Suomen kalleimpien asiakkaiden hintalappu voi kasvaa

Näin arvioi Eteva kuntayhtymän toimitusjohtaja Marika Metsähonkala tilannetta. Myös HUS Psykiatrian linjajohtaja ja ylilääkäri Risto Vataja sanoo, että Uudellamaalla asiakasmäärät ovat kasvussa. Erityispalveluja tarjoavalla Etevalla palveluissa on jonoa ja hoitopaikat ovat täynnä.

Uudenmaan kunnissa kehitysvammahuollon asiakasmäärät ovat kasvaneet reippaasti, esimerkiksi Espoossa kasvua oli vuosien 2015–2019 aikana 12,5 prosenttia ja Vantaalla 16,9 prosenttia. Kuusikkokuntien kesäkuisen raportin mukaan kunnat ostavat Etevalta aikaisempaa enemmän palveluita. Tämä johtuu siitä, että kuntien omat hoitokustannukset ja palvelujen ostot ovat kasvaneet hurjaa vauhtia.

–Meillä hinnat ovat pysyneet vuosien ajan lähes samana ja ylijäämää on palautettu takaisin käytön suhteessa jäsenkunnille, Metsähonkala sanoo.

Silti uusi sote-lakiluonnos ei huomio erityispalveluja ja haluaa purkaa Etevan kaltaiset valtakunnallisesti tai ylimaakunnallisesti toimivat kuntayhtymät, vaikka pitkällä tähtäimellä vaikeasti hoidettavien asiakkaiden hintalappu olisi erityishuollossa pienempi. Metsähonkala kritisoi tulevaa muutosta, sillä jos asiakas ei saa apua nopeasti, monista asiakkaista kasvaa Suomen kalleimpia asiakkaita. 

–Jos erityistä tukea tarvitseva asiakas ei saa riittävän nopeasti kriisiapua, kasvaa hintalappu isommaksi ja hoitojaksot pitkiksi, varoittaa Marika Metsähonkala asiakkaan elinkaaren aikaisista kuluista.
Kriisiasiakkaita on Etevassakin vuosittain kymmenittäin. Myös näiden asiakkaiden määrä on kasvussa.

Paljonko asiakkaan hoito maksaa? Kalleimmillaan Eteva ja Vaalijalan kuntayhtymän ja Kårkulla samkommunin erityispalveluissa hintalappu on keskimäärin 1 000 euroa päivässä. Silloin asiakas tarvitsee noin viiden ihmisen työpanosta vuorokaudessa. Usein palveluja käytetään pitkäaikaisesti tai koko elämänkaaren ajan, sillä kyse on esimerkiksi autismin kirjon ääripään palveluista.

Hoito ja kuntoutus on erittäin vaativaa, sillä erityistä tukea tarvitsevilla asiakkailla voi olla kehitysvammadiagnoosi ja heillä on muita sellaisia palvelutarpeita, joihin yleiset terveyspalvelut tai mielenterveyspalvelut eivät vastaa eivätkä vammaispalvelut riitä. Heillä on muun muassa vakavia mielenterveysongelmia, erilaisia riippuvuuksia ja rikostaustaa, monia toimintakykyä heikentäviä diagnooseja tai he ovat asiakkaita, jotka tarvitsevat palvelua äidinkielellään ruotsiksi.

Osa asiakkaista päätyy myös erikoissairaanhoidon asiakkaiksi.

–Kriisitilanteet johtavat toisinaan tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon. Psykiatrinen osasto ja mielenterveyslain alainen toiminta soveltuvat huonosti varsinkin vaikeammin kehitysvammaisten tai autististen henkilöiden hoitoon, eikä henkilökunnalla useinkaan ole riittävästi osaamista tämän potilasryhmän auttamiseen. Lyhyehköiksi jäävät hoitojaksot kuormittavat potilasta, omaisia ja henkilökuntaa, eikä asiakas saa välttämättä sellaista hoitoa, josta potilaat saisivat pitkäaikaista hyötyä, HUS Psykiatrian linjajohtaja ja ylilääkäri Risto Vataja toteaa. 

Marika Metsähonkala muistuttaa, että tuleva sote-lakiuudistus ei ota kantaa, missä vaikeasti hoidettavia asiakkaita jatkossa hoidetaan, jos erikoissairaanhoidossa ei ole riittäviä resursseja tai riittävää osaamista. Myös hoidon oikea-aikaisuudella on merkitystä. Metsähonkalan mukaan näiden asiakkaiden kohdalla korjaavat toimenpiteet ovat erityisen kalliita, ja usein moniammatillista hoitoa vaativaa. Nopea interventio on paras lääke kriisitilanteisiin.

–Jos tilanne ei pitkity, asiakas pääsee palaamaan omaan elinympäristöönsä mahdollisimman nopeasti. Jos asiakas ei saa apua, hän jää pyörimään erilaisiin palveluihin ja päätyy usein pitkäkestoiseen hoitoon. Silloin hintalappu nousee, Metsähonkala sanoo.

Sote-lakiluonnokseen halutaan muutos

Tällä hetkellä vaativimpia erityispalveluja tuotetaan ylimaakunnallisissa kuntayhtymissä valtakunnallisesti. Nämä palvelut muuttuvat merkittävästi tai häviävät, kun uusi sote-laki astuu voimaan 2023.

Kårkulla samkommun, Vaalijalan kuntayhtymä ja Eteva kuntayhtymä tekevät yhteistyötä ajaakseen sote-lakiin muutosta. 

Nämä kuntayhtymät haluavat säilyttää nykyiset palvelut ja toimia edelleen julkisena palvelun tuottajana. Sote-lakiluonnokseen halutaan kirjata näiden toimijoiden ylimaakunnallisuus sekä vaativampien ja ruotsinkielisten palveluiden osalta keskittämisasetus.

Kolmikko perustelee sote-muutoksen tärkeyttä erityisesti sillä, että erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden hoidon tavoitteena on siirtyä raskaasta kevyempiin palveluihin.

Tällöin pystytään turvaamaan erityishuollon palvelujen riittävä määrällinen ja sisällöllinen kokonaisuus osaamisen, potilasturvallisuuden, palvelujen laadun sekä kustannusvaikuttavuuden varmistamiseksi.

Vaalijalan kuntayhtymän kuntayhtymäjohtaja Ilkka Jokinen sanoo, että sote-laissa tehdään isoja päätöksiä.

–Sote-uudistuksessa päätämme näiden asiakkaiden puolesta, kuinka heitä hoidetaan tai kuntoutetaan jatkossa. He eivät voi ajaa omaa asiaansa, eivätkä ymmärrä sote-lakiehdotuksen vaikutuksia. Jos palvelut hajautuvat maakuntiin tai tuleville hyvinvointialueille, karsitaan siellä palveluita ja kustannuksia, kunnes palvelu muuttuu asiakkaalle sisällöttömäksi ja kuntoutuksessa ei edistytä. Tämä on mielestäni yhteiskunnallinen arvokysymys. Onko näillä ihmisillä myös oikeus elää omanlaista elämäänsä vai onko hoito sängyssä makuuttamista, Jokinen sanoo.

Marika Metsähonkala kertoo, että Etevan, Vaalijalan ja Kårkullan tilanne sote-uudistuksessa saa sympatiaa.

–Meidän asiakkaamme eivät selviä sympatialla. Tarvitsemme poliittisia päätöksiä, ja ratkaisut ovat vielä mahdollisia, Metsähonkala sanoo.