Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Suomi käyntiin – Etla hahmotteli exit-strategian koronakriisin talouskurimuksesta

Jaa

Suomi on painunut kasvuloukkuun eikä talouskasvu käynnisty kunnolla ilman uutta otetta talouspolitiikkaan. Hallituksen puoliväliriihen alla Etla on hahmotellut tutkimukseen perustuvia uudistusehdotuksia talouskasvun aikaansaamiseksi. Tarvitsemme pikaisesti mm. investointikannusteita, työllisyyttä parantavia toimia ja automaattista kriisivälineistöä. Myös asumisen hintaa on kohtuullistettava ja sosiaaliturvauudistuksella on kannustettava työhön. Yhteisöveron tasoa on syytä pitää silmällä ja pääomasijoittamista rohkaistava.

Suomen tuottavuuskasvu, uusien ideoiden kehittely ja investoinnit pysähtyivät finanssikriisissä yhtä aikaa Nokia-klusterin romahduksen kanssa. Valtio velkaantui ja tilannetta pahensi ikärakenteen muutos. Toipumista ovat edelleen hidastaneet eurokriisi ja nyt myös koronakriisi. Näin suomalainen yhteiskunta on tottunut ajatukseen kituliaan kasvun ajasta.

– Suomi on painunut niin sanottuun kasvuloukkuun. Hitaat kasvunäkymät eivät kannusta investoimaan, mikä varmistaa itseään vahvistavasti sen, että kasvu jatkuu hitaana. Lisäksi Suomea painaa nollakorkojen likviditeettiloukku, jossa rahapolitiikalla on vaikea elvyttää taloutta. Hallituksessa jo sovitut muutokset eivät riitä kasvun käynnistämiseksi. Suomi tarvitsee merkittävää, jopa disruptiivista, uudistuspakettia, jotta odotukset kääntyisivät positiivisemmiksi ja talouskasvu käynnistyisi, sanoo Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Kasvua voidaan kiihdyttää menoilla, veroilla ja talouden toimintaa sujuvoittavilla rakenneuudistuksilla. Tänään julkaistussa ”Muistioita hallitukselle 2021: Suomi käyntiin – talouspolitiikka koronakriisin jälkeen” -koosteessa Etla esittää 14 konkreettista, tutkimukseen perustuvaa uudistusehdotusta, joilla Suomen talouskasvu voidaan koronakriisin jälkeen polkaista uudelleen käyntiin. Osa uudistuksista tulisi toteuttaa nykyiseen hallitusohjelmaan kuuluvien rakenneuudistusten lisäksi, ja ne ovat nopeasti käyttöön otettavia. Samalla nostamme keskusteluun myös jatkovalmistelua vaativia ideoita. Ne antavat suunnan ja suuruusluokan sille, mitä kaikkea Suomi tarvitsee kasvun aikaansaamiseksi.

Etlan uudistusehdotukset muodostavat näin kolme kokonaisuutta: 1) Investointikannusteet ja yritysverotuksen neutraalisuus, 2) Kriisinsietokyky ja paikallinen sopiminen sekä 3) työn tarjonta ja asuntomarkkinat.

Lisää rakenneuudistuksia ja kasvu kiihtymään veropolitiikalla

Verokannusteet kiihdyttävät taloutta noususuhdanteessa paremmin kuin menoelvytys. Rakenneuudistusten rinnalle tarvitaan etenkin suoraan investointien kannattavuutta ja kriisinsietokykyä parantavia uudistuksia, joilla on potentiaalia käynnistää olematon tuottavuuskehitys. Odotukset tulevasta paranevat myös automaattista kriisivälineistöä kehittämällä.

– Akuutti koronakriisi hoidettiin päätösperäisesti lyhentämällä yhteistoimintaneuvottelujen aikaa ja antamalla kustannustukea yrityksille. Tämänkaltaiset mekanismit on saatava toimimaan suhdannetilanteiden muuttuessa ilman eri päätöksiä, Etlan Kangasharju huomauttaa.

Etlan uudistusehdotuksia tiivistettynä:

  1. T&k-verokannusteiden lisääminen. Olemme jääneet jälkeen t&k-toiminnan määrässä kilpailijamaista. T&k-menojen lisävähennyksiä on korotettava ja vähennyksiä muutettava pysyviksi.
  2. Lisää pysyviä poisto-oikeuksia uusille kone- ja laiteinvestoinneille. Poisto-oikeuksien laajennus kannustaa investoimaan. Myös poisto-oikeuksien kokonaan vapauttamista kannattaa harkita, ja silloin erillisestä uusien lainojen korkojen verovähennyksestä voi luopua.
  3. Pääomasijoittamisen ja omistajuuden kannustaminen. Pääomasijoituksia saaneet yritykset näyttävät kasvavan ja innovoivan muita enemmän. Suomessa pitää pohtia pääomasijoittamisen kannustamista kuten Yhdysvalloissa, missä verotetaan pääomasijoittajien yritysten myynnistä saamaa luovutusvoittoa kevyemmin kuin yrityksen voittoja. Samalla kannattaa pohtia kannustimia, joilla varallisuutta palaisi Suomeen, jotta investointeja syntyisi lisää.
  4. Carry back -järjestelmän käyttöönotto. Järjestelmä tekee yritykset vähemmän suhdanneherkiksi, koska tappiollisina vuosina voi tehdä vähennyksiä aiempien vuosien voitoista. Se keventää verotusta huonoina aikoina ja kiristää hyvinä aikoina.
  5. Matalapalkka- ja osa-aikatyön esteiden poistaminen, mitä kompensoidaan sotu-uudistuksella. Sosiaaliturva tekee nyt matalapalkkatyön vastaanottamisen yksilölle kannattamattomaksi. Työllisyyden lisäämiseksi matalapalkkauudistusta kannattaisi pohtia yhdessä sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen kanssa. Matalimpia palkkoja kompensoidaan tulonsiirroilla.
  6. Passiivinen työttömyysturva kannustavammaksi. Aktiivista työvoimapolitiikkaa kehittämällä on saatavissa liian vähän lisää työn tarjontaa. Siksi passiivista työttömyysturvaa pitäisi muuttaa työhön kannustavammaksi lyhentämällä ansiosidonnaisen kestoa ja porrastamalla tuen määrää. Ansiosidonnainen työttömyysturva pitäisi samassa yhteydessä tehdä tasavertaisemmaksi myös työttömyyskassoihin kuulumattomille.
  7. Lukukausimaksut käyttöön. Suomessa siirrytään korkeakouluista työelämään liian myöhään. Siirtymää voisi nopeuttaa antamalla korkeakouluille mahdollisuus lukukausimaksuihin, jotka kannustaisivat opiskelijoita nopeaan valmistumiseen ja korkeakouluja laadun parantamiseen. Uudistuksessa kehitettäisiin samalla opintotukijärjestelmää.
  8. Työperäisen maahanmuuton vauhdittaminen. Vähentynyt työikäinen väestö tarvitsee muuttajia ulkomailta. Työlupaprosesseja pitää nopeuttaa, tarveharkinnasta luopumista tulee pohtia ja osaajia kannattaa houkutella veroporkkanoilla.

Lisäksi muistio sisältää uudistusehdotuksia koskien listaamattomien yritysten verokohtelua sekä yhteisöverokantaa. Etla ehdottaa myös asumisen hinnan kohtuullistamista pääkaupunkiseudulla, naisten ja ikääntyneiden työllisyyden nostoa sekä kriisilausekkeiden käytön lisäämistä työehtosopimuksissa.

”Muistioita hallitukselle 2021: Suomi käyntiin – talouspolitiikka koronakriisin jälkeen”-julkaisun kirjoittamiseen ovat Aki Kangasharjun lisäksi Etlasta osallistuneet Antti Kauhanen, Heli Koski, Tero Kuusi, Markku Lehmus, Olli Ropponen ja Tarmo Valkonen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Ammattirakenteen muutoksen erilaiset puolet – toimistotyöläiset kohoavat palkkaportailla, tuotantotyöntekijät tippuvat9.4.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Käynnissä olevalla ammattirakenteiden muutoksella on – kuin kolikolla – eri puolet riippuen siitä, katsooko tuotanto- vai toimistotyötä. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan toimistotyöntekijöillä on suurempi todennäköisyys siirtyä korkeammille palkkatuloille tai kouluttautua uudelleen kuin perinteistä tuotanto- ja kokoonpanotyötä tekevillä. Samalla kuitenkin toimistotyöntekijöillä on myös suurempi todennäköisyys päätyä kokonaan työttömäksi.

Muistutuskutsu medialle: Miten Suomi jäi kiinni 80-luvun neuvottelujärjestelmään?8.4.2021 10:02:09 EEST | Tiedote

Miten työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmät ovat kehittyneet Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa 1980-luvulta nykypäivään? Mitä tutkimukset kertovat neuvottelujärjestelmän yhteydestä työllisyyteen, tuottavuuteen ja palkkoihin? Ovatko palkat Suomessa jäykkiä ja mikä merkitys palkkajäykkyydellä on shokkeihin sopeutumisessa? Johtaisiko joustavampi palkanmuodostus työehtojen polkumyyntiin? Etlan tutkimusjohtajan Antti Kauhasen tuore läpileikkaus paikallisesta sopimisesta ja Suomen neuvottelujärjestelmästä julkistetaan maanantaina 12.4. klo 10. Tuloksia käydään tarkemmin läpi Zoom-webinaarissa. Tervetuloa! Aika: Maanantaina 12.4.2021 klo 10–11 Paikka: Zoom Tilaisuuden alustava ohjelma: 10.00–10.05 Tilaisuuden avaus / Viestintäjohtaja Tytti Sulander, ETLA 10.05–10.10 Tervetuloa / Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, ETLA 10.10–10.40 Suomen neuvottelujärjestelmä ja paikallinen sopiminen / Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, ETLA 10.40–11.00 Teknologiateollisuuden, Metsäteollisuuden ja Kemiant

Kutsu medialle: Miten Suomi jäi kiinni 80-luvun neuvottelujärjestelmään?31.3.2021 11:00:00 EEST | Tiedote

Miten työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmät ovat kehittyneet Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa 1980-luvulta nykypäivään? Mitä tutkimukset kertovat neuvottelujärjestelmän yhteydestä työllisyyteen, tuottavuuteen ja palkkoihin? Ovatko palkat Suomessa jäykkiä ja mikä merkitys palkkajäykkyydellä on shokkeihin sopeutumisessa? Johtaisiko joustavampi palkanmuodostus työehtojen polkumyyntiin? Etlan tutkimusjohtajan Antti Kauhasen tuore läpileikkaus paikallisesta sopimisesta ja Suomen neuvottelujärjestelmästä julkistetaan maanantaina 12.4. klo 10. Tuloksia käydään tarkemmin läpi Zoom-webinaarissa. Tervetuloa! Aika: Maanantaina 12.4.2021 klo 10–11 Paikka: Zoom Tilaisuuden alustava ohjelma: 10.00–10.05 Tilaisuuden avaus / Viestintäjohtaja Tytti Sulander, ETLA 10.05–10.10 Tervetuloa / Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, ETLA 10.10–10.40 Suomen neuvottelujärjestelmä ja paikallinen sopiminen / Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, ETLA 10.40–11.00 Teknologiateollisuuden, Metsäteollisuuden ja Kemiant

Etla listasi jälleen Suomen merkittävimmät yritykset: kärjessä OP, Neste ja Nordea25.3.2021 08:00:00 EET | Tiedote

Suomessa toimi vuonna 2019 kolme yritystä, jotka tuottivat kukin arvonlisää yli 1,5 miljardia euroa. Etlan tänään julkaiseman, suuryritysten bkt-vaikutuksia selvittäneen tutkimuksen mukaan ykkössijalle nousi pankkiryhmittymä OP, toiseksi tuli Neste ja kolmannelle sijalle kipusi Nordea Finland. Seuraavia sijoja hallitsivat yli miljardin arvonlisällä UPM, Kesko ja Metsä Group. Talouden kokoon suhteutettuna Suomessa toimii varsin suuria yrityksiä ja niillä on merkittävä rooli bkt:n tuottajina. Työllistäjinä suurimpien yritysten merkitys on kuitenkin pienentynyt ja niiden henkilöstömäärä Suomessa on vähentynyt.

Etla ennustaa: virus varjostaa vielä kevättä, loppuvuosi on jo valoisampi15.3.2021 09:30:00 EET | Tiedote

Suomen talous elpyy koronakriisistä tänä vuonna, vaikka tasapainottelu pandemian kanssa jatkuu vielä vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Etla ennustaa kokonaistuotannon kasvavan tänä vuonna 3 prosenttia ja ensi vuonna 2,4 prosenttia. Vienti ja kulutus tukevat kasvua, ja ensi vuonna vienti saakin kunnolla vauhtia palveluviennin elpymisestä. Suurimmat riskit liittyvät virusmuunnoksiin ja rokotekattavuuteen. Jos rokotteet etenevät, yksityinen kulutus kasvaa ensi vuonna jopa merkittävästi, toteaa Etla tänään julkaistussa suhdanne-ennusteessaan.

Muistutuskutsu medialle: Etlan ennuste ja webinaari 15.3.11.3.2021 14:01:47 EET | Tiedote

- Miten koronan toinen aalto on vaikuttanut Suomen talouteen? - Miltä loppuvuoden talouskehitys näyttää ja mitä riskejä elpymiselle on? - Mitä kuuluu hallituksen työllisyystavoitteelle ja työllisyystoimien toteutumiselle? Vastauksia näihin kysymyksiin on luvassa, kun Etla julkistaa vuoden 2021 ensimmäisen talousennusteensa: Suhdanne 1/2021. Ennuste julkaistaan klo 9:30, jonka jälkeen lukuihin pureudutaan syvemmin webinaarissa. Aika: Maanantai 15.3. klo 10–11 Paikka: Zoom Webinaarissa ennustepäällikkö Markku Lehmus esittelee Etlan kevään 2021 suhdanne-ennusteen luvut ja arviot. Tutkija Päivi Puonti käy sen jälkeen erikoisteemana läpi Marinin hallituksen työllisyystoimia: toteutumista ja vaikutusarvioita. Läsnä kommentoimassa ja kysymyksiin vastaamassa ovat myös tutkijat Birgitta Berg-Andersson ja Ville Kaitila. Tilaisuuden juontaa viestintäjohtaja Tytti Sulander. Ilmoittautuminen webinaariin viimeistään perjantaina 12.3. klo 10 mennessä oheisen linkin kautta. Osallistujille lähetetään l

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme