Suomen Vuokranantajien vuokramarkkinakatsaus: Kaupungistuminen kiihtyy – Turku ja Tampere porskuttavat

– Parantuneen suhdanteen, paremman työllisyystilanteen ja vähenevän työttömyyden myötä asumistukimenot ovat kääntyneet laskuun kuluvan vuoden aikana. Yleistä asumistukea saavien ruokakuntien määrä on tämän vuoden helmikuun 381 000 ruokakunnasta laskenut heinäkuussa jo noin 356 000 ruokakuntaan. Suunta näyttää olevan edelleen parempaan suuntaan. Hyvä työllisyyspolitiikka on paras tapa vähentää asumistukimenoja, korostaa Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdepäällikkö Tuomas Viljamaa.

Turku ja Tampere porskuttavat

Turun seutu on positiivisen rakennemuutoksen aluetta. Työllisyys paranee suurten työnantajien rekrytointien perässä. Positiivinen kehitys on vetänyt myös vuokratason merkittävään nousuun. Tampereen seutu on vahvistanut asemaansa Suomen toiseksi suurimpana kaupunkikeskuksena Helsingin jälkeen. Muuttoliike on selvästi positiivista, mikä nostaa asuntojen kysyntää myös pitkällä aikajänteellä.

– Turun vuokrataso on miltei saavuttanut jo Tampereen vuokratason, mutta väkiluvussa Tampere on kiilannut jo omille luvuilleen. Turun ja Tampereen välinen kilpailu on positiivinen asia, mikä kannustaa kumpaakin eteenpäin. Viime vuosina Tampere on ollut päätöksenteossaan rohkeampi, mistä osoituksena raitiotiepäätös. Turun asuntotuotannon vauhdittamisen kannalta raitiotie olisi erittäin järkevä päätös, kannustaa Viljamaa.

Lahdessa käännettä näköpiirissä

– Lahden vuokramarkkinoilla on ollut vuokranantajilla haastavaa viime vuosina. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että tulevat vuodet näyttävät valoisammilta. LUT-yliopiston saapuminen Lahteen tekee siitä entistä kiinnostavamman. Kaupunki on myös vahvistanut asemaansa kiinnostavana kokous- ja seminaarikaupunkina. Helsingin läheisyys on Lahdelle edelleen merkittävä tekijä. Lahti menee parempaan suuntaan, vaikka tällä hetkellä on haasteita, sanoo Viljamaa.

Kaupungistuminen voimistuu

Vain Uudenmaan, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan väkiluvut kasvoivat vuoden 2018 ensimmäisellä vuosipuoliskolla Tilastokeskuksen ennakkoväkiluvun mukaan. Tilaston mukaan väkilukuaan lisänneiden maakuntien väestö on kasvanut 11 344 henkilöä ja väkiluvun laskusta kärsivissä maakunnissa väkiluku näyttää miinusta 8 131 henkilön verran.

– Muutos on siis kyseisten alueiden välillä lähes 20 000 henkilöä. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Forssassa asuu noin 17 000 asukasta. Kaupungistuminen ei näytä hidastumisen merkkejä. Asuntoja tarvitaan tulevina vuosina kaupunkeihin edelleen, alleviivaa Viljamaa.

Asumisväljyys kasvaa vuokramarkkinoilla

Vuokraovi.comin aineistosta poimittiin tarkasteluajanjakson muutoksia vuokra-asuntojen kokoon. Vuokramarkkinoilla olevien asuntojen keskikoko oli suurelta osin kaikissa kaupungeissa kasvussa.

– Pelot siitä, että suomalaiset joutuisivat asumaan jatkossa ”hellahuoneissa” ja ”kotiloissa” ovat turhia. Yleisesti ottaen on vain positiivista, että vuokramarkkinoilla on erilaisia vaihtoehtoja monipuolisiin tarpeisiin. Kaikkia asuntoja ei tietenkään pidä tehdä yksiöiksi, mutta pieni yksiö saattaa sopia jonkun elämänvaiheeseen erinomaisesti, sanoo Viljamaa.

 

Suomen Vuokranantajien vuokramarkkinakatsaus tehtiin tässä laajuudessa nyt toista kertaa. Edelliseen katsaukseen verrattuna katsaukseen on lisätty tilastoja ja analyysiä myös Kouvolasta ja Lappeenrannasta. Katsauksen tekemisessä on käytetty Alma Median konserniin kuuluvan Vuokraovi.comin tilastoja. Aineistossa on vertailtu vapaarahoitteisten asuntojen vuokrapyyntöjen muutoksia aiempaan sekä muita tilastotietoja vuokramarkkinasta vastaavalta ajalta. Tarkastelujakso neliövuokran mediaanimuutoksissa on tammi-kesäkuu 2018, ja muutosta vertaillaan vuoden 2017 vastaavaan aikaan.