tilastoja – uudet huumausaineet nousussa

Suomessa buprenorfiinin aiheuttamien yliannostuskuolemien määrä lisääntyi. Buprenorfiinimyrkytysten määrä on kolminkertaistunut vuoden 2002 tutkimuksen jälkeen.

”Buprenorfiinin yleisyys Suomessa tiedetään. Toiseksi yleisin yliannostuskuolemien aiheuttaja Suomessa oli yllättäen oksikodoni. Oksikodonikuolemat ovat nousussa muissakin Pohjoismaissa”, sanoo Helsingin yliopiston oikeuskemian professori Ilkka Ojanperä.

Suomessa erityisesti ekstaasin aiheuttamat myrkytyskuolemat lisääntyivät. Kokaiinimyrkytyksiä oli Suomessa niin ikään aiempaa enemmän. Fentanyylimyrkytysten määrä sen sijaan laski vuoteen 2012 verrattuna.

”Heroiini oli pääasiallinen yliannostuskuolemien aiheuttaja naapurimaissamme Norjassa ja Ruotsissa. Suomessa heroiini lähestulkoon katosi yliannostuskuolemien tilastoista vuonna 2007. Siitä lähtien heroiinin osuus kuolemantapauksissa on ollut erittäin pieni”, kuvailee THL:n oikeuskemisti Pirkko Kriikku.

Opioidit, kuten heroiini, metadoni ja oksikodoni aiheuttivat suurimman osan koko pohjoismaisessa tutkimuksessa tarkastelluista myrkytyskuolemista. Ruotsia lukuun ottamatta opioidien osuus myrkytyskuoleman tärkeimpänä löydöksenä kuitenkin vähentyi verrattuna aiempiin katsauksiin. Vähentymisen syynä oli stimulanttien, kuten amfetamiinin, ekstaasin ja kokaiinin aiheuttamien myrkytyskuolemien suhteellinen lisääntyminen.

Huumeidenkäyttäjien yliannostukset lisääntyivät Suomessa, Islannissa ja Ruotsissa

Tutkimuksen kriteerit täyttävien kuolemantapausten määrä on kasvanut Suomessa, Ruotsissa ja Islannissa vuodesta 1991 lähtien. Norjassa ja Tanskassa huumeidenkäyttäjien myrkytyskuolemien määrä on puolestaan laskenut jo yli kymmenen vuoden ajan.

Korkein kuolleisuus oli Islannissa 6,58 huumemyrkytyskuolemalla sataatuhatta asukasta kohden. Seuraavana oli Ruotsi (6,46), jossa muunto-opioidiepidemia vaikutti kuolleisuuden kasvuun vuonna 2017. Matalin kuolleisuus oli Tanskassa (4,29). Norjassa puolestaan kuolleisuus oli 5,66 sataatuhatta asukasta kohden.

”Suomi oli pohjoismaisessa vertailussa keskitien kulkija 5,84 huumemyrkytyskuolemalla sataatuhatta asukasta kohden. Suunta on kuitenkin kohti huonompaa, sillä vastaava kuolleisuusluku oli edellisellä tarkastelujaksolla 4,61”, Ojanperä toteaa.

Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA) on arvioinut koko Euroopan huumemyrkytyskuolleisuudeksi 2,26 kuolemaa sataatuhatta asukasta kohden.

”Kuolemansyyn selvityksen ja raportoinnin eroista johtuen vertailu on mielekkäämpää toisiaan monin tavoin muistuttavien Pohjoismaiden kesken”, Kriikku arvioi.

Suomessa ja Norjassa huumeisiin kuolee suhteessa eniten naisia

Valtaosa huumemyrkytykseen kuolleista oli miehiä. Suomessa ja Norjassa lähes neljäsosa kuolemaan johtaneista huumemyrkytyksistä tapahtui naisille. Alhaisin naisten osuus oli Islannissa, jossa vain 7 prosenttia tapauksista koski naispuoleista huumeidenkäyttäjää.

Huumemyrkytyksiin kuolleiden keski-ikä erosi jonkin verran maiden välillä. Tanskassa ja Norjassa uhri oli keskimäärin 41-vuotias, kun taas Suomessa uhrin keski-ikä oli 35 vuotta. Ruotsissa ja Islannissa keski-ikä oli hieman Suomea alhaisempi.

Lisätietoja:

Fatal poisoning in drug addicts in the Nordic countries in 2017 -artikkeli (englanniksi)

THL

Pirkko Kriikku
oikeuskemisti
puh. 029 524 8054
etunimi.sukunimi@thl.fi

Helsingin yliopisto

Ilkka Ojanperä
professori
puh. 029 412 7482
etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Avainsanat

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Pikkulasten rokotuskattavuus on Suomessa erittäin hyvä – vuonna 2021 syntyneissä rokottamattomien osuus hieman aiempia ikäluokkia suurempi27.3.2024 02:00:00 EET | Tiedote

Pikkulasten rokotuskattavuus on Suomessa vuodesta toiseen korkea. Vuonna 2021 syntyneistä lapsista lähes 98 prosentille on aloitettu kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta suojaava viitosrokotussarja. Tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen on vuonna 2021 syntyneistä lapsista saanut lähes 95 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi valtakunnallisesta rokotusrekisteristä. Rokotuskattavuuksissa on eroja hyvinvointialueiden välillä. Matalampien kattavuuksien alueilla on kuitenkin tehty pitkäjänteistä työtä rokotusmyönteisyyden lisäämiseksi, ja erot rokotuskattavuuksissa hyvinvointialueiden välillä ovatkin usean rokotteen osalta kaventumassa. Rokottamattomuus on harvinaista, mutta kasvanut hieman Rokottamattomuus on Suomessa edelleen harvinaista. Vuonna 2021 syntyneistä lapsista täysin rokottamattomia on 1,7 prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin aiemmissa ikäluokissa. Vuonna 2020 syntyneistä kolmeen ikävuoteen asti rokottamattomia o

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye