Suomen lähihistoria on kirjoitettu geeneihimme
Helsingin yliopiston tutkijoiden johtama kansainvälinen tutkijaryhmä on tuottanut huomattavasti aiempaa yksityiskohtaisempaa tietoa Suomen sisäisistä geneettisistä eroista. Tutkimuksen tulokset julkaistiin 5.10.2017 G3: Genes, Genomes, Genetics –tiedelehdessä. Lisäksi tutkijat ovat avanneet hankkeelle verkkosivut, joiden interaktiivisten karttojen avulla kuka tahansa pääsee tutustumaan projektin tuloksiin.
Tutkijat hyödynsivät työssään moderneja genomitutkimuksen ja tilastotieteen menetelmiä ja ryhmittelivät yli tuhat eri puolelta Suomea kerättyä DNA-näytettä geeniperimältään mahdollisimman samankaltaisiin ryhmiin, erotuskykyä vähitellen lisäten. Ryhmittelyssä hyödynnettiin tietoa yli 230 000 geenimerkistä.
Suomen sisäisiä geneettisiä eroja on tutkittu aiemminkin, mutta geneettisten ja tilastollisten menetelmien nopea kehittyminen on mahdollistanut aiempaa huomattavasti tarkemmat analyysit.
Nyt julkaistun tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää Suomen geneettistä rakennetta ennen 1900-luvun jälkipuoliskon muuttoliikkeitä. Siksi mukaan valittiin ennen 1970-lukua syntyneitä suomalaisia, joiden vanhempien synnyinpaikat sijaitsivat korkeintaan 80 kilometrin etäisyydellä toisistaan.
– Aiemmissa tutkimuksissa on tarkoituksella tutkittu maantieteellisesti mahdollisimman etäällä toisistaan asuvia henkilöitä. Ääripäiden sijaan halusimme tässä työssä tarkastella koko Suomen väestöä niin laajasti ja tasaisesti kuin mahdollista, toteaa aiheesta Helsingin yliopiston HiLIFE:een kuuluvassa Suomen molekyylilääketieteen instituutissa (FIMM) väitöskirjaa valmisteleva Sini Kerminen.
Suomalaiset jakautuvat kymmeniin geneettisiin alaryhmiin
Geneettisen ryhmittelyn jälkeen yksilöt sijoitettiin Suomen kartalle vanhempiensa synnyinpaikkojen keskipisteeseen. Ryhmittelyn yksityiskohtaisuudesta riippumatta geneettisesti samankaltaiset yksilöt muodostivat kartalla yllättävänkin selkeitä keskittymiä.
Karkeimmalla ryhmittelytasolla esille nousivat itäsuomalaisten ja länsisuomalaisten ryhmät, joiden välisen rajan huomattiin noudattavan erittäin tarkasti Pähkinäsaaren rauhan rajaa vuodelta 1323. Tutkittavista suurin osa pystyttiin määrittelemään yli 80 % todennäköisyydellä joko itä- tai länsisuomalaiseksi.
Seuraavaksi omiksi ryhmikseen erosivat Kainuun ja Pohjanmaan alueet. Alaryhmittelyä jatkettiin niin kauan kuin se oli tilastollisesti järkevää. Tarkimmalla tarkkuudella otoksen suomalaiset jakautuivat 52 alaryhmään.
– Erityisen mielenkiintoisen tuloksistamme teki se, että tuottamamme ryhmittely noudatti varsin tarkasti suomen vanhoja murrealueita. Pystyimme lukemaan geeneistä merkkejä myös muista Suomen lähihistorian merkittävistä tapahtumista, esimerkiksi luovutetun Karjalan alueelta muualle Suomeen levinneestä muuttoliikkeestä, jolla lienee yhteys myös karjalaisten evakkojen reitteihin, kertoo tutkimusta johtanut akatemiatutkija Matti Pirinen Helsingin yliopistosta.
– Esi-isämme elävät edelleen geeneissämme. Joissain asioissa voimme jopa odottaa, että geenit kertovat historiastamme totuudenmukaisempaa tarinaa kuin kirjoitettu historia. Yksityiskohtainen väestön geneettisen hienorakenteen ymmärtäminen on tärkeää myös lääketieteellisen tutkimuksen kannalta, jotta sairastuneita yksilöitä osataan verrata juuri saman geneettisen taustan omaaviin terveisiin yksilöihin.
Tutkimus perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keräämän FINRISKI-aineiston näytteisiin. Valittu 1042 henkilön otos edustaa 1900-luvun alkupuolen Suomen geenistöä.
Kaikki tutkimuksen tulokset ja niihin löytyvät karttakuvat löytyvät FIMMin verkkosivuilta. Kuvat ovat vapaasti käytettävissä. Tutkimus on saanut rahoitusta Helsingin yliopiston tiedesäätiöltä ja Suomen Akatemialta.
Alkuperäinen julkaisu:
Sini Kerminen, Aki S. Havulinna, Garrett Hellenthal, Alicia R. Martin, Antti-Pekka Sarin, Markus Perola, Aarno Palotie, Veikko Salomaa, Mark J. Daly, Samuli Ripatti ja Matti Pirinen. Fine-Scale Genetic Structure in Finland. G3: GENES, GENOMES, GENETICS October 1, 2017 vol. 7 no. 10 3459-3468; https://doi.org/10.1534/g3.117.300217
Lisätietoja:
Akatemiatutkija Matti Pirinen
Helsingin yliopisto
HiLIFE, Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM,
Matematiikan ja tilastotieteen laitos sekä
Lääketieteellinen tiedekunta
s-posti: matti.pirinen@helsinki.fi
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme