Suomen suurpetokannat yhtä tiheitä luonnonsuojelualueilla kuin niiden ulkopuolella
Suurten lihansyöjälajien kannat eivät yleisesti ottaen ole tiheämpiä Suomen luonnonsuojelualueilla kuin muillakaan alueilla. Itse asiassa luonnonsuojelualueilla ahmakantojen tiheys oli kansainvälisen tutkimusryhmän mukaan laskusuunnassa, kun taas vastaavien kantojen tiheys muualla oli 30 vuoden tutkimusjakson aikana säilynyt muuttumattomana.
Yksi osatekijä saattavat olla ahmojen lisääntyneet kohtaamiset poronhoitoalueen toimijoiden kanssa.
– Ahmoja tavataan vain kolmessa Euroopan unioniin kuuluvassa pohjoismaassa, ja siksi Suomen rooli tämän lajin suojelussa onkin merkittävä. Pohjoisten suojelualueiden ahmakantojen supistuminen on hälyttävää ja korostaa jatkotutkimusten tarvetta, jotta voidaan ymmärtää Lapin ahmakantojen dynamiikkaa, laittomien kaatojen vaikutusta lajiin ja sitä, miten tilannetta voidaan parantaa suojelualueilla, toteaa Julien Terraube, joka työskenteli kesäkuun loppuun saakka Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa.
Myönteisenä havaintona tutkimuksessa todettiin ilveskantojen olevan tiheämpiä Itä-Suomen suojelualueilla kuin maan länsiosissa. Tähän mahdollisesti vaikuttavia ympäristötekijöitä, kuten saaliseläinten runsautta ja kantojen yhteyksiä Venäjällä eläviin terveisiin kantoihin, ei ole toistaiseksi tutkittu.
Kansainvälisen tutkijaryhmän mukaan tutkimustulokset eivät silti tarkoita, että luonnonsuojelualueet ovat tarpeettomia suurpetojen suojelemiseksi, sillä ne tarjoavat elinympäristöjä ja saaliseläimiä kausiluonteisesti suurpetojen kaltaisille paljon liikkuville lajeille. Tulokset korostavat kuitenkin suurpetokantoihin kohdistuvia monimutkaisia vaihtelevia paineita, jotka vaikuttavat suojelualueilla toteutettavan lajiensuojelun tehokkuuteen.
Kansalaistieteestä apua suojelualueiden vaikutusten arviointiin
Tutkimuksessa verrattiin sellaisia suojeltuja ja suojelemattomia alueita, joissa on samankaltaisia ympäristöpiirteitä tai ihmisen aiheuttamia uhkia. Menetelmällä on aiemmin arvioitu suojelualueiden tehokkuutta metsätuhojen estämisessä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tätä niinsanottua konfaktuaalista menetelmää käytetään eläinkantojen kehityksen arviointiin suojelualueilla.
Tutkimustulosten mukaan tällaisten lähestymistapojen soveltaminen pitkällä aikavälillä kerättyjen aineistojen analysoimiseen tarjoaa tehokkaita työkaluja, joilla voidaan arvioida suojelualueiden kykyä ylläpitää villieläinkantoja.
Tutkijat hyödynsivät riistakolmiolaskentaa, joka on Luonnonvarakeskuksen (Luke) hallinnoima tiedonkeruujärjestelmä. Tämä metsästäjien kautta maan vuodesta 1989 lähtien keräämä aineisto tarjoaa tilaisuuden eläinkantojen vertailuun sekä suojelualueiden toimivuutta koskevien pitkän aikavälin arvioiden tekemiseen.
– Päätimme keskittyä suurpetoihin, sillä ne ovat lajiryhmänä erityisen altis ihmisten aiheuttamille uhkille. Suurpetojen ja ihmisten välisten konfliktien määrä on kasvanut Suomessa, kun valtaosa suurpetokannoista on viime aikoina elpynyt. Tämä on johtanut kielteisten asenteiden lisääntymiseen sutta ja eräitä muita lajeja kohtaan sekä entistä suurempaan laittomien kaatojen määrään, Julien Terraube kertoo.
Vaikutusarvioinnista valtavirtaa: tavoitteena suojelualueiden parempi hoito
Tutkimus osoittaa tarpeen suunnitella luotettavia työkaluja, joiden avulla voidaan arvioida suojelutoimien vaikutusta. Tämä on ensiarvoisen tärkeää, sillä kansainvälinen yhteisö on parhaillaan kohdistamassa huomionsa YK:n biodiversiteettisopimuksen 2020-luvun jälkeisiin tavoitteisiin. Aikeena on pysäyttää maailmanlaajuinen luonnon monimuotoisuuden kapeneminen suojelualueita parantamalla.
– Meidän mielestämme tutkimus osoittaa, että menetelmällisistä vaikeuksista huolimatta suojelualueiden tehokkuuden arvioiminen laajalla alueella elävien lajien, kuten suurpetojen, suojelussa on mahdollista ja erittäin tarpeellista jatkotutkimusten pohjaksi. Se on myös osoitus siitä, kuinka tärkeää kansalaisten kaikkialla Suomessa tekemä pitkäkestoinen villieläinten seuranta on, Terraube toteaa.
Artikkeli:
J. Terraube, J. Van doninck, P. Helle & M. Cabeza. Assessing the effectiveness of a national protected area network for carnivore conservation. Nature Communications volume 11, Article number: 2957 (2020).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
englanniksi: Julien Terraube, jterraubemonic@usc.edu.au, @JulienTerraube
https://researchportal.helsinki.fi/en/persons/julien-terraube
suomeksi: Mar Cabeza, mar.cabeza@helsinki.fi, puh. 040 748 2588, @GCCGtweet
https://researchportal.helsinki.fi/en/persons/mar-cabeza
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme