Suomi kakkossijalla digitaalisuuden hyödyntämisessä – kyberturvallisuudessa olemme kuitenkin jäämässä verrokkimaiden kyydistä
Vuoden 2020 Digibarometrissa Suomi nousee nyt hopeasijalle oltuaan kaksi viime vuotta pronssilla. Kärkipaikan valtasi Tanska ja kolmannelle sijalle joutui taipumaan viime vuonna ykköspaikan vallannut Yhdysvallat. Suomen sijoitus on pysynyt kolmen parhaan joukossa jo seitsemän vuotta.
Digibarometrissa mitataan digitaalisuuden hyödyntämistä eri maissa ja mittaus tehdään kolmella tasolla (edellytykset, käyttö ja vaikutukset) sekä kolmella pääsektorilla (yritykset, kansalaiset ja julkinen). Julkisen sektorin vertailussa Suomi on nyt 2. sijalla, kansalaisten vertailussa 3. ja yritysten välisessä vertailussa 7. sijalla. Julkisen sektorin ja kansalaisten vertailussa Suomen sijoitus ei muutu viime vuoteen verrattuna, mutta yritysvertailussa laskua tuli kolmen sijan verran. Yksityiskohtaisempi tasojen ja sektorien vertailu paljastaa sijoituksen heikentyneen eniten yritysten edellytyksissä (-6 sijaa).
-Viime vuoden barometriin verrattuna suomalaisten yritysten on ollut vaikeampaa rekrytoida osaavia ICT-alan ammattilaisia. Myös nopeissa laajakaistayhteyksissä ja pilvipalveluiden valmiuksissa suomalaisten yritysten suhteellinen asema vertailumaiden joukossa on viime vuoteen verrattuna heikentynyt, Etlan johtava tutkija Timo Seppälä toteaa.
Suomessa tietoturvaosaajia on vähän ja heistä kilpaillaan, monesti osaajia rekrytoidaan myös muualta Euroopasta tai Intiasta. Eurooppalaisilla työmarkkinoilla on puutetta erityisesti strategisesta- ja liiketoimintaosaamisesta sekä järjestelmäarkkitehtuurisesta osaamisesta, käy ilmi barometrista.
Suomi jäämässä jälkeen kyberturvallisuuden kehityksessä
Digibarometri 2020 keskittyy erityisteemana kyberturvallisuuteen ja kertoo Suomen kyberturvallisuuden olevan kokonaisuutena kohtuullisen hyvällä tasolla. EU28-maiden vertailussa Suomi sijoittuu keskiarvon paremmalle puolelle. Olemme kuitenkin jäämässä kehityksessä kärjen vauhdista, esimerkiksi Ruotsi ja Tanska jättävät useilla mittareilla Suomen varjoonsa. Parhaiten yrityskokovertailussa suoriutuvat suomalaiset pienyritykset, joiden kyberturva oli EU-keskitasoa parempi lähestulkoon kaikilla mittareilla. Suuryritykset suoriutuvat vertailussa heikosti, vaikka niissä kyberturvallisuus oli pienyrityksiä vahvempaa.
Erityisenä huolenaiheena Suomessa on tietosuoja, joskin tietoturvaongelmat kohdistuvat eri tavalla erilaisiin yrityksiin. Erilaiset tietovuodot vaivaavat keskisuuria ja suuria yrityksiä. Keskisuurissa yrityksissä tietovuodoista raportoineiden osuus oli viime vuonna EU28-maiden korkein (7%), mutta suuryrityksissä tietovuotojen esiintyvyys (17%) oli kaksinkertainen Ruotsiin ja yli kolminkertainen EU-maiden keskitasoon verrattuna.
Maailmanlaajuisesti tietovuotojen lasketaan aiheuttaneen satojen miljardien eurojen tappiot yrityksille ja julkiselle sektorille. Liiketoiminnan menetykset kasvavat joka vuosi ja kasvava uhka vuosittaisista menetyksistä ruokkii globaalia kyberturvallisuusalan kasvua.
Suomalaiset eivät rajoita älylaitteiden sovellusten keräämiä tietoja
Älypuhelimiin asennettujen erilaisten sovellusten keräämä data on ollut paljon esillä myös julkisessa keskustelussa. Euroopan unionin tasolla mobiilikäytön valveutuneisuudessa on eroja eri maiden välillä, mutta huomattavan suuri osuus käyttäjistä ei silti rajoita millään tavalla sovellusten keräämiä tietoja itsestään. Suomessa jopa 25 prosenttia mobiilisovellusten käyttäjistä ei rajoita asentamiensa sovellusten käyttöoikeuksia, vaikka vain 4 prosenttia oli tietämätön rajoittamisen mahdollisuudesta.
Huomattavia eroja EU-maiden välillä esiintyi myös älypuhelimiin asennetuissa tietoturvaohjelmistoissa. Tässä vertailussa Suomi sijoittui EU28-maiden keskiarvon paremmalle puolelle.
Kyberturvallisuus huolettaa silti käyttäjiä koko Euroopassa. Viime vuonna 44 prosenttia eurooppalaisista jätti käyttämättä joitakin digitaalisia tuotteita tai palveluita kyberturvallisuuteen liittyvien uhkien vuoksi, Suomessa 58 prosenttia.
Digibarometri 2020 julkaisijat ovat Business Finland, liikenne- ja viestintäministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä Suomen Yrittäjät ry. Toteutuksesta vastaa Etlatieto Oy.
Juri Mattila – Kalle Mäkäräinen – Mika Pajarinen – Timo Seppälä – Jyrki Ali-Yrkkö – Elias Tervo: Digibarometri 2020. Kyberturvan tilannekuva Suomessa. Liitteenä kuviot (3).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Timo SeppäläTutkija, ETLA Työelämäprofessori, Aalto
Puh:046-851 0500timo.seppala@etla.fiJuri MattilaTutkija, ETLA
Puh:043-825 8238juri.mattila@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Vihreiden tukien osuus noussut Suomen yritystukikannassa, mutta suurimmat tuet maksetaan yhä päästöjä aiheuttaville toiminnoille22.4.2024 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomessa on maksettu vuosina 2020–2023 keskimäärin yli miljardin euron edestä suoria yritystukia. Vuositasolla kasvihuonepäästöjä kasvattavien, ns. ruskeiden tukien osuus on ollut joka vuosi vihreitä tukia suurempi, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Ruskeita tukia on maksettu vuosina 2020–2022 keskimäärin 140 miljoonan euron edestä. Samaan aikaan päästöjä vähentävien vihreiden tukien määrä – vaikkakin kasvussa – jää noin puoleen tästä. Myös tki-tukien vuosittain maksettu määrä jää ruskeita tukia pienemmäksi.
Etla: Osa-aikatyö Suomessa kasvaa ja tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät edelleen17.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomessa tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät todennäköisesti edelleen tulevaisuudessa, käy ilmi Etlan tuoreesta selvityksestä. Kehitykseen vaikuttavat osa-aikatyöllisyyden yleinen kasvu sekä julkisen sektorin, erityisesti terveyspalvelujen, kasvava työnkysyntä. Osa-aikaisten määrä on kasvanut vuodesta 2015 vuoteen 2023 kolmanneksella, kun samaan aikaan kokoaikaisten osuus on noussut vain nelisen prosenttia.
Etla: Verotuksen painopiste tukemaan kasvua15.4.2024 11:33:31 EEST | Tiedote
Etlan ehdotus toimenpiteiksi Suomen talouden kurssin muuttamiseksi eli Suomen pelastuspaketti sisälsi laajan joukon pitkän aikavälin rakenteellisia uudistuksia, mutta myös lyhyen aikavälin toimia, joilla verotuksen rakennetta saataisiin muutettua kasvua tukevaan suuntaan. Toimet muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla verotuksen painopiste siirtyy kohti kasvua vähemmän haittaavia veromuotoja, arvioi tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Etlan ja Laboren yhteinen tutkimushanke selvittää, mikä merkitys yritysrahoituksella on tuottavuuskehitykselle5.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen Arvopaperimarkkinoiden Edistämissäätiön rahoittamassa tutkimuksessa tarkastellaan yritysten rahoitusedellytyksiä, ulkoisen rahoituksen merkitystä tuottavuuskehitykselle sekä pitkän aikavälin talouskasvun tekijöitä Suomessa. Hankkeen toteuttavat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja Työn ja talouden tutkimus Labore.
Etla ennustaa: käänne talouteen jo loppuvuodesta - “hallituksen investointipaketista pitäisi luopua”26.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa suhdanteen kääntyvän jo loppuvuodesta, mutta lähivuosien talouskasvu jää vaatimattomaksi. Heikko alkuvuosi painaa kuluvan vuoden talouskasvun 0,3 prosenttiin. Ensi vuonna bkt:n kasvu yltää jo 1,4 prosenttiin. Investoinnit kääntyvät tänä vuonna vaatimattomaan mutta laaja-alaiseen kasvuun ja Suomen vienti alkaa palautua. Työttömyysaste nousee vielä tänä vuonna, mutta laskee ensi vuonna. Kuluttajahintainflaatio pysyy matalana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme