Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Suomi kakkossijalla digitaalisuuden hyödyntämisessä – kyberturvallisuudessa olemme kuitenkin jäämässä verrokkimaiden kyydistä

Jaa

Suomi on noussut toiselle sijalle digitaalisuuden hyödyntämisessä oltuaan kaksi viime vuotta vertailun kolmantena, käy ilmi tänään julkaistusta 2020 Digibarometrista. Suomi sijoittuu kolmen kärkeen niin kansalaisten kuin julkisen sektorin vertailussa, mutta yritysten osalta sijoitus on heikentynyt. Barometrin mukaan Suomen kyberturvallisuus on kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta jäämässä silti kehityksessä verrokkimaiden kyydistä. Yrityksiä vaivaavat erityisesti tietosuojaongelmat: suurissa yrityksissä tietovuodot ovat Suomessa jopa kolme kertaa yleisempiä EU-maiden keskitasoon verrattuna. Myös kuluttajien osalta tietoturvassa on parantamisen varaa, sillä neljäsosa suomalaisista mobiililaitteiden käyttäjistä jätti asentamiensa sovellusten käyttöoikeudet rajoittamatta.

Vuoden 2020 Digibarometrissa Suomi nousee nyt hopeasijalle oltuaan kaksi viime vuotta pronssilla. Kärkipaikan valtasi Tanska ja kolmannelle sijalle joutui taipumaan viime vuonna ykköspaikan vallannut Yhdysvallat. Suomen sijoitus on pysynyt kolmen parhaan joukossa jo seitsemän vuotta.

Digibarometrissa mitataan digitaalisuuden hyödyntämistä eri maissa ja mittaus tehdään kolmella tasolla (edellytykset, käyttö ja vaikutukset) sekä kolmella pääsektorilla (yritykset, kansalaiset ja julkinen). Julkisen sektorin vertailussa Suomi on nyt 2. sijalla, kansalaisten vertailussa 3. ja yritysten välisessä vertailussa 7. sijalla. Julkisen sektorin ja kansalaisten vertailussa Suomen sijoitus ei muutu viime vuoteen verrattuna, mutta yritysvertailussa laskua tuli kolmen sijan verran. Yksityiskohtaisempi tasojen ja sektorien vertailu paljastaa sijoituksen heikentyneen eniten yritysten edellytyksissä (-6 sijaa).

-Viime vuoden barometriin verrattuna suomalaisten yritysten on ollut vaikeampaa rekrytoida osaavia ICT-alan ammattilaisia. Myös nopeissa laajakaistayhteyksissä ja pilvipalveluiden valmiuksissa suomalaisten yritysten suhteellinen asema vertailumaiden joukossa on viime vuoteen verrattuna heikentynyt, Etlan johtava tutkija Timo Seppälä toteaa.

Suomessa tietoturvaosaajia on vähän ja heistä kilpaillaan, monesti osaajia rekrytoidaan myös muualta Euroopasta tai Intiasta. Eurooppalaisilla työmarkkinoilla on puutetta erityisesti strategisesta- ja liiketoimintaosaamisesta sekä järjestelmäarkkitehtuurisesta osaamisesta, käy ilmi barometrista.

Suomi jäämässä jälkeen kyberturvallisuuden kehityksessä

Digibarometri 2020 keskittyy erityisteemana kyberturvallisuuteen ja kertoo Suomen kyberturvallisuuden olevan kokonaisuutena kohtuullisen hyvällä tasolla. EU28-maiden vertailussa Suomi sijoittuu keskiarvon paremmalle puolelle. Olemme kuitenkin jäämässä kehityksessä kärjen vauhdista, esimerkiksi Ruotsi ja Tanska jättävät useilla mittareilla Suomen varjoonsa. Parhaiten yrityskokovertailussa suoriutuvat suomalaiset pienyritykset, joiden kyberturva oli EU-keskitasoa parempi lähestulkoon kaikilla mittareilla. Suuryritykset suoriutuvat vertailussa heikosti, vaikka niissä kyberturvallisuus oli pienyrityksiä vahvempaa.

Erityisenä huolenaiheena Suomessa on tietosuoja, joskin tietoturvaongelmat kohdistuvat eri tavalla erilaisiin yrityksiin. Erilaiset tietovuodot vaivaavat keskisuuria ja suuria yrityksiä. Keskisuurissa yrityksissä tietovuodoista raportoineiden osuus oli viime vuonna EU28-maiden korkein (7%), mutta suuryrityksissä tietovuotojen esiintyvyys (17%) oli kaksinkertainen Ruotsiin ja yli kolminkertainen EU-maiden keskitasoon verrattuna.

Maailmanlaajuisesti tietovuotojen lasketaan aiheuttaneen satojen miljardien eurojen tappiot yrityksille ja julkiselle sektorille. Liiketoiminnan menetykset kasvavat joka vuosi ja kasvava uhka vuosittaisista menetyksistä ruokkii globaalia kyberturvallisuusalan kasvua.

Suomalaiset eivät rajoita älylaitteiden sovellusten keräämiä tietoja

Älypuhelimiin asennettujen erilaisten sovellusten keräämä data on ollut paljon esillä myös julkisessa keskustelussa. Euroopan unionin tasolla mobiilikäytön valveutuneisuudessa on eroja eri maiden välillä, mutta huomattavan suuri osuus käyttäjistä ei silti rajoita millään tavalla sovellusten keräämiä tietoja itsestään. Suomessa jopa 25 prosenttia mobiilisovellusten käyttäjistä ei rajoita asentamiensa sovellusten käyttöoikeuksia, vaikka vain 4 prosenttia oli tietämätön rajoittamisen mahdollisuudesta.

Huomattavia eroja EU-maiden välillä esiintyi myös älypuhelimiin asennetuissa tietoturvaohjelmistoissa. Tässä vertailussa Suomi sijoittui EU28-maiden keskiarvon paremmalle puolelle.

Kyberturvallisuus huolettaa silti käyttäjiä koko Euroopassa. Viime vuonna 44 prosenttia eurooppalaisista jätti käyttämättä joitakin digitaalisia tuotteita tai palveluita kyberturvallisuuteen liittyvien uhkien vuoksi, Suomessa 58 prosenttia.

Digibarometri 2020 julkaisijat ovat Business Finland, liikenne- ja viestintäministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä Suomen Yrittäjät ry. Toteutuksesta vastaa Etlatieto Oy.

Juri Mattila – Kalle Mäkäräinen – Mika Pajarinen – Timo Seppälä – Jyrki Ali-Yrkkö – Elias Tervo: Digibarometri 2020. Kyberturvan tilannekuva Suomessa. Liitteenä kuviot (3).

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Lataa
Digibarometri: Kokonaisindeksi.
Digibarometri: Kokonaisindeksi.
Lataa
Digibarometri: Eräiden vertailumaiden sijoitukset vuosina 2014‒2020. Lähde: Digibarometrit 2014‒2020.
Digibarometri: Eräiden vertailumaiden sijoitukset vuosina 2014‒2020. Lähde: Digibarometrit 2014‒2020.
Lataa
Tietovuodon kohteeksi joutuneet yritykset kokoluokittain (2019), %. Lähde: Eurostatin tietokanta: Tietotekniikan käyttö yrityksissä (ICT usage and e-commerce in enterprises).
Tietovuodon kohteeksi joutuneet yritykset kokoluokittain (2019), %. Lähde: Eurostatin tietokanta: Tietotekniikan käyttö yrityksissä (ICT usage and e-commerce in enterprises).
Lataa
Etlan johtava tutkija Timo Seppälä.
Etlan johtava tutkija Timo Seppälä.
Lataa
Digibarometri 2020 tekemiseen osallistuivat Etlalta tutkija Mika Pajarinen (vas.), tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö, johtava tutkija Timo Seppälä ja tutkija Juri Mattila.
Digibarometri 2020 tekemiseen osallistuivat Etlalta tutkija Mika Pajarinen (vas.), tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö, johtava tutkija Timo Seppälä ja tutkija Juri Mattila.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Datajätit luoneet ”kuolemanlaakson” markkinoille pyrkiville uusille yrityksille – EU:n puututtava kilpailua vääristäviin yritysostoihin23.6.2020 09:00:00 EESTTiedote

Euroopan komissio pohtii parhaillaan kilpailulainsäädännön uudistamista digitalisaation ja alustatalouden myötä muuttuneille markkinoille. Globaalien teknologiajättien kasvavat datavarannot heikentävät kilpailua ja jätit estävät myös yritysostoin uusien yritysten markkinoille tuloa. Koronapandemia on vain lisännyt teknologiajättien kassavirtoja, eikä nykyisen lainsäädännön puitteissa yrityskauppoihin pystytä puuttumaan, todetaan tänään julkaistussa ETLA Muistiossa. Lainsäädäntöä tulisi muuttaa niin, että hallitsevassa markkina-asemassa olevien yritysten kilpailua vääristäviin yritysostoihin voitaisiin puuttua myös silloin, kun ostokohteiden liikevaihto on verrattain pieni.

EMBARGO: KLO 12 // Suomi ohitti Kiinan ja nousee 13. sijalle IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa16.6.2020 12:00:00 EESTTiedote

Suomi parantaa hieman kilpailukykyasemaansa ja nousee kaksi sijaa ylöspäin tämänvuotisessa 63 maan kilpailukykyvertailussa. Suomi ohittaa nyt vertailussa muun muassa Kiinan, jonka sijoitus heikkeni edelllisvuodesta. Viime vuonna kolmanneksi sijoittunut Yhdysvallat putosi nyt sijalle 10, Suomi nousi sijalle 13. IMD:n vertailussaan käyttämät tilastot ovat ajalta ennen koronakriisiä, mutta haastatteluihin koronakriisi on saattanut vaikuttaa. Mahdollisten vaikutusten arviointi on kuitenkin haastavaa.

Aktiivisella työvoimapolitiikalla voidaan vaikuttaa lähinnä siihen, kuka työllistyy – ei työllisyysasteeseen10.6.2020 08:20:07 EESTTiedote

Työpolitiikan vaikutus työllisyysasteeseen on toivottua vähäisempi, todetaan tänään julkistetussa tutkimuksessa. Työpolitiikan toimenpiteet nostavat työttömän todennäköisyyttä työllistyä melko vähän ja lisäksi toimenpiteillä on sivuvaikutuksia, jotka heikentävät toimien vaikutusta työllisyysasteeseen. Tutkimus suosittelee muun muassa selvittämään työpolitiikan toimien kustannuksia ja hyötyjä nykyistä tarkemmin sekä hyödyntämään osa-aikaisia järjestelmiä työllisyyden edistämisessä.

//EMBARGO: JULKI KLO 10 // Sähkönkäytön kasvu jatkuu ICT-alalla ‒ kasvun takana on kuluttajien mobiilidatan käyttö8.6.2020 10:00:00 EESTTiedote

Informaatiosektorin sähkönkäyttö kasvoi Suomessa liki 14 prosenttia vuosina 2011‒2017, todetaan tuoreessa Etlan ja Aalto-yliopiston tutkimuksessa. Sähkönkulutuksen kasvun taustalla on IP-liikenteen eli internetissä tapahtuvan liikenteen määrän lisääntyminen, koska digitaalisia palveluita hyödynnetään yhä enemmän niin teollisuuden kuin kuluttajien keskuudessa. Kuluttajien kasvava mobiilidatan käyttö ei kuitenkaan näy kuluttajien vaan koko ICT-alan sähkönkäytön kasvuna. Tämä selittyy osittain sillä, että merkittävä osa kuluttajien dataliikenteestä tulee kiinteän verkon IP-liikenteestä. Informaatiosektorin energian- ja sähkönkulutus tulee tutkimuksen mukaan jatkamaan kasvuaan, ellei alan energiatehokkuus parane kasvun hillitsemiseksi ja päästöjen vähentämiseksi.

FIIA ja ETLA selvittivät: EU:n pakotepolitiikkaa terävöitettävä, vaikutukset Suomeen olleet kuitenkin suhteellisen vähäisiä27.5.2020 13:02:52 EESTTiedote

Pakotteiden asettaminen on yksi unionin kovimmista keinoista puuttua kansainvälisten normien rikkomuksiin ja turvallisuuspoliittisiin uhkiin. EU:n on tehostettava pakotepolitiikkaansa, jotta se säilyy tuloksellisena ulko- ja turvallisuuspoliittisena työkaluna kiristyvän geopoliittisen kilpailun maailmassa, todetaan tänään julkaistussa EU:n pakotepolitiikkaa ja sen vaikutuksia Suomeen tarkastelevassa raportissa. Tutkimuksen ovat toteuttaneet yhdessä Ulkopoliittinen instituutti FIIA ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme