Oulun yliopisto

Suomen meriliikenteen satamat selvisivät koronasta hyvin

Jaa

Vaikka satamien liikevaihto putosi, pysyivät kannattavuus, maksuvalmius ja vakavaraisuus ennallaan, todetaan uudessa tutkimuksessa.

Kuvassa Oulun satama-alue. Kuva Oulun Satama
Kuvassa Oulun satama-alue. Kuva Oulun Satama

Koronapandemia vaikeutti globaalien toimitusketjujen toimintaa ja kuritti samalla kaikkia satamia maailmassa. Satamien tulot ovat pitkälti riippuvaisia liikenteen määrästä sekä aluksille ja logistiikkatoimijoille tuotettavista palveluista.

Suomen kuntaomisteiset satamat yhtiöitettiin vuoteen 2016 mennessä, ja tämä satamayhtiöiden ryhmä muodostaa enemmistön Suomen merisatamista. Muutamia suurten teollisuuslaitosten satamia toimii edelleen teollisuusyhtiöiden omistuksessa, eikä niitä kaikkia ole eriytetty omiksi satamayhtiöikseen.

Oulun yliopisto johti tutkimusta satamayhtiöiden taloudellisesta koronakestävyydestä yhteistyössä Turun yliopiston ja Dublin University Collegen kanssa.

”Satamien tulovirrassa liikevaihdolla mitattuna tapahtui selkeä koronasta johtuva notkahdus. Koronaa edeltävä liikevaihdon kasvutrendi taittui, ja satamien liikevaihto kääntyi laskuun”, toteaa tutkimusta johtanut Oulun yliopiston väylä- ja liikennetekniikan professori Pekka Leviäkangas. ”Sen sijaan kannattavuus, maksuvalmius ja vakavaraisuus säilyivät kutakuinkin ennallaan, joka kertoo satamien hyvästä sopeutumiskyvystä”, jatkaa Leviäkangas.

Tutkimuksessa analysoitiin 18 suomalaisen merisataman tilinpäätöksiä ja vuosikertomuksia. Analyysissa tehtiin laskelmia ennen vuotta 2019, jolloin koronan voidaan katsoa puhjenneen. Maailman terveysjärjestö WHO luokitteli koronan virallisesti pandemiaksi tammikuussa 2020. Huolimatta koronasta, muutama satama onnistui pitämään liikevaihdon kasvuprosentin positiivisena. ”Ehkä hieman yllättävää on, että nimenomaan tuontiin keskittyvien satamien tulovirta näytti kärsivän koronasta kaikkein vähiten”, sanoo Leviäkangas.

Tutkimusta jatketaan analysoimalla koronasta aiheutuneita taloudellisia jakaumavaikutuksia satamayhtiöiden työntekijöille, omistajille, palveluntuottajille ja verottajalle.

  • Tutkimus ”Financial and economic performance of Finnish seaports – restructuring and pandemic impacts” esitellään International Association of Maritime Economics -konferenssissa Etelä-Korean Busanissa 15.9.2022.
    Tutustu tutkimuspaperiin 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väylä- ja liikennetekniikan professori Pekka Leviäkangas, Oulun yliopisto, puh: 040 6411 496, pekka.leviakangas@oulu.fi
Viestintäasiantuntija, Kaisu Koivumäki, Oulun yliopisto, puh. 0504344261, kaisu.koivumaki@oulu.fi

Kuvat

Kuvassa Oulun satama-alue. Kuva Oulun Satama
Kuvassa Oulun satama-alue. Kuva Oulun Satama
Lataa
Satamien liikevaihdon muutos. Kuva: Oulun yliopisto / Pekka Leviäkangas
Satamien liikevaihdon muutos. Kuva: Oulun yliopisto / Pekka Leviäkangas
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Autojen jakohihnojen rikkoutumisen taustalla ferrokromikuonan eli OKTO-murskeen aiheuttama kuluminen20.9.2022 12:30:00 EEST | Tiedote

Uudet tutkimustulokset selventävät, miksi Oulun seudulla autojen jakohihnoja rikkoutuu useammin kuin muualla maassa. Tutkimuksessa oli mukana useita tutkimusorganisaatioita, ja tutkimustyössä selvitettiin erilaisia mahdollisia syitä ilmiön taustalla. Lopulta ongelman aiheuttavaksi tekijäksi varmistui Oulun seudulla laajasti tiestössä asfaltin runkoaineena käytetty ferrokromikuona.

EMBARGO 19.9. klo 14.00 Mikroyrittäjyyden professuuriin lahjoituksia 125 000 euroa – Kerttu Saalasti -palkinto yrittäjyystutkijalle19.9.2022 14:00:00 EEST | Tiedote

19.9. järjestetyssä Kerttu Saalasti -seminaarissa julkistettiin merkittävät lahjoitukset Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituuttiin yhteistyössä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun kanssa perustettavalle mikroyrittäjyyden professuurille. Joki-Pohjanmaan, Suomenselän ja Alavieskan Osuuspankit antoivat yhteislahjoituksen 50 000 euroa ja Nivalan kaupunki saman verran. Lisäksi Raahen kaupunki lahjoitti 25 000 euroa. Seminaarissa jaettiin myös Kerttu Saalasti -palkinto yrittäjyyttä merkittävästi edistäneelle henkilölle. Palkinnon sai yrittäjyyden professori Ulla Hytti Turun yliopistosta.

Kaivaako vai eikö kaivaa – mistä löytyvät vihreän ja digitaalisen siirtymän vaatimat raaka-aineet?12.9.2022 12:09:04 EEST | Tiedote

Euroopan Green Deal -ohjelmalla ja vihreällä siirtymällä on valtava vaikutus yhteiskuntiin. Liikkumisen sähköistäminen ja siirtyminen hiilipohjaisesta energian tuotannosta uusiutuvaan energiaan vaativat kriittisiä raaka-aineita. Kaksi kansainvälistä Horisontti Eurooppa ohjelman rahoittamaa ja Oulun yliopiston vetämää projektia (AGEMERA ja SEMACRET) pyrkivät vastaamaan siirtymien aiheuttamiin haasteisiin lisäämällä tietoisuutta ohjelmien tavoitteista sekä kehittämällä ketteriä ja kestäviä malminetsintämenetelmiä, jotka minimoivat ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme