Suomen maatalouden vesiensuojelutoimet mallina EU:n tulevassa maatalouspolitiikassa?

Yhteiseen maatalouspolitiikkaan on jokaisessa uudistuksessa tullut uusia tavoitteita. Niin käynee myös täällä kertaa. Politiikan perustana on kuitenkin edelleen kohtuuhintaiset elintarvikkeet kuluttajalle ja kohtuullinen toimeentulo viljelijälle. Ilmastonmuutoksen torjuntaan ja siihen sopeutumiseen liittyviä tavoitteita on varmasti mukana aiempaa enemmän. Todennäköisesti myös vesiensuojeluun liittyviä toimenpiteitä on mukana selvästi aiempaa laajemmassa mittakaavassa.
 
Komissiosta tihkuneiden tietojen perusteella yhteisen maatalouspolitiikan vesiensuojelutoimiin otettaisiin mallia suomalaisten maanviljelijöiden toteuttamista toimista. Suomessa peltoviljelyssä on koko EU -jäsenyyden ajan toteutettu vapaaehtoisia vesiensuojelutoimia, joihin on sitoutunut noin 90 prosenttia suomalaisista viljelijöistä. Pääsääntöisesti nämä toimet ovat viljellyllä peltolohkolla toteutettavia viljelysuunnitteluun, lannoitukseen, talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen sekä vesistöjen varrella oleviin suojakaistoihin liittyviä toimenpiteitä. Näillä toimilla pyritään saamaan mahdollisimman suuri osa lannoituksessa annetuista ravinteista sadon mukana pois pellolta sekä vähentämään eroosion ja ravinnekuormituksen riskiä sekä tiettyyn rajaan asti myös vähentämään maahan kertyneiden ravinteiden määrää. Tärkeimmät ja kustannustehokkaimmat ravinteiden huuhtoutumista vähentävät toimet tehdään pellolla.
 
Näyttää siltä, että komissiossa otetaan nyt mallia suomalaisten viljelijöiden tekemästä työstä siirtämällä osa meillä tehdyistä vapaaehtoisista toimista kaikkia EU:n viljelijöitä koskeviksi pakollisiksi toimenpiteiksi. Valitettavasti tämä ei kuitenkaan ole suomalaisten viljelijöiden kannalta pelkästään positiivinen asia, sillä pakollisista toimista ei voida maksaa erillistä korvausta. Suomalaisten viljelijöiden pitäisi jatkossa jälleen kerran tehdä vähemmällä enemmän.

Lisätietoja

juha.lappalainen@mtk.fi 

040 546 6675