Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin verkkopalvelu julkaistu

Jaa

Suomen lajien uhanalaisuus on arvioitu viidettä kertaa. Suomen lajien Punainen kirja sisältää arvion lähes 22 500 lajin uhanalaisuudesta. Uhanalaisuusarvioinnin tuloksia voi ensimmäistä kertaa heti arvioinnin julkaisemisen jälkeen tarkastella myös verkossa Punaisen kirjan verkkopalvelussa punainenkirja.laji.fi.

Kirjopapurikolle soveliaiden suonreunaelinympäristöjen määrä on vähentynyt ja lajin yksilömäärissä on suuria vaihteluita. Kirjopapurikko on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN). Kuvaaja: Pekka Malinen/Luomus
Kirjopapurikolle soveliaiden suonreunaelinympäristöjen määrä on vähentynyt ja lajin yksilömäärissä on suuria vaihteluita. Kirjopapurikko on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN). Kuvaaja: Pekka Malinen/Luomus

Verkkopalvelusta löytää helposti arvioitujen lajien uhanalaisuusluokat ja luokkaan johtaneet kriteerit. Lisäksi haettavissa ovat esimerkiksi uhanalaisuuden syyt ja tulevaisuuden uhkatekijät. Verkkopalvelu täydentää kirjaa, kun kirjan laajojen eliöryhmäkohtaisten yhteenvetojen lisäksi aineistosta voi tehdä omia hakuja. Tietoa voi lajitella muun muassa elinympäristöittäin; mitkä ovat tunturilajien ensisijaiset uhanalaisuuden syyt tai mitkä uhanalaisiksi luokitelluista perhosista esiintyvät suoympäristöissä. Aineiston voi myös ladata palvelusta omia analyysejä varten.

Verkkopalvelu on kansalaisten ja tutkijoiden käytettävissä

Uhanalaisuusarvioinnin dokumentointi ja verkkopalvelu on toteutettu osana Suomen Lajitietokeskuksen palveluita. Dokumentoinnissa käytettiin Suomen Lajitietokeskuksen uhanalaisuusarviointityökalua, jonka avulla tiedot saatiin heti talteen Lajitietokeskuksen tietovarastoon. Työkalu ja verkkopalvelu hyödyntävät myös Lajitietokeskuksen ylläpitämää Suomen lajiluetteloa.

Suomen Lajitietokeskus on Luonnontieteellisen keskusmuseon koordinoima kansallinen digitaalinen tiedonhallinnan infrastruktuuri ja lajitiedon palvelukokonaisuus. Lajitietokeskuksen Laji.fi-portaalissa on selattavissa lähes 32 miljoonaa lajihavaintoa. Jatkossa kansalliset lajihavainnot ovat käytettävissä yhä kattavammin, kun muun muassa Luonnonvarakeskuksen, Metsähallituksen ja Suomen ympäristökeskuksen lajiaineistoja tuodaan tarkasteltaviksi palveluun. Tämä helpottaa ja tehostaa edelleen tiedon käyttöä työssä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi kaikilla sektoreilla.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Vanhempi tutkija Ulla-Maija Liukko, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 387, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Yksikönjohtaja Aino Juslén, Luonnontieteellinen keskusmuseo, puh. 050 310 9703, aino.juslen@helsinki.fi

Tietotekniikkasuunnittelija Eija-Leena Laiho, Luonnontieteellinen keskusmuseo, puh. 050 318 2454

Kuvat

Kirjopapurikolle soveliaiden suonreunaelinympäristöjen määrä on vähentynyt ja lajin yksilömäärissä on suuria vaihteluita. Kirjopapurikko on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN). Kuvaaja: Pekka Malinen/Luomus
Kirjopapurikolle soveliaiden suonreunaelinympäristöjen määrä on vähentynyt ja lajin yksilömäärissä on suuria vaihteluita. Kirjopapurikko on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN). Kuvaaja: Pekka Malinen/Luomus
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.

Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. 

Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä -teoksen julkistustilaisuus 28.3.20.3.2019 14:35:23 EETKutsu

Lars-Gunnar ”Nubben” Nordström (1924–2014) oli ei-esittävän taiteen edelläkävijöitä Suomessa ja intohimoinen jazzmusiikin ystävä. Jazzharrastus syttyi vuonna 1941, kun hän kuuli radiosta Duke Ellingtonin kappaleen Mood Indigo. 1950-luvun lopulla Nordström ryhtyi keräämään vinyylialbumeja, joita lopulta karttui yli 11 000 kappaletta. Kaikkinensa Nordström hankki 16 000 äänilevyä. Vuonna 2015 L-G Nordströmin Säätiö lahjoitti hänen jazzkokoelmansa Kansalliskirjastolle. Nyt julkaistava teos Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä (Kansalliskirjasto 2019) kertoo keräilijästä, keräilemisestä, levykokoelmasta ja taiteesta – sekä tietenkin jazzista. Teoksen on kirjoittanut kulttuurihistorian tutkija Janne Mäkelä. Oheisartikkelien kirjoittajina ovat jazzhistorian asiantuntijat Pekka Gronow ja Matti Laipio. Teoksen julkaisutilaisuus järjestetään Kansalliskirjaston auditoriossa (Yliopistonkatu 1, Helsinki) torstaina 28.3. klo 14 alkaen. Ilmoittautumiset osoitteessa www.l

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme