Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Suomen lajisto nousi tuhansilla – tunnettujen lajien listaan pääsivät mahlakärpänen ja perhossääski

Jaa
Suomen kärpästen ja sääskien tuore lajiluettelo kertoo, että kaksisiipislajeja tunnetaan maastamme nykyään 40 prosenttia enemmän kuin 35 vuotta takaperin. Listaan on ilmaantunut 2000 uutta lajia sitten vuoden 1980!
Chymomyza amoena-mahlakärpänen, jonka suomalainen ensihavainto tehtiin vuonna 2007, kun Henry Ekholm valokuvasi tämän kärpäsen Lappeenrannassa. Samana vuonna se löytyi myös Turusta ja uudempia havaintoja on Loviisasta, Porvoosta, Vantaalta ja Espoosta. (Kuva: Henry Ekholm)
Chymomyza amoena-mahlakärpänen, jonka suomalainen ensihavainto tehtiin vuonna 2007, kun Henry Ekholm valokuvasi tämän kärpäsen Lappeenrannassa. Samana vuonna se löytyi myös Turusta ja uudempia havaintoja on Loviisasta, Porvoosta, Vantaalta ja Espoosta. (Kuva: Henry Ekholm)

Suomesta tunnetaan nyt noin 7000 kärpäs- ja sääskilajia.

– Todellinen lajimäärä liikkuu todennäköisesti 8000 lajin paremmalla puolella, arvioi hyönteisasiantuntija Jere Kahanpää Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.

Kahanpää osallistui kattavan lajiluettelon kokoamiseen ja julkaisemiseen. Hänen mukaansa Suomesta tunnettujen hyttysten ja kärpästen lajimäärä kasvaa nyt vauhdilla, koska harrastajia ja tutkijoita on enemmän kuin vuosikymmeniin. Luettelo koottu muun muassa erillistutkimusten ja luonnontieteellisten museoiden näytteiden sekä lajiryhmän harrastajien havaintotietokannan perusteella.

– Vapaaehtoiset harrastajat ovat avainasemassa näidenkin lajiryhmien kartoittamisessa. Ilman vapaaehtoisten panosta lajiluetteloita ei ylipäätään pystyttäisi tekemään Kahanpää jatkaa.

Pitkään valmistellun luettelon loppuun saattaminen sai lopullisen sysäyksen parin vuoden takaisesta Suomen Lajitietokeskuksen perustamispäätöksestä. Lajitietokeskus tulee olemaan virtuaalipalvelu, jonka kautta tarjotaan luettelot Suomessa elävistä lajeista ja havaintotietoja muun muassa maankäytön suunnittelun parissa toimivien viranomaisten ja kansalaisten käyttöön.

Nyt päivitetty kärpästen ja sääskien luettelo tarjoaa jaettavaksi ajanmukaista ja kattavaa tietoa. Lajiluetteloon listattiin lähes kaksituhatta Suomelle uutta lajia. Osa luettelon uusista lajeista on oikeasti uusia, maahamme vastikään levinneitä. Useimmat "uudet" lajit ovat kuitenkin eläneet vuosisatoja huomaamattomasti meidän ihmisten rinnalla ja ne on havaittu vasta nyt.

Luetteloon on päässyt muun muassa viime vuosikymmenellä Suomesta löydetty alun perin amerikkalainen Chymomyza amoena -mahlakärpänen. Laji saapui Eurooppaan noin 40 vuotta sitten ilmeisesti hedelmäkuljetusten mukana ja on sittemmin tasaisesti laajentanut levinneisyyttään. Suomalainen ensihavainto tehtiin vuonna 2007, eikä kärpäsellä ole vielä virallista suomenkielistä nimeä. Kahanpään mukaan suomenkieliseksi nimeksi voisi sopia kirjosiipimahlakainen.

Luettelosta löytyy myös vuonna 2012 tieteelle uutena kuvattu Psychoda cultella -perhossääski. Sääski on hyvä esimerkki lajista, joka on löydetty vasta hiljattain, mutta varsin todennäköisesti esiintynyt Suomessa jo tuhansia vuosia.

Tuoreen luettelon lajimäärän huima kasvu kertoo siitä, että myös suomalaisessa luonnossa on edelleen paljon selvitettävää – lajirikkaammista valtioista puhumattakaan.

Suomen kärpästen ja sääskien lajiluettelo on julkaistu vertaisarvioituna ja avoimen saatavuuden (Open Access) periaatteetta noudattaen, jolloin se on maailmanlaajuisesti sekä tutkijoiden että kansalaisten käytettävissä.

 

Checklist of the Diptera of Finland

Lisätiedot:

Museomestari Jere Kahanpää
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
Helsingin yliopisto
p. 050 318 5175
jere.kahanpaa@helsinki.fi

Suojelubiologi, FT Jukka Salmela
Metsähallitus, Lapin luontopalvelut
jukka.e.salmela@gmail.com

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Chymomyza amoena-mahlakärpänen, jonka suomalainen ensihavainto tehtiin vuonna 2007, kun Henry Ekholm valokuvasi tämän kärpäsen Lappeenrannassa. Samana vuonna se löytyi myös Turusta ja uudempia havaintoja on Loviisasta, Porvoosta, Vantaalta ja Espoosta. (Kuva: Henry Ekholm)
Chymomyza amoena-mahlakärpänen, jonka suomalainen ensihavainto tehtiin vuonna 2007, kun Henry Ekholm valokuvasi tämän kärpäsen Lappeenrannassa. Samana vuonna se löytyi myös Turusta ja uudempia havaintoja on Loviisasta, Porvoosta, Vantaalta ja Espoosta. (Kuva: Henry Ekholm)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta. Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa. Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa: Helsingin ydinkeskustan tuntumassa sijaitsevassa Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye