Amnesty International

Suomi ei turvaa edes kansainvälistä suojelua saaneen lapsen oikeutta perhe-elämään

Jaa
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuore selvitys Suomeen ilman huoltajaa tulleiden lasten mahdollisuuksista perheensä yhdistämiseen osoittaa, että suojelua saavien lasten perustavanlaatuinen oikeus perheeseen ei toteudu. Selvityksen mukaan puolet suojelua saaneista lapsista ei saa perhettään Suomeen. Maahanmuuttoviraston tulkintakäytäntö, oikeuskäytännön puute ja epämääräinen lainsäädäntö johtavat lapsen oikeuksien loukkaamisiin.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu (YVV) julkaisi tiistaina 3. maaliskuuta selvityksen kansainvälistä suojelua saaneiden lasten mahdollisuuksista perheensä yhdistämiseen. Selvityksessä on tutkittu Maahanmuuttoviraston päätöksiä ajalla 1.1.2018 – 18.9.2019.

Yksi tärkeä johtopäätös nousee ylitse muiden: Maahanmuuttovirasto soveltaa ulkomaalaislain säännöksiä rajoittaen merkittävästi perustavanlaatuista ihmisoikeutta – lapsen oikeutta elää yhdessä perheensä kanssa.

Useimmiten kielteisen päätöksen perusteena on se, että Maahanmuuttovirasto on katsonut, ettei vanhemmilla ole ollut pakottavaa syytä lähettää lasta yksin hakemaan turvapaikkaa. Maahanmuuttoviraston mukaan kyseessä on maahantulosäännösten kiertäminen, vaikka kaikki perusteet perheenyhdistämisen myöntämiseen olisivat periaatteessa olemassa. Maahanmuuttovirasto ei ole pitänyt edes lapsen tarvetta kansainväliselle suojelulle pakottavana syynä.

Suomi ei noudata lapsen oikeuksien sopimusta perheenyhdistämisessä

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus elää vanhempiensa kanssa. Jos lapsi ja hänen vanhempansa joutuvat eri valtioihin, on valtion velvollisuus käsitellä hakemus perheen jälleenyhdistämiseksi myönteisesti ja viivyttelemättä. Lasta ei saa erottaa vanhemmastaan heidän tahtonsa vastaisesti paitsi, jos viranomaiset toteavat sen olevan lapsen edun mukaista. Lasta koskevissa päätöksissä on aina ensisijaisesti harkittava lapsen etua.

Lapsen oikeuksien komitea on todennut, etteivät maahantulon rajoittaminen ja kontrollointi voi syrjäyttää lapsen etua koskevia näkökohtia.

Maahanmuuttovirasto ei kuitenkaan arvioi kielteisissä päätöksissään sitä, mikä on lapsen edun mukainen ratkaisu, vaan sitä, onko lapsen edulla poikkeuksellisesti niin suuri merkitys, että perheenyhdistäminen tulisi myöntää. Kyseinen arviointitapa on täysin sen vastainen, mitä lapsen edun ensisijaisuudella tarkoitetaan.

Ulkomaalaislain säännös maahantulosäännösten kiertämisestä jättääkin Maahanmuuttovirastolle liian suuren harkintavallan eikä korkein hallinto-oikeus ole antanut tulkintaohjeita. Siten Maahanmuuttoviraston käytännöstä on päässyt muodostumaan lapsen oikeuksien sopimuksen vastaista.

Järjestöt: Viranomaisten tulee aktiivisesti edistää perheenyhdistämistä, ei estää sitä

Perheenyhdistämistä helpottamalla luodaan enemmän turvallisia reittejä päästä Eurooppaan ja Suomeen. Suojelua saaneen ihmisen perheenjäsenet elävät useimmiten aivan yhtä epävakaissa ja turvattomissa oloissa kuin mistä suojelua saanut on lähtenyt. Turvallisten reittien edistäminen poistaisi myös painetta turvapaikanhaulta ja turvapaikkaprosessien kuormittumiselta.

Hallitus on hallitusohjelmassaan luvannut selvittää perheenyhdistämiseen liittyviä ongelmia, huomioiden muun muassa perhe-elämän suojan ja lapsen edun toteutumisen. Pelkkä selvittäminen ei riitä, vaan ongelmiin pitää myös puuttua.

Järjestöt vaativat sisäministeriötä turvaamaan lapsen edun ja lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumisen. Hallitus on luvannut toteuttaa lakiuudistuksen, jossa poistetaan toimeentuloedellytys suojelua saaneilta yksin tulleilta lapsilta, jotka hakevat perhettään Suomeen. Tämä ei kuitenkaan riitä.

Yksin tulleiden lasten perheenyhdistäminen kariutuu erityisesti Maahanmuuttoviraston liian suureen harkintavaltaan ja hakemuksen jättämistä estäviin käytännön ongelmiin. Sisäministeriön tulee ottaa huomioon kaikki lasten perheenyhdistämistä estävät seikat ja esittää tarvittavia muutoksia ulkomaalaislakiin.

Sisäministeriön tulee ottaa huomioon myös muiden kuin lakiin perustumattomien syiden vaikutukset. Maahanmuuttoviraston hallintokäytännössään asettamat perheenyhdistämisen edellytykset – kuten edellytys pakottavalle syylle lähettää lapsi yksin turvapaikanhakuun – eivät perustu lakiin.

Lainsäädäntöä onkin tarpeen täsmentää. Lisäksi tarvitaan korkeimman hallinto-oikeuden ennakkoratkaisuja ohjaamaan Maahanmuuttoviraston käytäntöä. Viranomaisen ratkaisukäytäntö, jossa lakia tulkitaan tiukasti ja ihmisoikeuksia rajoittavasti, ei saisi olla viraston omien ohjeiden varassa. Käytännön tulee perustua lakiin ja turvata ihmisoikeuksien toteutuminen.

Lasten tulee saada nauttia vanhempiensa hoivaa. Järjestöt kannattavat Yhdenvertaisuusvaltuutetun suosituksia, kuten maahantulosäännösten kiertämistä koskevan säännöksen soveltamisalan rajaamista. Näin voidaan varmistaa, että lapsen etu tulee hallintoprosessissa ensisijaiseksi ja lapsen oikeus perheenyhdistämiseen toteutuu.

Sisäministeriön ja hallituksen tulee ryhtyä toimiin muutosten toteuttamiseksi välittömästi.

Lastensuojelun Keskusliitto

Pakolaisneuvonta ry

Pelastakaa Lapset ry

Suomen Pakolaisapu ry

Amnesty International Suomen osasto

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kaisa Korhonen, Amnesty International Suomen osasto
044 334 6256
kaisa.korhonen@amnesty.fi


Pia Lindfors, Pakolaisneuvonta
050 366 5942
pia.lindfors@pakolaisneuvonta.fi

Tietoja julkaisijasta

Amnesty International
Amnesty International
Hietaniemenkatu 7 A
00100 Helsinki

https://www.amnesty.fi/

Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Amnesty International

Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote

Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.

Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.

HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye