Suomen Yrittäjät: Kuusi esitystä työssäoppimisen edistämiseksi

Suomen Yrittäjien mukaan työssäoppimisen on oltava luonnollinen osa uutta osaamisjärjestelmää.

- Osaaminen kehittyy jatkuvasti työtä tehdessä. Tätä ei tunnisteta riittävästi eikä hyödynnetä johdonmukaisesti. Tarvitaan rohkea uudistus, joka tekee työssäoppimisesta arkipäivää, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

- Olemme erittäin huolissamme siitä, että osaajapula on yhä useammassa yrityksessä kasvun este, Pentikäinen toteaa.

Jotta osaajapula ratkeaa, pitää rakentaa uudenlainen yhteistyö yritysten ja oppilaitosten välille.

- Oppilaitosten ja muiden koulutus- ja ohjauspalveluiden tarjoajien on tuettava nykyistä huomattavasti enemmän yrityksiä ja muita työyhteisöjä työn ja oppimisen yhdistämisessä, digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä Suomen Yrittäjistä esittää.

- Suomen on rakennettava uusi osaamisjärjestelmä, joka vastaa nopeasti kehittyvän yhteiskunnan tieto-, taito- ja sivistystarpeisiin. Sen on kannustettava yksilöitä oppimaan ja yrityksiä kehittymään entistä jatkuvammin ja tavoitteellisemmin, Mikkilä sanoo.

Suomen Yrittäjät julkisti Osaamisen ekosysteemi 2025 -ohjelman. Siinä järjestö esittää kuutta merkittävää ratkaisua työssäoppimisen edistämiseksi:

1. Joustavan perusopetuksen malli.
Tuodaan monipuolisesti erilaisia, myös työvaltaisia oppimisympäristöjä hyödyntävän joustavan perusopetuksen malli (JOPO) osaksi jokaisen yläkoulun arkea ja kehitetään sitä edelleen vastaamaan myös toisen asteen koulutuksen keskeyttäneiden tarpeita. Tämä parantaa valmiuksia työssäoppimiseen.

2. Oppivalmiusmalli.
Vahvistetaan oppijan polkua jo esi- ja perusopetuksessa ja pidetään mukana nuoret, joille toisen asteen opinnot ovat nyt hankalia. Oppivalmiusmallilla joustavoitetaan ja yksilöllistetään perusopetusta, saatetaan nuoret nykyistä valmiimpina jatko-opintoihin ja kopataan toisen asteen opinnoissa takeltelevat tuen piiriin. Oppivelvollisuus päättyy vasta, kun nuorella on valmiudet jatkaa opintoja – kuitenkin viimeistään, kun hän täyttää 18 vuotta. Kun perusta on kunnossa, myös työssäoppiminen sujuu paremmin.

3. Oppisopimuksen palkkausuudistus.
Parannetaan nuorten oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuutta työnantajille porrastamalla oppisopimuksen aikainen palkkaus vastaamaan opiskelijan osaamisen kehittymistä ja siitä annettuja näyttöjä ja varmistamalla työpaikalla tapahtuvaan koulutukseen riittävät oppilaitosten ohjausresurssit. Nuoren toimeentuloa olisi tarvittaessa voitava täydentää sovitellulla päivärahalla.

4. Oppisopimus korkeakouluihin.
Käynnistetään korkea-asteen oppisopimuskoulutuskokeilu, jossa korkeakoulututkinnon tai sen osia voi suorittaa oppisopimuksella osana yrittäjä- tai palkansaajatyötä ja tehdään kokeilun pohjalta tarvittavat muutokset lainsäädäntöön.

5. Oppilaitokset työelämän kehittämiskeskuksiksi.
Vahvistetaan toisen ja korkea-asteen oppilaitosten palveluroolia työelämän kehittämiskeskuksina ja avoimina kokeilu- ja innovaatioympäristöinä. Velvoitetaan ne tunnistamaan ja tunnustamaan tutkintoa tai sen osaa suorittavan muualla, myös työssä rakentama osaaminen ja kirjaamaan se osaksi kansallista osaamisen tietovarantoa. Kehitetään varsinkin korkeakoulujen avointa opetustarjontaa työelämäläheisempään suuntaan ja reitiksi myös tutkintoon johtaviin opintoihin.

6. Joustavia osaamisperusteisia tutkintoja.
Kehitetään edelleen toisen ja korkea-asteen tutkintoja osaamisperusteiseen suuntaan niin, että tutkintojen osaamistavoitteet ja ammattitaitovaatimukset ovat selkeät ja mahdollistavat tutkinnon osien ja näitä pienempien kokonaisuuksien suorittamisen sekä tukevat oppilaitosten tekemää osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.