Suomen Kennelliitto ja Helsingin yliopisto sopivat koirien terveyteen liittyvästä tutkimusyhteistyöstä

– Koirien terveyden ja hyvinvoinnin kehittämiseksi kaivataan yhä enemmän luotettavaa, käytännön jalostustyötä hyödyttävää tutkimustietoa. Tutkimusyhteistyö Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellisen tiedekunnan asiantuntijoiden kanssa on meille hieno mahdollisuus, iloitsee Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Kennelliitolla on laajasti aineistoa koiriin liittyvistä terveyslausunnoista. Aineistoa voidaan hyödyntää jatkossa monipuolisesti tutkimusyhteistyössä. Helsingin yliopistolla on yhteistyön toteuttamiseen tarvittavia tutkijoita, tutkimuslaitteita sekä tutkimus- ja kliinistä osaamista.

– Kennelliitto on meille erittäin arvokas yhteistyökumppani. Monet tutkijamme tekevät yhteistyötä Kennelliiton rotujärjestöjen kanssa. Tiedekunnan tutkimustyö edistää koirien terveyttä ja Kennelliitolla on merkittäviä aineistoja, joita tiedekunnan tutkijat voivat hyödyntää monipuolisesti erilaisissa tutkimusprojekteissa, sanoo eläinlääketieteellisen tiedekunnan dekaani Antti Sukura.

Yhteistyö edistää koirien jalostusta terveemmiksi

Koirien terveyden ja hyvinvoinnin kehittäminen on Kennelliiton toiminnan keskeisimpiä tavoitteita. Sitä tuetaan eri rotujen jalostuksen tavoiteohjelmilla (JTO) ja näihin liittyvillä perinnöllisten sairauksien vastustamisohjelmilla (Pevisa), erilaisilla terveystutkimuksilla sekä valistamalla koirankasvattajia ja -omistajia. Helsingin yliopiston kanssa tehtävän tutkimusyhteistyön pohjalta voidaan kehittää uusia keinoja koirien terveysjalostukseen.

Kennelliiton rekisterissä on tietoa yli kahdesta miljoonasta koirasta. Täsmällistä terveystutkimustietoa on tallennettu rekisteriin aina vuodesta 1988 alkaen ja sinne on kertynyt yli 1,13 miljoonaa yksittäistä tutkimustulosta.

Kennelliiton hyväksymiä virallisia terveystutkimuksia ovat lonkka- ja kyynärnivel-, selkä-, polvilumpioluksaatio-, silmä-, sydän-, maksa- ja syringomelialausunnot, DNA-tutkimukset, BAER-kuulotutkimus sekä lyhytkuonoisten rotujen kävelytesti. Virallisia terveystutkimuksia tehdään vuosittain reilusti yli 60 000. Yleisimpiä ovat silmä-, lonkka- ja kyynärniveltutkimukset.

Yliopiston koiratutkimus pystyy hyödyntämään näitä aineistoja laajasti erilaisessa kliinisessä tutkimuksessa ja geenitutkimuksessa. Esimerkiksi lyhytkuonoisten koirien kävelytesti kehitettiin yhteistyöhankkeena eläinlääketieteellisen tiedekunnan ja rotujärjestöjen kanssa. Käynnissä on muun muassa salukien sydänsairauksien, saksanpaimenkoiran ja muutamien muiden rotujen lonkkanivelen kasvuhäiriön ja länsigöötanmaanpystykorvien perinnöllisen silmäsairauden tutkimus.

Tutkimusyhteistyötä linjaa ohjausryhmä

Kennelliitto ja Helsingin yliopisto perustavat tutkimusyhteistyön tavoitteiden toteuttamiseksi ohjausryhmän. Siinä on mukana kolme Helsingin yliopiston ja kolme Kennelliiton edustajaa. Ryhmän puheenjohtajan nimeää Kennelliitto.

Ohjausryhmä laatii vuoden 2018 loppuun mennessä tutkimusyhteistyön ensimmäisen toimintasuunnitelman ja sen jälkeen vuosittaiset toimintasuunnitelmat. Ohjausryhmä seuraa tavoitteiden toteutumista ja myötävaikuttaa niiden toteutumiseen. Ohjausryhmässä sovitaan myös eri projekteista, ja niille laaditaan omat projektisuunnitelmat.