Helsingin yliopisto

Suomen perustuslaissa ja kansallisessa verolainsäädännössä voi olla puutteellisuuksia takautuvan verolainsäädännön hyväksyttävyyden suhteen

Jaa

Suomalainen järjestelmä, jossa takautuvan verolainsäädännön käyttöä valvotaan etukäteen perustuslakivaliokunnassa ja jälkikäteen tuomioistuinten toimesta, ei välttämättä aina riitä turvaamaan lopullisen kuluttajan tai verovelvollisten oikeusturvaa, tuoreessa oikeustieteen väitöstutkimuksessa esitetään.

OTK Eero Männistö on tarkastellut väitöstutkimuksessaan takautuvan verolainsäädännön hyväksyttävyyttä lainsäätämisvaiheessa. Takautuvuutta käsitellään EU-oikeuden, ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien näkökulmasta ja analysoidaan erityisesti harmonisoidun kulutusverolainsäädännön kannalta.

Männistön mielestä takautuvan verolainsäädännön mahdolliset puutteet aiheutuvat pääasiassa siitä, että Suomen perustuslaissa ei ole nimenomaista takautuvan verolainsäädännön kieltoa.

− Tämä osittainen puutteellisuus voi aiheuttaa ongelmia verovelvollisille, koska he eivät voi täysin luottaa siihen, ettei heitä veroteta takautuvasti, väittelijä toteaa.

Väitöskirjan perusteella on monia syitä, joiden perusteella Suomessa pitäisi harkita, lisätäänkö perustuslakiin takautuvan verolainsäädännön kielto.

− Tämä harkinta pitäisi tehdä kokonaisvaltaisesti. Mahdollisen takautuvan verolainsäädännön kiellon pitäisi mahdollistaa esimerkiksi menettely, jossa lainsäätäjällä on riittävästi mahdollisuuksia puuttua veronkiertoon myös takautuvasti, Männistö arvioi.

Takautuvan verolainsäädännön puutteellisuus ilmenee myös EU-oikeuden kautta

Suomessa takautuvuuden ongelmia on käsitelty takautuvan tuloverolainsäädännön osalta, mutta EU-oikeuden vaikutuksen kasvaminen erityisesti harmonisoidun kulutusverolainsäädännön osalta on voinut synnyttää uudenlaisia tulkintaongelmia, joita ei ole vielä välttämättä huomioitu riittävästi.

− Esimerkiksi Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella muodostuva suoja takautuvuutta vastaan voi käytännössä olla varsin heikko. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on vain muutamassa tapauksessa tuominnut takautuvan verolainsäädännön loukkaavan omaisuudensuoja-doktriinia, Männistö toteaa.

Väitöskirjasta käy myös ilmi, että suoja takautuvaa verolainsäädäntöä vastaan ei välttämättä ole kaikilta osin riittävä Suomessa. Suomalainen järjestelmä, jossa takautuvan verolainsäädännön käyttöä valvotaan etukäteen perustuslakivaliokunnassa ja jälkikäteen tuomioistuinten toimesta, ei välttämättä kaikissa tilanteissa riitä turvaamaan lopullisen kuluttajan tai verovelvollisten oikeusturvaa.

− Euroopan unionin perusoikeuskirja ei välttämättä myöskään tuo lisäturvaa verovelvollisille, koska perusoikeuskirjan merkittävyys on vasta kasvamassa verotuksessa, Männistö sanoo.

**

OTK Eero Männistö väittelee 30.11.2018 kello 12.15 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Takautuvan verolainsäädännön hyväksyttävyys - Erityisesti EU-oikeuden ja perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta tarkasteltuna". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, Suomen Laki -sali (PIV), Yliopistonkatu 3.

Vastaväittäjänä on professori Kalle Määttä, Lapin yliopisto, ja kustoksena on professori Marjaana Helminen.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa osoitteesta: https://kauppakamaritieto.fi/fi/s/ak/. Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot: Eero Männistö, s-posti: eero.mannisto@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä -teoksen julkistustilaisuus 28.3.20.3.2019 14:35:23 EETKutsu

Lars-Gunnar ”Nubben” Nordström (1924–2014) oli ei-esittävän taiteen edelläkävijöitä Suomessa ja intohimoinen jazzmusiikin ystävä. Jazzharrastus syttyi vuonna 1941, kun hän kuuli radiosta Duke Ellingtonin kappaleen Mood Indigo. 1950-luvun lopulla Nordström ryhtyi keräämään vinyylialbumeja, joita lopulta karttui yli 11 000 kappaletta. Kaikkinensa Nordström hankki 16 000 äänilevyä. Vuonna 2015 L-G Nordströmin Säätiö lahjoitti hänen jazzkokoelmansa Kansalliskirjastolle. Nyt julkaistava teos Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä (Kansalliskirjasto 2019) kertoo keräilijästä, keräilemisestä, levykokoelmasta ja taiteesta – sekä tietenkin jazzista. Teoksen on kirjoittanut kulttuurihistorian tutkija Janne Mäkelä. Oheisartikkelien kirjoittajina ovat jazzhistorian asiantuntijat Pekka Gronow ja Matti Laipio. Teoksen julkaisutilaisuus järjestetään Kansalliskirjaston auditoriossa (Yliopistonkatu 1, Helsinki) torstaina 28.3. klo 14 alkaen. Ilmoittautumiset osoitteessa www.l

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme