Jyväskylän yliopisto

Suomessa potentiaalia sähköisen lentämisen edelläkävijämaaksi

Jaa

Lentoliikenteen runsaat hiilidioksidipäästöt ovat yleisesti tiedossa. Koronapandemia on väliaikaisesti painanut lentämisen päästöt alhaiselle tasolle, mutta pitkäaikaiseksi ratkaisuksi siitä ei ole. Vaihtoehtoja nykymuotoiselle lentoliikenteelle on löydyttävä ja lentokonekannan sähköistäminen on yksi varteenotettavimmista.

Sähköisten lentokoneiden kehittäminen on vielä varhaisessa vaiheessa. Rajoituksensa asettavat niin koneiden paikkamäärä kuin akunkesto. Nämä haasteet tarjoavat Suomelle kuitenkin mahdollisuuden toimia uuden matkustusmuodon edelläkävijämaana.

- Nyt kehitteillä olevilla konemalleilla voitaisiin lentää noin 400 kilometrin matka kantaen noin kahtakymmentä matkustajaa. Suomessa kaupunkien etäisyydet osuvat melko hyvin tämän säteen sisälle. Lisäksi harvaan asuttuna, pienen väkiluvun maana ei koneen rajattu kantokapasiteettikaan muodostuisi samanlaiseksi ongelmaksi kuin vaikkapa muualla Euroopassa, kertoo tutkijatohtori Stefan Baumeister Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Nykyisten ennusteiden mukaan sähkölentokoneet voitaisiin ottaa kaupalliseen käyttöön niinkin pian kuin 2025.

- Nämä koneet tarvitsevat myös huomattavasti lyhyemmän kiitoradan kuin nykyiset lentokoneet. Tämä mahdollistaisi jopa kolmenkymmenen uuden lentokentän liittämisen Helsinki-Vantaalle lentävään verkostoon. Nykykoneille näiden kenttien kiitoradat ovat liian lyhyet, Baumeister kertoo.

Kiistattomat päästöhyödyt

Ajallisesti lentäminen päihittää muut matkustamisen muodot leikiten. Fossiilisia polttoaineita käyttävien koneiden korvaaminen sähkölentokoneilla toisi päästöt muiden matkustusmuotojen tasolle, ihannetapauksessa jopa nollille.

- Riippuen matkan pituudesta ja lentokoneen mallista, vähentäisi nykyisen lentokonekannan korvaaminen sähkölentokoneilla kasvihuonepäästöjä 21 % - 64 %. Tämä luku saavutettaisiin nykyisellä sähköntuotannolla. Mikäli uusiutuvien energianlähteiden käyttö lisääntyy, voidaan lentäminen aikanaan muuttaa täysin kasvihuonepäästöttömäksi. Sähköisen lentämisen lisäämistä voidaan siis suositella vahvasti, Baumeister kertoo.

Nykyisellä teknologialla sähkölentokoneella lentomatkustaminen vastaa päästöiltään suurin piirtein yksityisautoilua samalla matkalla. Junamatkustamisen päästölukemiin on kuitenkin vielä matkaa. Olennainen osa päästöjen vähentämistä onkin tapa, jolla sähköä tuotetaan.

- Myös Suomen valtio voisi vaikuttaa tekniikan kehittymisen vauhtiin. Esimerkiksi nykyinen koronakriisi on osunut lentoyhtiöihin todella kovaa ja ne tuskin tulevat selviämään ilman kädenojennusta valtion toimesta. Ehtona tukipaketeille voisikin toimia esimerkiksi se, että lentoyhtiöt velvoitetaan käyttämään resurssejaan lentokalustonsa korvaamista sähköisillä vaihtoehdoilla, pohtii Baumaister.

Lähde: Stefan Baumeister, Abraham Leung, Tim Ryley: “The emission reduction potentials of First Generation Electric Aircraft (FGEA) in Finland”. Journal of Transport Geography, Volume 85, 2020, 102730, ISSN 0966-6923, https://doi.org/10.1016/j.jtrangeo.2020.102730

Lisätietoja:
Stefan Baumeister
+358 40 805 4122
stefan.c.baumeister@jyu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Tietojenkäsittelytieteen valintakoeyhteistyön valintakokeen ensimmäinen vaihe sujui onnistuneesti25.5.2020 19:08:36 EESTTiedote

Tietojenkäsittelytieteen valintakoeyhteistyön valintakokeen ensimmäinen vaihe, kirjallinen digitaalinen etäkoe, järjestettiin 25.5.2020. Etäkoe toteutettiin Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan TIM-järjestelmällä yhteistyössä CSC:n kanssa. Digitaaliseen etäkokeeseen osallistui 2 045 henkilöä. Hakijoita oli yhteensä 3 480 ja osallistumisprosentti oli valintakoeyhteistyön aiempien vuosien mukainen.

Varhaiskasvatuksen yhteydenpito koteihin poikkeustilan aikana suojasi vanhempia uupumiselta25.5.2020 10:30:42 EESTTiedote

Mitä useammalla tavalla varhaiskasvatuksesta oltiin yhteydessä perheisiin ja mitä hyödyllisemmäksi vanhemmat tämän kokivat, sitä vähemmän heillä oli uupumusoireita, selvisi tuoreessa Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa. Erityisesti varhaiskasvatuksesta tarjottu ruoka-apu, apu lapsen päiväjärjestyksen suunnitteluun ja kehotus ottaa yhteyttä, mikäli vanhempi kaipasi tukea, näyttävät suojanneen vanhempaa uupumusoireilta.

Liikunta voi auttaa ehkäisemään vaihdevuosiin liittyvää lihasmassan vähentymistä25.5.2020 09:00:00 EESTTiedote

Laaja keski-ikäisiä naisia koskeva tutkimus osoittaa lihasten ikääntymismuutosten kuuluvan viisikymppisten naisten arkipäivään. Silloin naiset siirtyvät esivaihdevuosien kautta menopaussiin, jolloin naissukuhormoni estrogeenin tuotanto pysähtyy. Tämä vaikuttaa myös lihaksiin ja johtaa lihasmassan vähentymiseen. Liikunta kuitenkin auttaa ylläpitämään lihaksia myös vaihdevuosi-iässä.

Kerro oma tarinasi! Pelimusiikkiin kiinnittyneet maailmat – Tutkimushanke selvittää pelaamisen merkityksiä pelimusiikin muistojen kautta22.5.2020 08:00:00 EESTTiedote

Peleissä ei ole kyse pelkästä ajanvietteestä, vaan sekä pelaaminen että musiikin kuunteleminen jättävät meihin väistämättä jälkensä. Suuri osa meistä on varttunut digitaalisten pelien parissa niiden äänellisten maailmoiden “säestäessä” monia tärkeitä elämäntapahtumia. Tästä huolimatta pelien musiikillista tarttumapintaa ei ole juurikaan tutkittu.

Pakenevan kyyn sahalaitakuvio luo saalistajaa hämäävän illuusion22.5.2020 08:00:00 EESTTutkimus

Kyykäärmeen sahalaitakuvio tarjoaa kyylle suojan saalistustilanteissa eri tavoilla. Sahalaitakuvio tekee käärmeestä hankalammin havaittavan, mutta havaituksi tullessaan kyyn helposti tunnistettava kuviointi varoittaa saalistajaa kyyn myrkyllisyydestä. Mikäli saalistaja kyyn havaittuaan ja tunnistettuaan päättää kuitenkin hyökätä, sahalaitakuvio voi auttaa kyytä pakenemaan: kuviointi aiheuttaa kyyn paetessa visuaalisen illuusion, joka vaikeuttaa saalistajaa hahmottamaan liikkeen suuntaa ja nopeutta. Jyväskylän yliopiston tutkimus kyyn suojavärityksen mekanismeista julkaistiin Animal Behaviour –julkaisusarjassa toukokuussa 2020.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme