Suomen Yrittäjät

Suomen Yrittäjät: 15 keinoa työllisyyden parantamiseen

Jaa
Suomen työllisyysaste on nostettava lähelle 80 prosenttia, jotta hyvinvointivaltion rahoitus voidaan turvata. Suomen Yrittäjät tarjoaa hallitukselle 15 keinoa työllisyyden parantamiseen. Nämä helpottavat monen yrityksen kokemaa työvoimapulaa ja alentavat rakenteellista työttömyyttä.

- Hallitus on pyytänyt kansliapäälliköiltä ehdotuksia työllisyyden vahvistamiseksi. Halusimme tehdä oman #työtäsuomeen -ohjelmamme osoittamaan, että työttömyyden alentamiseen on edelleen paljon käyttämättömiä erinomaisia keinoja, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

- Tämän listan toteuttaminen vähentää työvoimapulaa ja rakenteellista työttömyyttä. Toivon, että hallituksella on rohkeutta toteuttaa näitä ehdotuksia.

  • Muutetaan työsopimuslakia niin, että pienten yritysten työllistämisen riskiä pienennetään helpottamalla henkilöperusteista irtisanomista. Jatkossa edellytetään ainoastaan asiallista syytä työsuhteen henkilöperusteiselle päättämiselle.
  • Poistetaan työsopimuslaista, vuosilomalaista, työaikalaista ja opintovapaalaista yleissitovaa työehtosopimusta noudattavien järjestäytymättömien yritysten paikallisen sopimisen kiellot. Näin yritykset saatetaan samaan asemaan järjestäytymisestä riippumatta ja kaikki yritykset saavat samat mahdollisuudet sopia. Järjestäytymättömissä yrityksissä, joista noin 50 000 noudattaa työehtosopimusta yleissitovuuden perusteella, on iso työllistämispotentiaali. Muutos on tehtävä tavalla, joka ei syrji myöskään järjestäytymättömiä työntekijöitä.
  • Saatetaan yrittäjien perheenjäsenet, jotka eivät omista yrityksen osakkeita, samaan asemaan työttömyysturvassa muiden yrityksissä työskentelevien työntekijöiden kanssa. Tällä hetkellä heitä kohdellaan työttömyysturvajärjestelmässä yrittäjinä, vaikka he muussa lainsäädännössä ovat työntekijöitä. Näin yrittäjät uskaltaisivat aiempaa rohkeammin työllistää omia perheenjäseniään.
  • Parannetaan heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien asemaa lisäämällä palkkatukea ja uudistamalla yleissitovuusjärjestelmä, jotta yritykset pystyvät nykyistä laajemmin neuvottelemaan myös palkkatasosta ja muista työehdoista. Työpaikkaa ei synny, jos työn tarjoaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Suomessa on maailman jäykin palkanmuodostus.
  • Porrastetaan tai lyhennetään työttömyysturvaa nykyistä voimakkaammin. Etuus voisi olla työttömyysjakson alussa nykyistä korkeampi, mutta alenisi työttömyyden jatkuessa portaittain. On myös lisättävä velvoittavuutta työttömyysturvan saamisen ehtona: jotta työttömyysturvaa saa, pitää hakea töitä. 
  • Poistetaan työttömyysturvan lisäpäivät. Ne johtavat ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston pitkittymiseen ja heikentävät ikääntyneiden työttömien kannustimia etsiä uutta työtä.
  • Pienennetään yrityksille aiheutuvia sääntelykustannuksia. Laajennetaan pikaisesti yksi yhdestä -työkalu eri ministeriöiden lainvalmistelun käyttöön tavoitteena varmistaa, ettei yritysten sääntelykustannukset kasva nykyisestä. Osaksi säädösvalmistelun vaikutusarviointia on otettava käyttöön pk-yritystesti, jossa arvioidaan eri sääntelyvaihtoehtojen vaikutukset nimenomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.
  • Mahdollistetaan yrittäjän uusi alku konkurssin jälkeen ja poistetaan yrittämisen esteitä. Käynnistetään vielä tällä hallituskaudella vastuuministeriöissä selvitykset, miten yrittäjän uuden alun esteet voitaisiin poistaa.
  • Valmistellaan kokonaisuudistus konkurssin tehneen yrittäjän uudesta alusta siten, että se voi toteutua seuraavalla hallituskaudella. Esteiden poistamisella tai lieventämisellä autetaan työpaikkojen säilymistä, epäonnistuneen yrittäjän uudelleen työllistymistä sekä vähennetään yhteiskunnan kustannuksia.
  • Laaditaan yrityksiin kohdistuvien petosten tilannekuva ja toteutetaan lainsäädäntömuutoksia sen pohjalta. Petokset eri tekomuotoineen ovat lisääntyneet 2000-luvulla merkittävästi. Jopa kaksi kolmasosaa yksinyrittäjistä on joutunut vähintään kerran huijauksen kohteeksi vuoden aikana. Yritysten kärsimät vahingot nousevat vuositasolla kymmeniin miljooniin euroihin.
  • Kohdennetaan tuloverotuksen kevennykset etupäässä pienituloisille, jotta työn vastaanottaminen olisi mahdollisimman kannattavaa.
  • Selvitetään negatiivisen tuloverotuksen ja palkkatuen vaikutuksia. Selkeästi alhaisin työllisyysaste on vain peruskoulun suorittaneilla. Lisäksi vain peruskoulun suorittaneiden palkkataso on matala. Työllisyysasteen nostaminen edellyttää tämän ryhmän aktivoimista ja lisäkoulutusta.
  • Puretaan kaavoituksen ja rakentamisen sääntelyä.
  • Kohdellaan asumisen eri muotoja verotuksessa neutraalisti, jotta työntekijät pääsevät nykyistä helpommin muuttamaan töihin toiselle paikkakunnalle. Nyt omistusasumista tuetaan verovaroista niin, että asuntolainaa voi vähentää verotuksessa. Tämä ei rohkaise muuttamaan työn perässä toiselle paikkakunnalle. 
  • Kohdennetaan aikuiskoulutustuki ihmisiin, joille työllistyminen on todennäköistä. Valtaosa tuen saajista nyt on jo hyvin koulutettuja ihmisiä, jotka ovat jo töissä.

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Yrittäjät
Suomen Yrittäjät
Käynti: Maistraatinportti 2 / Posti: PL 999
00240 HELSINKI

09 229 221 (vaihde klo 8.00-16.00)http://www.yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin keskusjärjestö, joka ajaa yrittäjien sekä pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäseniä Yrittäjien paikallisyhdistyksissä on lähes 70 000 ja toimialajärjestöissä noin 36 000. Ne työllistävät Tilastokeskuksen (2023) mukaan yrittäjät mukaan lukien noin 590 000 henkilöä ja yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 171 miljardia euroa. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu 372 paikallisyhdistyksestä, 21 aluejärjestöstä ja 60 toimialajärjestöstä. Lisätietoa: www.yrittajat.fi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Yrittäjät

Työelämägallup: Pienillä työpaikoilla paras työhyvinvointi15.3.2024 06:00:00 EET | Tiedote

Suomalaisilla työpaikoilla on varsin hyvä työhyvinvointi, kertoo Työelämägallup. – Pienet yritykset koetaan parhaina työyhteisöinä, kun arvioidaan ilmapiiriä, ihmisten tasapuolista kohtelua, avoimuutta ja hyvää johtamista. Siitä huolimatta meillä on vielä tilanne, jossa pienissä yrityksissä on kaikkein rajatuimmat mahdollisuudet sopimiseen, sanoo asiantuntija Atte Rytkönen-Sandberg Suomen Yrittäjistä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye