Suomen Psykologiliitto: Hoitotakuu ei kata mielenterveyspalveluita riittävällä laajuudella
Hallituksen esittämä seitsemän päivän hoitotakuu ei kata mielenterveyspalveluja riittävällä laajuudella. Esityksessä hoitotakuusta on rajattu ulos mielenterveyden häiriöiden hoitosuunnitelman mukainen hoito, kuten psykoterapia ja muut psykososiaaliset hoidot.
Julkisessa keskustelussa hoitotakuusta on nostettu esiin, että seitsemän päivän hoitotakuu koskisi esimerkiksi psykologien suoravastaanottoja. Valitettavasti psykologeja ei kuitenkaan varsinaisessa lakiesityksessä tai sen perusteluissa mainita lainkaan osana perusterveydenhuoltoa.
Psykologiliitto toteaa lausunnossaan, että lakiesitys korostaa perustasolla menetelmäkoulutusten pohjalta toteutettavia lyhyitä terapioita, mutta rajaa kuitenkin käytännössä niihin koulutettujen ammattilaisten antaman hoidon takuun ulkopuolelle. Lakiesityksen määritelmä on siis varsin epämääräinen sen osalta, mitä tällaisilla lyhyillä terapioilla käytännössä tarkoitetaan sekä kuka ja millä koulutuksella niitä voisi tarjota.
Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen oli 17.6. eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuultavana asiantuntijana hoitotakuuseen liittyen. Hän korostaa, että mielenterveyden hoitoa ei voi jättää vain tiettyihin oireisiin kohdennettujen menetelmähoitojen varaan.
– Mielenterveyden ongelmat ovat useimmiten monimutkaisia tilanteita ja yksittäiseen tarkkaan rajattuun oireeseen liittyvät ongelmat ovat mielenterveyden häiriöissä varsin harvinaisia. Yksittäisten menetelmähoitojen lisäksi perusterveydenhuoltoon tarvitaan siis ehdottomasti laaja-alaisia mielenterveyden ammattilaisia, kuten psykologeja, osaksi moniammatillisia työryhmiä. Psykologeilla on keskeinen rooli niin hoitojen suunnittelussa ja arvioinnissa kuin vaativampien hoitojen toteuttamisessa sekä muiden sote-ammattilaisten tukemisessa, Lipsanen painottaa.
Mielenterveyspalveluissa tarvitaan kokonaisvaltaista näkemystä
Hallitus on samaan aikaan uudistamassa mielenterveys- ja päihdepalveluita koskevaa lainsäädäntöä. Psykologiliitto kannattaa uudistuksen lähtökohtaa parantaa mielenterveyspalveluiden saatavuutta, laatua ja tarpeenmukaisuutta.
Myös tämän uudistuksen yhtenä tavoitteena on saada perusterveydenhuollon käyttöön vaikuttavat psykososiaaliset menetelmät yleisimpien mielenterveyden häiriöiden varhaiseen hoitoon. Painopisteen siirtäminen varhaisempaan vaiheeseen hoitopolkua on Psykologiliiton näkökulmasta hyvin tärkeää, mutta on kuitenkin huomioitava, ettei mikään menetelmä itsessään hoida potilaita tai paranna palveluiden saatavuutta, vaan perusterveydenhuollon henkilöstöresurssia on vahvistettava ja tarjottava kansallisesti yhdenmukaista tukea palvelujärjestelmän muutoksiin. Lisäksi riittävän työnohjauksen toteutuminen sekä mielenterveyspalveluissa että päihde- ja riippuvuuspalveluissa tulisi turvata määrittelemällä työnohjaukselle laissa minimivaatimukset.
Lakiesityksessä ennaltaehkäisevän mielenterveystyön osuus jää myös varsin vähäiseksi, eikä ole selvää, kenen kunnassa käytännössä tulisi tätä työtä jatkossa toteuttaa. Vaarana on, että kokonaisvaltainen näkemys mielenterveydestä ja sen edistämisestä jää jalkoihin ja perustason hoidosta muodostuu yksinomaan psykiatrisen hoidon alkupää, mikäli erikoissairaanhoito jatkossa ohjaa perustason mielenterveyspalveluita esityksen mukaisesti.
– Tiivistä yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa toki tarvitaan, mutta perustason palveluissa tulisi olla sisäänrakennettuna moniammatillinen työote, jossa mielenterveyden ammattilaisia on tarvittaessa mahdollisuus konsultoida osana päivittäistä arkea ilman erikoissairaanhoidon erikseen jalkautuvaa palvelua, Lipsanen kuvailee.
Esityksen mukaan psykososiaalisen tuen palveluissa annetun palvelun sisältö määrittäisi jatkossa, onko kyseessä sosiaali- vai terveydenhuollon palvelu, ja kumpaa koskevaa lainsäädäntöä siihen näin ollen sovelletaan. Käytännön työssä tämän eron tekeminen on kuitenkin todella haastavaa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhdessä toteuttamissa palveluissa, ja voi syntyä tilanne, jossa sekä ammattilaisille että asiakkaille on epäselvää, onko kyseessä sosiaali- vai terveyspalvelu.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jari LipsanenPuheenjohtajaSuomen Psykologiliitto ry
Puh:050 448 4166jari.lipsanen@psyli.fiVera GergovAmmattiasioista vastaava psykologiSuomen Psykologiliitto ry
Puh:040 809 8028vera.gergov@psyli.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Psykologiliitto on psykologien ammattijärjestö. Psykologiliitto edistää jäsentensä palkka- ja ammatillisia etuja sekä työllisyyttä. Liitto pyrkii myös vaikuttamaan psykologeja ja mielenterveyttä koskevaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja lainsäädäntöön.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Psykologiliitto
Kehysriihen päätökset heikentävät vakavasti mielenterveyspalveluita18.4.2024 09:08:30 EEST | Tiedote
Hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset mittavista säästötoimista sosiaali- ja terveyspalveluihin osuvat myös mielenterveyspalveluihin. Suomen Psykologiliitto on huolissaan seurauksista, kun pääsyä perustason mielenterveyspalveluihin vaikeutetaan heikentämällä hoitotakuuta.
Psykologiliitto ehdottaa keinoja turvata koulupsykologipalvelut nopeasti11.4.2024 09:11:45 EEST | Tiedote
Hyvinvointialueet eivät ole pystyneet turvaamaan lainmukaisia opiskeluhuollon psykologipalveluja. Tilanne on herättänyt pohdintaa siitä, tulisiko koulupsykologit ja -kuraattorit siirtää takaisin kuntien työntekijöiksi. Ratkaisuksi Psykologiliitto ehdottaa konkreettisia keinoja, joilla toimivat opiskeluhuollon psykologipalvelut voidaan varmistaa uutta hallinnollista uudistusta tehokkaammin ja nopeammin.
Mielenterveyspalveluista leikkaaminen ei tuo säästöjä4.4.2024 08:04:27 EEST | Tiedote
Perustason mielenterveyspalveluista ei ole varaa leikata. Päinvastoin lakisääteiset palvelut eivät aina toteudu nykyisilläkään resursseilla. Myös hallitusohjelman työllisyystavoitteiden toteuttaminen vaatii riittävää resursointia perustason mielenterveyteen.
Koulupsykologille ei pääse, mutta aluehallintovirastot tyytyvät seuraamaan tilannetta1.2.2024 09:17:08 EET | Tiedote
Hyvinvointialueiden omavalvonnassa käy ilmi, että lain vaatimia opiskeluhuollon psykologipalveluja ei suuressa osassa Suomea ole saatavilla. Lain noudattamista valvovat aluehallintovirastot eivät ole toistaiseksi puuttuneet tilanteeseen ja on epäselvää aiheuttaako lain rikkominen hyvinvointialueille minkäänlaisia seuraamuksia. Samaan aikaan opiskeluhuollon palveluihin kohdistuu odotuksia lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamisessa. Psykologiliitto vaatii konkreettisia toimenpiteitä, jotta lapset ja nuoret saavat heille kuuluvat psykologipalvelut.
Psykologit: siirtyminen hyvinvointialueille ei onnistunut hyvin7.12.2023 10:12:46 EET | Tiedote
Suuri osa psykologeista katsoo, että siirtyminen hyvinvointialueille ei ole onnistunut hyvin. Käytännön asioissa on monia puutteita, jotka hyvinvointialueiden kannattaa korjata parantaakseen veto- ja pitovoimaansa työnantajina. Psykologiliitto teki jäsenilleen laajan työolotutkimuksen keväällä 2023.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme