Amnesty International

Suomen turvapaikkapolitiikka ei kunnioita ihmisoikeuksia

Jaa

Maanantaina 10.12. YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus täyttää 70 vuotta, mutta Suomessa ei ole syytä juhlaan. Ihmisoikeuksien juhlapäivää varjostaa turvapaikkamenettelyyn tehdyt heikennykset, joiden myötä turvaa hakevien ihmisoikeudet ovat unohtuneet. Entinen turvapaikanhakija näkee selvästi, kuinka heikennykset vaikuttavat turvaa hakevien ihmisten tilanteisiin.

Suomen nykyinen turvapaikkapolitiikka loukkaa turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksia. Turvaa hakevien ihmisten oikeusturva on heikentynyt muutaman viime vuoden aikana merkittävästi. Esimerkiksi vuonna 2016 turvapaikanhakijoilta poistettiin automaattinen oikeus avustajaan turvapaikkapuhutteluissa. Heikennykset eivät kuitenkaan jää vain siihen.

“Viime vuosien aikana turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa on heikennetty useilla eri lainmuutoksilla: valitusaikoja on lyhennetty ja valituslupaperusteita tiukennettu sekä avustajan käyttöä on rajoitettu ja heidän palkkioitaan leikattu. Myös maahanmuuttoviraston linjaukset ovat tiukentuneet”, sanoo Amnestyn oikeudellinen asiantuntija Kaisa Korhonen.

Maanantaina 10.12. YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeusjulistus täyttää 70 vuotta, mutta Suomessa juhlaan ei ole juurikaan aihetta, kun ihmisoikeudet eivät turvapaikkamenettelyissä toteudu.

“Muutosten yhteisvaikutukset ovat johtaneet yksilöiden kannalta suhteettomiin seurauksiin ja turvapaikanhakijoiden oikeusturva on huomattavasti heikompi kuin muiden ihmisten. Ihmisoikeudet kuuluvat yhtäläisesti kaikille, ja oikeusturvan heikennykset tulee perua välittömästi.”

Suomessa asenteet muualta tulevia kohtaan ovat kovat, mistä kertoo esimerkiksi Euroopan Unionin perusoikeusvirasto FRA:n tutkimus, jossa Suomi arvioitiin EU-maista rasistisimmaksi.

“Oma prosessini oli raskas, mutta tähän päivään verrattuna helppo”

Masomeh Nazari on entinen turvapaikanhakija, nykyinen Suomen kansalainen. Nazari asuu Joensuussa perheensä kanssa. Hän saapui yhdeksän vuotta sitten Afganistanista Suomeen turvapaikanhakijana. Tällä hetkellä hän auttaa turvapaikanhakijoita työnsä ohella ja toimii myös yhtenä Amnestyn Unhappy Birthday -kampanjan kasvoista.

Turvapaikanhakijoiden rinnalla eläessään hän on huomannut, että turvapaikkamenettelyt ovat vuosien varrella tiukentuneet.

“Oma turvapaikkaprosessini oli raskas, mutta tähän päivään verrattuna minulla oli helppoa. Minulla kesti 1,5 vuotta saada turvapaikka. Odottaminen vastaanottokeskuksessa oli vaikeaa. Se oli pieni tila, ihmiset olivat toivottomia, lapset voivat huonosti. Mutta nyt tapaan ihmisiä, joilla on yksi kielteinen päätös alla, ja jotka ovat joutuneet odottamaan kolme tai neljä vuotta, eikä prosessi etene. Se on pitkä aika”, Nazari kuvailee.

Hänestä tuntuu käsittämättömältä, että ihmisiä palautetaan hänen entiseen kotimaahansa Afganistaniin.

“Sanotaan, että Kabulissa voi asua. Silti siellä kuolee päivittäin ihmisiä väkivaltaisesti. Ei se ole turvallinen kaupunki.”

Nazari tuntee myös itse ihmisiä, jotka on palautettu Afganistaniin. Heidän tarinansa ovat synkkiä.

“Harvalla palautetulla on Afganistanissa paikkaa mihin mennä. Perhe on lähtenyt maasta tai kuollut. Ongelmat kasautuvat nopeasti, kun ei tunne ketään eikä ole rahaa. Moni kuolee ennen kuin keksii miten selvitä.”

“Riski, että palautetaan vaarallisiin olosuhteisiin kasvaa heikennysten myötä. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevia ei tunnisteta yhtälailla, eivätkä kaikki asiaan yksilön kannalta vaikuttavat seikat tule välttämättä haastatteluissa ilmi, kun avustaja puuttuu”, jatkaa Kaisa Korhonen.

Ihmisoikeusjulistuksen juhlavuotta varjostaa järjestelmän heikentyminen, mutta uskoa antaa ihmisten tahto toimia paremman maailman puolesta.

Berliiniläinen mainostoimisto Foundry halusi nostaa esille turvapaikanhakijoiden oikeudet ja toteutti pro bonona Amnestyn Suomen osaston kanssa “Unhappy Birthday - no reason to celebrate” -kampanjan. Kampanjalle kasvonsa ovat antaneet ihmiset – kuten Masomeh Nazari – joihin Suomen turvapaikkapolitiikka on vaikuttanut tavalla tai toisella. Osa heistä on hakenut Suomesta turvaa, osa on tukenut turvapaikanhakijoita heidän turvapaikkamenettelyissään.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Amnesty International
Amnesty International
Hietaniemenkatu 7 A
00100 Helsinki

https://www.amnesty.fi/

Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö, jonka toiminta perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestylla on 7 miljoonaa tukijaa lähes kaikissa maailman maissa. Amnestyn tehtävänä on tehdä ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkia vakavia ihmisoikeusloukkauksia sekä kampanjoida niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Tavoitteenamme on maailma, jossa ihmisoikeusjulistuksessa lausutut oikeudet ja vapaudet toteutuvat kaikille ihmisille. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967. Amnestylla on Suomessa noin 40 000 tukijaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Amnesty International

Amnesty: Arabiemiraatit vieneet länsimaista toimitettuja aseita sotarikoksiin syyllistyneille puolisotilaallisille joukoille Jemeniin6.2.2019 02:01:00Tiedote

Amnestyn tuore tutkimus osoittaa, että länsimaista Arabiemiraatteihin vietyjä aseita on jaettu eteenpäin keskelle Jemenin sotaa puolisotilaallisille joukoille. Joukkojen tiedetään syyllistyneen sotarikoksiin ja muihin vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Suomi päätti marraskuussa 2018 ettei myönnä enää uusia asevientilupia saudikoalition osapuolille. Aiemmin samana vuonna myönnettyjen asevientilupien puolesta Suomi voi kuitenkin vielä toimittaa aseita keskelle Jemenin konfliktia. Amnesty vaatii kaikkia valtioita lopettamaan aseiden toimittamisen konfliktin osapuolille.

Amnesty: Ihmiset jäävät tuuliajolle Välimerellä – päättäjien on korjattava Euroopan rikkinäinen turvapaikkajärjestelmä18.1.2019 10:40:22Tiedote

Eurooppa on epäonnistunut jakamaan vastuun turvapaikanhakijatilanteesta, ja epäonnistumisen hinnan maksavat turvaa hakevat ihmiset. Tällä hetkellä järjestelmä pakottaa naiset, lapset ja miehet ajelehtimaan Välimerellä ilman pääsyä mihinkään satamaan tai he joutuvat odottamaan kohtuuttoman kauan turvapaikkapäätöksiään. Amnestyn tänään julkaistu analyysi vaatii Euroopan turvapaikkajärjestelmää ottamaan ihmisoikeudet huomioon.

Lähisuhdeväkivallan sovittelussa vakavia riskejä uhrin kannalta – järjestöt jättivät kannanoton Saarikolle12.12.2018 09:00:00Tiedote

Yhdeksän järjestöä jätti kannanoton lähisuhdeväkivallan sovitteluun perhe- ja peruspalveluministeri Annikka Saarikolle keskiviikkona 12.12. Järjestöt toteavat kannanotossaan, että lähisuhdeväkivallan sovitteluun sisältyy vakavia riskejä uhrin kannalta eivätkä sovitteluprosessit ole tuoneet muutosta tilanteeseen. Kannanotossa järjestöt esittävät, että lähisuhdeväkivallan sovittelusta nykyisessä muodossaan tulisi luopua.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme