Helsingin yliopisto

Suomen vuoden 2020 koronaepidemia alkoi viidestä viruslinjasta

Jaa

Helsingin yliopiston ja belgialaisen KU Leuvenin tutkijat selvittivät tutkimuksessaan, miten SARS-CoV-2 saapui Suomeen ja levisi maassa vuonna 2020. Analyysin mukaan Suomeen saapui kevään 2020 aikana 42 itsenäistä viruslinjaa, joista vain muutama aiheutti suuria tartuntaketjuja.

COVID-19-pandemia alkoi vuoden 2019 lopussa Kiinan Wuhanissa. Sen jälkeen SARS-CoV-2-virus on levinnyt nopeasti rajoitusyrityksistä huolimatta. Huhtikuun 2022 puoliväliin mennessä raportoituja koronatartuntoja oli maailmanlaajuisesti yli 500 miljoonaa, kuolemantapauksia yli 6,2 miljoonaa.

Helsingin yliopiston ja belgialaisen KU Leuvenin yliopiston tutkijat selvittivät tuoreessa tutkimuksessaan, miten SARS-CoV-2 saapui Suomeen ja levisi maassa vuonna 2020. Tulokset on julkaistu Communications Medicine -tiedelehdessä.

– Koronavirusten maantieteellisen evoluutiohistorian tutkimus paljasti, että Suomeen tuli vuoden 2020 keväällä arviolta 42 itsenäistä viruslinjaa pääasiallisesti Italiasta, Itävallasta ja Espanjasta. Neljä näistä linjoista aiheutti kaksi kolmasosaa koko Suomen epidemiasta keväällä 2020, ja yksittäinen Espanjasta tullut viruslinja johti suureen tartuntaketjuun, joka kattoi kolmasosan maamme epidemiasta. Suurin osa näistä 42 kannasta ei kuitenkaan johtanut laajaan tartuntaketjuun Suomessa, sanoo tutkijatohtori Ravi Kant.

– Pandemian alkuvaiheessa yksi tartuntaketjujen seuraamisen suurimmista ongelmista oli viruksen geneettinen samankaltaisuus kaikkialla maailmassa – eri maissa ja eri tartuntaketjuissa viruksen genomissa oli vain hyvin vähän eroja. Philippe Lemeyn tutkimusryhmä kehitti analyysimenetelmän, jossa virusgenomin sekvenssianalyysiin yhdistetään tietoja ihmisten liikkuvuudesta yksilö- ja populaatiotasoilla. Sovelsimme tätä menetelmää suomalaiseen sekvenssimateriaaliin, kertoo tutkijatohtori Teemu Smura.

Korona rantautui Itävallasta, Italiasta ja Espanjasta Suomeen

Tutkijoiden mukaan Itävalta, Espanja ja Italia olivat merkittävimmät lähteet, joista koronavirus levisi Suomeen vuonna 2020. Näissä maissa oli myös ensimmäiset tartuntapiikit helmikuussa 2020.

– Mahdollisena koronavirusten tartuntalähteinä olivat Itävallasta palanneet matkustajat, jotka saattoivat saada viruksen suosituissa hiihtokeskuksissa. Ainakin Tirolin Ischgl-kylässä koronavirustilanne oli ankara maaliskuussa 2020. Sieltä levinneet viruslinjat ovat voineet olla usean muun Euroopan maan tartuntaketjun takana, sanoo väitöskirjatutkija Phuoc Truong Nguyen.

– Tuloksemme näyttävät, kuinka vain pieni osa tartunnoista leviää eteenpäin ja viittaavat siihen, että jos matkustusrajoitukset, karanteenit, testaus-, jäljittämis- ja eristämisjärjestelmät tai muut rajavalvontatoimenpiteet otetaan käyttöön ajoissa, ne voivat tarvittaessa viivästyttää tartuntojen kehittymistä laajoiksi tartuntaketjuiksi yhteiskunnassa. Nämä toimet ovat kuitenkin tehokkaita vain silloin, jos ne yhdistetään muihin ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja jos torjuttavat viruskannat eivät ole jo levinneet muuten, sanoo professori Olli Vapalahti.

SARS-CoV-2:sta on muovautunut monimuotoinen virus

Koronapandemian tärkeimmät kysymykset koskevat viruksen jatkuvaa muuntumista. Alun perin SARS-CoV-2 levisi ihmisiin zoonoosina eläimistä, todennäköisesti lepakoista.

– Viruksen leviäminen uudessa isäntälajissa edellyttää usein lukuisia muutoksia: viruksen täytyy esimerkiksi muokata pintaproteiineja, jotta ne kiinnittyvät paremmin isännän soluihin. Lisäksi viruksen täytyy voittaa isännän luontainen puolustus. Koronaviruksen nopea siirtyminen ihmisestä ihmiseen suurissa joukoissa onkin tuottanut suuren geneettisen monimuotoisuuden koronaviruksessa. Tällä hetkellä tutkimuksen yksi keskeisistä kysymyksistä on selvittää, miten nämä erilaiset variaatiot muuttavat viruksen biologisia ominaisuuksia ja mihin muutoksiin valintapaine ohjaa virusta tulevaisuudessa, sanoo apulaisprofessori Tarja Sironen.

Epidemia-aallot Suomessa 2020

• Ensimmäinen SARS-CoV-2-tapaus todettiin Suomessa 29. tammikuuta 2020 turistilla, joka saapui Kiinan Wuhanista. Tartunta ei kuitenkaan johtanut uusiin tartuntoihin Suomessa.
• Ensimmäinen epidemia-aalto alkoi Suomessa helmikuun lopussa 2020. Se oli huipussaan toukokuun alussa ja päättyi kesäkuun alkuun mennessä.
• Kesä-heinäkuun välisenä aikana Suomessa koronaviruksen ilmaantuvuus oli vähäistä.
• Toinen epidemia-aalto alkoi elokuussa 2020 ja kesti marraskuun alkuun asti.

Original publication: Truong Nguyen, P. T., Kant, R., Broeck, F. V. D., Suvanto, M. T., Alburkat, H., Virtanen, J., Ahvenainen, E., Castren, R., Hong, S. L., Baele, G., Ahava, M. J., Jarva, H., Jokiranta, S. T., Kallio-Kokko, H., Kekäläinen, E., Kirjavainen, V., Kortela, E., Kurkela, S., Lappalainen, M., ... Lemey P, Vapalahti O, Smura, T. (2021). The phylodynamics of SARS-CoV-2 during 2020 in Finland — Disappearance and re-emergence of introduced strains. Commun. Med. 2022. Doi: 10.1038/s43856-022-00130-7

Lisätietoja:

Olli Vapalahti, professori, Helsingin yliopisto
olli.vapalahti@helsinki.fi

Puh. 02941 26380

Tarja Sironen, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
tarja.sironen@helsinki.fi

Puh. 02941 57078

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Miia Soininen
viestinnän asiantuntija
Helsingin yliopisto, Meilahden kampus
Puh. 02941 25495, 050 479 8541
miia.soininen@helsinki.fi

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme