SPR Veripalvelu

Suomessa kaivataan lisää afrikkalaistaustaisia verenluovuttajia

Jaa

TIEDOTE 23.2.2018 Pressmeddelanden på svenska: boldtjänst.fi. Press releases in English: bloodservice.fi.

Veripalvelu on ryhtynyt kampanjoimaan afrikkalaistaustaisten verenluovuttajien löytämiseksi. Tällä hetkellä heitä on liian vähän suhteessa väestöryhmän kokoon ja potilaiden määrään. Vaikka verenluovuttajan etnisellä taustalla ei yleensä ole merkitystä verensiirtohoidossa, tietyissä tapauksissa potilaalla on harvinainen veriryhmä tai veriryhmäyhdistelmä, jollainen löytyy todennäköisimmin saman syntyperän luovuttajalta.

Verensiirroissa potilaalle annetaan aina ensisijaisesti hänen oman veriryhmänsä verta.O negatiivinen on ns. hätäverta, jota voidaan antaa kaikille potilaille hätätilanteissa. Tavallisesti luovuttajan etnisellä taustalla ei ole merkitystä, koska tärkeimmät ABO- ja Rh -veriryhmäominaisuudet ovat kaikilla ihmisillä samat.

Veriryhmäjärjestelmiä on näiden lisäksi kuitenkin kymmeniä muitakin, ja maailmanlaajuisesti ihmisillä esiintyy jopa satoja erilaisia veriryhmäyhdistelmiä. Esimerkiksi suomalaisella kantaväestöllä on heille ominaisia harvinaisia veriryhmiä. Osalta säännöllisistä verenluovuttajista tutkitaan veriryhmätekijöitä laajemmin, minkä ansiosta on löytynyt myös harvinaisten veriryhmien luovuttajia.

Erityisesti afrikkalaistaustaisia verenluovuttajia tarvitaan nyt Suomessa lisää, osin heidän kasvavan väestöosuutensa ja osin heillä esiintyvien harvinaisten veriryhmien takia. Esimerkiksi U negatiivinen veriryhmä on nimenomaan afrikkalaissyntyisillä esiintyvä harvinainen veriryhmä (esiintyvyys alle 1 %), mutta yhtään tällaista verenluovuttajaa ei vielä ole löytynyt Suomesta.

Harvinaisemmat veriryhmät aiheuttavat haasteita erityisesti, jos potilaalla on sairaus, joka vaatii säännöllistä verensiirtohoitoa, kertoo Veripalvelun erikoislääkäri Susanne Ekblom-Kullberg.

- Jos potilas tarvitsee verensiirtoja toistuvasti tai suuria määriä kerralla, kuten joidenkin sirppisoluanemia- ja talassemiapotilaiden kohdalla, sopivia luovuttajia voi löytyä helpommin samasta etnisestä ryhmästä. Sirppisoluanemiaa esiintyy afrikkalaistaustaisilla enemmän kuin muilla, joten on äärimmäisen tärkeää, että verenluovuttajien joukossa olisi myös heille sopivia luovuttajia.

Haussa erityisesti toisen polven afrikkalaistaustaisia

Lisääntyvän maahanmuuton myötä muissakin länsimaissa on ryhdytty samankaltaisiin toimiin.

- Suomessa maahanmuutto on toistaiseksi vielä melko pienimuotoista moniin Euroopan maihin verrattuna, mutta erityisesti pääkaupunkiseudulla jo merkittävä ja kasvava osa väestöstä on afrikkalaistaustaisia. Aktiivisella rekrytoimisella pyrimme varautumaan yhä paremmin tulevaisuuden tarpeisiin, Ekblom-Kullberg kertoo.

Veripalvelu toivoo saavansa uusia verenluovuttajia erityisesti Suomessa syntyneistä, ns. toisen polven afrikkalaistaustaisista. Verenluovuttajan on pystyttävä täyttämään terveyskysely suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Malaria-alueella syntyneiltä tai siellä alle 5-vuotiaana asuneilta puolestaan otetaan ensimmäisellä kerralla ainoastaan malariavasta-ainetesti.

Suomessa tarvitaan joka arkipäivä 800 vapaaehtoista verenluovuttajaa. Verivalmisteilla hoidetaan niin vauvoja, äitejä, vanhuksia kuin leikkaus-, onnettomuus- ja syöpäpotilaita.

- Toivotamme lämpimästi tervetulleeksi kaikki uudet verenluovuttajat. Verenluovutus on turvallinen, nopea ja helppo tapa auttaa, ja voi jonain päivänä pelastaa myös oman perheenjäsenesi tai ystäväsi hengen, rohkaisee Veripalvelun yhteisömarkkinoinnin koordinaattori Kaisu Maijala.

Kuka voi luovuttaa?
Suurin osa Suomessa asuvista voi luovuttaa verta. Yleisimmin käytetyt lääkkeet kuten verenpaine-, kolesteroli- ja lievät masennuslääkkeet eivät lääkkeinä estä verenluovutusta. Verenluovuttajan tulee olla terve, 18–70-vuotias ja painaa vähintään 50 kiloa. Uuden luovuttajan tulee olla alle 60-vuotias. 66 vuotta täyttänyt henkilö voi luovuttaa verta, jos edellisestä verenluovutuksesta on alle kaksi vuotta. Miehet voivat luovuttaa verta 61 ja naiset 91 vuorokauden välein. Hemoglobiiniarvo mitataan aina ennen luovutusta ja sen tulee olla miehillä vähintään 135 g/l ja naisilla 125 g/l. Verenluovuttajan tulee todistaa henkilöllisyytensä virallisella henkilötodistuksella.Vuosittain arviolta 50 000 potilasta saa Suomessa hoitoa verivalmisteilla.

Veripalvelutoimistot: Espoo Kauppakeskus Iso Omena, Suomenlahdentie 1, p. 029 300 1040 • Helsinki Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2, p. 029 300 1030 • Helsinki Kivihaka, Kivihaantie 7, p. 029 300 1020 • Jyväskylä Kalevankatu 8, p. 029 300 1220 • Kuopio Sektori, Puijonkatu 23, p. 029 300 1170 • Lahti Trio, Kauppakatu 10, p. 029 300 1240 • Oulu Isokatu 32 C, p. 029 300 1110 • Seinäjoki Kauppakatu 26, p. 029 300 1190 • Tampere Rautatienkatu 21 B, p. 029 300 1130 • Turku Yliopistonkatu 16 C, p. 029 300 1140
Afrikkalaistaustaisia verenluovuttajia tarvitaan (YouTubessa myös englanniksi)
Siirry videokanavalle

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Susanne Ekblom-Kullberg, erikoislääkäri, Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu, p. 029 300 1575

Kaisu Maijala, yhteisömarkkinoinnin koordinaattori, Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu, p. 029 300 1716

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

SPR Veripalvelu
SPR Veripalvelu
Kivihaantie 7
00310 HELSINKI

vaihde 029 300 1010https://www.veripalvelu.fi
Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu tuottaa sairaaloille potilaiden hoidossa tarvittavia turvallisia ja tehokkaita verivalmisteita sekä laboratoriopalveluja. Huolehdimme veren keräämisestä vapaaehtoisilta verenluovuttajilta potilashoidon tarpeiden mukaisesti. Tarjoamme sairaaloille myös kantasolu- ja elinten siirtoja tukevia palveluita. Veripalvelu on voittoa tavoittelematon organisaatio. Vuosibudjettimme on noin 66 milj. euroa ja palveluksessamme on noin 500 henkilöä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SPR Veripalvelu

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme