Suomen vankiloissa on tehty 84 henkilöhavaintoa väkivaltaiseen ekstremismiin ja radikalisoitumiseen liittyen

Havaintoja liittyen ekstremismiin on tehty projektin aikana useita. Suomen vankiloissa on tapahtunut muun muassa muslimitaustaisten vankien tekemiä pahoinpitelyjä, joilla epäillään olleen uskonnollinen peruste. Lisäksi on havaittu, että ääri-islamiin liitettäviä terrori-iskuja on juhlittu vankiloissa. Havaintoja on tullut lähes aina iskun tapahduttua. Havaintojen perusteella voi todeta, että vankien joukossa on henkilöitä, jotka suhtautuvat myönteisesti länsimaalaisiin ihmisiin kohdistuvaan terrorismiin.

Lähtökohta vankiloissa tapahtuvalle väkivaltaiselle radikalisoitumiselle on altistuminen aatteelle tai ideologialle, jossa on ekstremistisiä piirteitä. Altistuminen tapahtuu yleisimmin toisen vangin tai vankilajengin vaikutuksesta. Karismaattiset johtohahmot vankien joukossa radikalisoivat johdonmukaisesti muita. Internetin ollessa rajoitettu ekstremistinen materiaali löytyy kirjojen tai cd-levyjen muodossa tai se on itse tuotettua.

Myös vankilan ulkopuoliset asiat voivat ruokkia vangin radikalisoitumista. Yhteydenpito ekstremistisiin verkostoihin, tuttavapiiriin, auktoriteetteihin ja saman ajatusmaailman jakaviin sukulaisiin voi toimia polttoaineena katkeroitumiselle ja vihan lisääntymiselle.

Suomessa ilmiö koskettaa pääosin ulkomaalaistaustaisia vankeja ja radikalisoituminen liittyy uskonnolla perusteltuun väkivaltaiseen ekstremismiin. Etelä-Suomen alueen projektin aikana on tehty myös useita havaintoja liittyen poliittisesti perusteltuun väkivaltaiseen ekstremismiin. Havaintojen perusteella suurin radikalisoitumisen uhka liittyy vankeihin, jotka altistuvat ääri-islamistiselle tai -oikeistolaiselle aatteelle.

Radikalisoitumisen ehkäisyssä vankeusaikana tulee raportin mukaan panostaa henkilökunnan kouluttamiseen, tiedonhankintaan ja turvalliseen laitossijoitteluun. Turvallinen laitossijoittelu voi olla tehokkain tapa hallita radikalismin ja väkivaltaisen ekstremismin aiheuttamia ongelmia, koska vaikuttavista kuntoutusmenetelmistä ei vielä ole näyttöä.

Lisätietoja: Projektipäällikkö, Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen turvallisuuspäällikkö Juha Eriksson, p. 050 4420919, juha.eriksson@om.fi

Linkki väliraporttiin