Suomen Psykologiliitto: Pandemian jälkihoidossa painotettava mielenterveyttä ja sosiaalista hyvinvointia
Exit-suunnitelmassa ei kuitenkaan vielä ole otettu kantaa erilaisiin jälkihoidon kysymyksiin. Pandemia ja sen aiheuttamat poikkeusolot ovat aiheuttaneet mittavaa hoitovelkaa kaikissa sote-palveluissa. Lisäksi on syntynyt psykososiaalisia ja taloudellisia haasteita ja näin uutta tuen ja palvelun tarvetta.
Yhteisöllisyys ja sen vahvistaminen keskeistä
Yhteisöllisyyden ja ihmissuhteiden vahvistaminen on nostettava keskiöön pandemian jälkihoitoa suunniteltaessa. Pitkään jatkunut poikkeustilanne on vaikuttanut suomalaisiin hyvin eri tavoin. Etäyhteydet ja sosiaalinen eristäytyminen ovat kuormittaneet osaa kansalaisista enemmän kuin muita, esimerkiksi ikääntyneiden sekä opiskelijoiden psyykkinen hyvinvointi ovat erityisesti kärsineet. Kriisi myös kuormittaa enemmän, jos mielenterveyden ja jaksamisen haasteita oli jo aiemmin.
Päiväkodit, koulut ja oppilaitokset, lastensuojelu- ja hoitolaitokset sekä työpaikat ovat ratkaisevassa roolissa, niissä arjen hyvinvointi rakentuu. Ihmisten välistä vuorovaikutusta sekä ryhmien ja yhteisöjen toimivuutta on vahvistettava. Tarvitsemme jälleen iloa, yhdessäoloa, luottamusta ja turvallisuuden tunnetta. On myös tarjottava riittävästi yksilöllistä ja perhekohtaista apua, tukea ja hoitoa. Yhteisöissä ja palveluissa on tehtävä jälkihoidon suunnitelma.
Psykologin osaamista jälkihoitoon
Psykologi on mielenterveyden, ihmissuhteiden, oppimisen sekä kriisien asiantuntija. Psykologeja tarvitaan suunnittelemaan vaikuttavaa jälkihoitoa, voimavarojen oikeaa suuntaamista ja toimenpiteiden valintaa sekä ohjaamaan työtä.
Psykologi pystyy arvioimaan ja tutkimaan psyykkistä vointia, hoidon tarvetta ja oppimista, antamaan tukea ja hoitoa sekä toimimaan monialaisessa tiimissä ja ohjaamaan mielenterveystyötä.
Psykologien osaamista tarvitaan pandemian jälkihoidossa erityisesti
- päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten yhteisöissä sekä lasten, nuorten ja nuorten aikuisten tukena (varhaiskasvatuksen ja opiskeluhuollon psykologit, opintopsykologit, YTHS)
- lapsiperheille äitiys- ja lastenneuvolassa, perheneuvolassa, lastensuojelussa ja erikoissairaanhoidossa
- työterveyshuollossa sekä työyhteisöjen, johdon että työntekijöiden tukena
- sote-keskuksissa matalan kynnyksen apuna työikäisille ja ikääntyville sekä suunnittelemassa ja ohjaamassa muiden toimijoiden työtä.
Hoitotakuun tiukennus tuo myös psykologin palvelut sote-keskukseen kansalaisten ulottuville. Hoitotakuun tiukennuksen valmistelua ja voimaantuloa on kiirehdittävä.
Koulupsykologit kuuluvat peruskuntiin
Osana Suomen exit-suunnitelmaa ja pandemian jälkihoitoa on huomioitava koulujen ja oppilaitosten keskeinen rooli lasten ja nuorten kasvuyhteisönä, jonka vahvistamiseen tarvitaan nyt erityisiä voimavaroja. Sote-uudistuksen osana oleva esitys, jonka mukaan opiskeluhuollon psykologit ja kuraattorit siirretään osaksi hyvinvointialueita, on peruttava. Koronakriisin myötä on entistä selvemmin tullut esille, että hyvinvointi ja oppiminen kulkevat käsi kädessä. Poikkeusoloissa ja niiden jälkeen lapsilla ja nuorilla on oltava saatavilla kynnyksetöntä psykososiaalista tukea oppimisen tuen lisäksi. Toimiessaan osana koulua oppilas- ja opiskelijahuolto tekee vaikuttavaa työtä koko yhteisön kanssa ja hyväksi.
Pandemian jälkihoito tulee vaatimaan kouluissa ja oppilaitoksissa paljon osaamista ja työvoimaa, joten nyt ei ole oikea aika isoille organisaatiouudistuksille. Uudistus vie jo sinällään voimavaroja ja heikentää toteutuessaan psykologien ja kuraattorien mahdollisuuksia toimia koulu- ja oppilaitosyhteisöjen hyvinvoinnin rakentajina. Yhteisöllisyyttä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan ennen.
Opiskeluhuollon resurssit pitää laittaa viipymättä kuntoon. Opiskeluhuollon psykologien ja kuraattorien työn sitovan mitoituksen tulee olla 500 oppilasta/opiskelijaa työparia kohden.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Annarilla AhtolaPuheenjohtaja, Suomen Psykologiliitto
Puh:+358 40 687 7677annarilla.ahtola@psyli.fiTietoja julkaisijasta
Suomen Psykologiliitto on psykologien ammattijärjestö. Psykologiliitto edistää jäsentensä palkka- ja ammatillisia etuja sekä työllisyyttä. Liitto pyrkii myös vaikuttamaan psykologeja ja mielenterveyttä koskevaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja lainsäädäntöön.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Psykologiliitto
Kehysriihen päätökset heikentävät vakavasti mielenterveyspalveluita18.4.2024 09:08:30 EEST | Tiedote
Hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset mittavista säästötoimista sosiaali- ja terveyspalveluihin osuvat myös mielenterveyspalveluihin. Suomen Psykologiliitto on huolissaan seurauksista, kun pääsyä perustason mielenterveyspalveluihin vaikeutetaan heikentämällä hoitotakuuta.
Psykologiliitto ehdottaa keinoja turvata koulupsykologipalvelut nopeasti11.4.2024 09:11:45 EEST | Tiedote
Hyvinvointialueet eivät ole pystyneet turvaamaan lainmukaisia opiskeluhuollon psykologipalveluja. Tilanne on herättänyt pohdintaa siitä, tulisiko koulupsykologit ja -kuraattorit siirtää takaisin kuntien työntekijöiksi. Ratkaisuksi Psykologiliitto ehdottaa konkreettisia keinoja, joilla toimivat opiskeluhuollon psykologipalvelut voidaan varmistaa uutta hallinnollista uudistusta tehokkaammin ja nopeammin.
Mielenterveyspalveluista leikkaaminen ei tuo säästöjä4.4.2024 08:04:27 EEST | Tiedote
Perustason mielenterveyspalveluista ei ole varaa leikata. Päinvastoin lakisääteiset palvelut eivät aina toteudu nykyisilläkään resursseilla. Myös hallitusohjelman työllisyystavoitteiden toteuttaminen vaatii riittävää resursointia perustason mielenterveyteen.
Koulupsykologille ei pääse, mutta aluehallintovirastot tyytyvät seuraamaan tilannetta1.2.2024 09:17:08 EET | Tiedote
Hyvinvointialueiden omavalvonnassa käy ilmi, että lain vaatimia opiskeluhuollon psykologipalveluja ei suuressa osassa Suomea ole saatavilla. Lain noudattamista valvovat aluehallintovirastot eivät ole toistaiseksi puuttuneet tilanteeseen ja on epäselvää aiheuttaako lain rikkominen hyvinvointialueille minkäänlaisia seuraamuksia. Samaan aikaan opiskeluhuollon palveluihin kohdistuu odotuksia lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamisessa. Psykologiliitto vaatii konkreettisia toimenpiteitä, jotta lapset ja nuoret saavat heille kuuluvat psykologipalvelut.
Psykologit: siirtyminen hyvinvointialueille ei onnistunut hyvin7.12.2023 10:12:46 EET | Tiedote
Suuri osa psykologeista katsoo, että siirtyminen hyvinvointialueille ei ole onnistunut hyvin. Käytännön asioissa on monia puutteita, jotka hyvinvointialueiden kannattaa korjata parantaakseen veto- ja pitovoimaansa työnantajina. Psykologiliitto teki jäsenilleen laajan työolotutkimuksen keväällä 2023.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme