Suomen verotrendit vuodelle 2021: Verokannustinkokeiluja, ilmastotoimenpiteitä sekä kansainvälisen verotuksen jättiuudistuksia
Tammikuussa 2021 tulee voimaan merkittäviä veromuutoksia eri sektoreilla. Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää listaa yritystoimintaan vaikuttavat verotrendit vuodelle 2021.

Verokannustimia tarjolla määräajaksi
Määräaikaiset investointien verokannustimet saavat jatkoa, kun hallitus pyrkii vauhdittamaan yritysten ja tutkimusorganisaatioiden TKI-yhteistyötä ylimääräisellä verovähennyksellä. Vuoden 2021 alusta solmitut tutkimusyhteistyösopimukset voivat oikeuttaa yrityksen vähentämään tutkimusorganisaation lähettämistä laskuista 50 prosentin suuruisen ylimääräisen verovähennyksen. Verokannustin on voimassa verovuoteen 2025 saakka, jolloin tulevat valtaapitävät joko päättävät jatkosta tai hautaavat sen.
Myös liikenteen päästövähennyksiin tähtäävät verokannustimet säädettiin määräaikaisiksi. Nollapäästöisten työsuhdeautojen, eli käytännössä täyssähköautojen, verotusarvoa alennetaan autoedun määrää laskettaessa 170 eurolla kuukaudessa verovuosien 2021-2025 ajaksi. Lisäksi oman tai työsuhdesähköauton lataaminen työpaikalla tai julkisessa latauspisteessä on verovapaa työsuhde-etu vuosina 2021-2025. Nämä määräaikaiset edut on ilmeisesti tarkoitettu myös jäämään määräaikaisiksi.
Ilmastotavoitetta tuetaan porkkanan lisäksi kepillä
Sähköautoiluun liittyvien verokannustimien lisäksi hallitus vauhdittaa ilmastotavoitteensa saavuttamista alentamalla veroluokan II sähköveron alimmalle EU:n sallimalle tasolle samalla, kun energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksesta eli energiaveroleikkurista luovutaan asteittain vuosina 2021-2024. Muutosten tarkoituksena on kannustaa energiaveron palautuksen piirissä olevia toimijoita ripeisiin päästövähennyksiin lähivuosina.
Energiaverotuksen muutoksilla on myös fiskaalisia tavoitteita. Esimerkiksi lämmityspolttoaineiden veronkorotuksilla tavoitellaan päästövähennysten lisäksi lisätuloja valtiolle. Verotuloja kerryttävät myös elokuussa 2020 voimaan tulleet liikenteen polttoaineiden veronkorotukset, sillä vaihtoehdot kumipyöräkuljetuksille ovat Suomessa vähissä.
Kansainvälisen verotuksen muutokset ovat nyt direktiivien sijaan omaa tuotantoa
Päättyneellä vuosikymmenellä kansainvälisen verotuksen muutokset johtuivat etenkin OECD:n ja EU:n hankkeista, joilla ehkäistään veropohjan aukkoja ja voitonsiirtoa alemman verotason maihin. Sen sijaan vuonna 2021 voimaan tulevat kansainvälisen verotuksen muutokset ovat Suomen omia uudistuksia.
Suomi ottaa ensimmäisenä valtiona koko maailmassa käyttöön OECD:n Treaty Relief and Compliance Enhancement -mallin mukaisen verotusmenettelyn osingoille, joita pörssiyhtiöt maksavat ulkomaisille hallintarekisteröidyille osakkeille. Jotta osinkojen lähdeverotus voidaan jatkossa toimittaa verosopimuksen mukaisesti, ulkomaisten finanssialan toimijoiden tulee rekisteröityä Verohallinnon rekisteriin ja toimittaa osingonsaajista tietoja suoraan Verohallinnolle. Nähtäväksi jää, missä määrin ulkomaiset toimijat haluavat pienen markkinan vuoksi toteuttaa muutoksen ja ottaa vastuun tietojen oikeellisuudesta, ja miten tilanne vaikuttaa suomalaisten pörssiosakkeiden houkuttelevuuteen sijoittajien silmissä.
Verohallinto, osinkoja jakavat pörssiyhtiöt sekä ulkomaiset finanssilaitokset ovat pystyneet varautumaan osinkoverotuksen menettelymuutokseen muutaman vuoden ajan, sillä päätös eduskunnassa tehtiin jo alkuvuodesta 2019. Sen sijaan yleisen verovelvollisuuden laajentamisesta Suomesta käsin johdettuihin ulkomaisiin yhteisöihin päätettiin eduskunnassa vasta muutama viikko sitten. Muutoksen myötä tuhansien ulkomaisten yhteisöjen verotuksellinen kotipaikka käy vuoden 2021 alussa epäselväksi. Koska verosopimukset rajoittavat Suomen verotusvaltaa, verotuksellisen kotipaikan selvittäminen vaatii monessa tapauksessa valtioiden toimivaltaisten viranomaisten väliset tapauskohtaiset neuvottelut, jotka kestävät vuosia. Verotuksellisen kotipaikan epäselvyys vaikuttaa paitsi yhteisön veronmaksuvelvollisuuteen, myös rajat ylittävien liiketoimien verotukseen ja liikekumppaneiden veronpidätysvelvollisuuksiin.
Kummallakaan kansainvälisen verotuksen uudistuksella ei varsinaisesti tavoitella lisää verotuloja Suomeen. Molempien kohdalla on aiheellisesti kysytty, ylittävätkö uudistusten haittavaikutukset niillä tavoitellut hyödyt. Nämä kysymykset ovat erityisen tärkeitä myös jatkossa, sillä seuraavia uudistuksia valmistellaan jo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Emmiliina KujanpääJohtava veroasiantuntija
Puh:0407680621emmiliina.kujanpaa@chamber.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 20 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari ja Suomen Yrittäjät: Oppisopimuskoulutus tehokkaammin käyttöön – uudistuksia koulutuksen tuki- ja korvausjärjestelmiin22.1.2021 07:00:00 EET | Tiedote
Keskuskauppakamari ja Suomen Yrittäjät ehdottavat uutta oppisopimustukea palkkakustannusten porrastamiseksi. Myös koulutuskorvaukset tulee uudistaa niin, että korvauksen maksaminen on velvoittavaa ja sen taso on suhteessa ohjauksen vaatimaan resurssiin. Oppisopimuskoulutusta tulee kehittää siten, että opiskelijan töihin ottaminen on yritysten näkökulmasta kannattavampaa.
Keskuskauppakamari: Suomen saavuttavuus liikennepolitiikan ytimeen21.1.2021 13:49:07 EET | Tiedote
Eurooppalainen liikenneverkkopolitiikka on merkittävä väline investointien, kasvun ja työpaikkojen luomiseksi. On kaikkien etu, että kansallisiin tarpeisiin pohjautuvat liikennehankkeet saavat rahoitusta EU:n budjetista, toteaa Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood.
Kutsu 28.1: Asiat ovat paremmin kuin koskaan – miksi silti elämme yli varojemme? 21.1.2021 08:00:00 EET | Kutsu
Tervetuloa kauppakamarin talouskatsauksen julkaisutilaisuuteen torstaina 28.1. klo 9.15 – 11. Puhujina Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki ja Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Keskuskauppakamari: Suomen viennin turha odottaa pikavoittoja Bidenin USA:lta20.1.2021 10:49:27 EET | Tiedote
Maailmantalous ja Suomen vienti hyötyvät USA:n vallanvaihdoksesta presidentti Joe Bidenin ennakoitavamman politiikan kautta, mutta suurvaltajännitteet ja kauppakiistat eivät häviä mihinkään, muistuttaa Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja, Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori.
Muistutuskutsu medialle 21.1: Mikä on eurooppalaisten liikenneverkkojen tulevaisuus?20.1.2021 10:00:00 EET | Kutsu
Tervetuloa kuulemaan eurooppalaisten liikenneverkkojen (TEN-T) tulevaisuudesta 21.1. klo 9-10.30. Puhujina Euroopan komission liikennepääosaston johtaja Herald Ruijters, MEP Henna Virkkunen ja liikenne- ja viestintäministerin valtiosihteeri Pilvi Torsti. Median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita seuraamaan päivän ohjelmaa.
Kutsu medialle 21.1: Mikä on eurooppalaisten liikenneverkkojen tulevaisuus?14.1.2021 10:00:00 EET | Tiedote
Tervetuloa kuulemaan eurooppalaisten liikenneverkkojen (TEN-T) tulevaisuudesta 21.1. klo 9-10.30. Puhujina Euroopan komission liikennepääosaston johtaja Herald Ruijters, MEP Henna Virkkunen ja liikenne- ja viestintäministerin valtiosihteeri Pilvi Torsti. Median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita seuraamaan päivän ohjelmaa.
Pakkanen voi tehdä hallaa putkille vanhoissa taloissa – vältä putkirikot tavarantarkastajan vinkeillä 14.1.2021 07:00:00 EET | Tiedote
Pakkaskeleillä on hyvä muistaa, että jo kymmenen asteen pakkaset voivat aiheuttaa ongelmia putkistoille vanhoissa taloissa ja pientaloissa. Jäätymiset alkavat kuitenkin useammin silloin, kun pakkasta on parikymmentä astetta. LVI-alaan erikoistunut, Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja (HTT) Arto Krootila kertoo vinkit putkirikkojen ehkäisemiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme