Säteilyturvakeskus (STUK)

Suomi notifioi uraanipolttoaineen toimittajamaita ydinpolttoaineen loppusijoituksesta

Jaa

Suomi aikoo aloittaa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen maailman ensimmäisenä maana 2020-luvun puolivälissä. Ydinmateriaalien todentaminen ei ole mahdollista loppusijoituksen jälkeen, joten valvontaan tarvitaan uusia menettelyjä.

Suomalaiset voimayhtiöt ovat hankkineet uraanipolttoainetta ydinvoimalaitosten tarpeisiin 1970-luvulta lähtien pääasiassa Venäjältä, Australiasta, Kanadasta ja Yhdysvalloista. Säteilyturvakeskus (STUK) on nyt notifioinut näiden maiden säteilyturvallisuudesta vastaaville viranomaisille, että Suomessa aloitetaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2020-luvun puolivälissä. Koska perinteiset ydinmateriaalitarkastukset eivät ole mahdollisia loppusijoituksen jälkeen, ydinmateriaalitarkastuksiin liittyvistä menettelyistä on sovittava ennen loppusijoituksen aloittamista.

Säteilyturvakeskus ylläpitää kansallista tietokantaa ydinmateriaaleista ja vastaa ydinmateriaalivalvonnasta Suomessa. Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) ja Euroopan komissio valvovat, että Suomessa toimitaan ydinsulkusopimuksen ja Euratom-säännösten mukaisesti. Ydinmateriaalivalvonnalla varmistetaan, että ydinaineet säilyvät rauhanomaisessa käytössä eivätkä päädy ydinaseisiin.

Ydinmateriaalivalvonnan periaate on, että ilmoitetut ydinmateriaalit on voitava todentaa myös fyysisesti. Kallioperään loppusijoitetun ydinpolttoaineen todentaminen ei kuitenkaan ole enää mahdollista, joten kaikki varmistavat toimet on tehtävä ennen loppusijoitusta. Notifioimalla uraanipolttoaineen toimittajamaita, IAEAta sekä Euroopan komissiota STUK varmistaa, että kaikki osapuolet säilyvät tietoisina siitä, että Suomeen toimitettu uraani pysyy rauhanomaisessa käytössä.

”STUKissa on kehitetty useita kansainväliseen käyttöön yleistyneitä ydinmateriaalien mittausmenetelmiä ja nyt luomme käytäntöjä uuden tyyppisen valvonnan toteuttamiseksi. Ydinmateriaalivalvonta jatkuu senkin jälkeen, kun loppusijoituslaitos noin sadan vuoden päästä suljetaan. Kaikkien osapuolien on voitava luottaa siihen, että viranomaisilla on tarkat tiedot loppusijoitetusta ydinmateriaalista ja tiedon jatkuvuus seuraaville sukupolville voidaan varmistaa”, kertoo kansainvälisen yhteistyön päällikkö Elina Martikka.

Suomen laki estää ydinjätteen tuonnin ja viennin

Suomen ydinenergiapolitiikan kantava periaate on, että ydinjätteistä on huolehdittava turvallisesti. Käytännössä ydinvoimalaitosten on suunniteltava ydinpolttoaineen loppusijoitus ennen voimalaitosten käytön aloittamista. Suomen laki estää ydinjätteen tuonnin ja viennin, minkä vuoksi voimayhtiöiden on vastattava ydinjätteiden loppusijoituksesta ja siitä aiheutuvista kustannuksista.

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta on valmisteltu Suomessa vuodesta 1983.

”Kansainvälisessä perspektiivissä näkisinkin tärkeäksi, että maat sitoutuvat valitsemaansa ydinjätehuoltopolitiikkaan ennen ydinenergian käytön aloittamista”, Martikka toteaa.

Loppusijoituslaitos

Ydinjätehuollosta Suomessa vastaava ydinjätehuoltoyhtiö Posiva Oy rakentaa maanalaista käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitosta, joka tunnetaan nimellä ONKALO®. Käytetty ydinpolttoaine loppusijoitetaan peruskallioon noin 450 metrin syvyyteen. Loppusijoitusjärjestelmä koostuu tiiviistä rauta-kupari-kapselista, kapselia ympäröivästä bentoniittipuskurista, paisuvasta savesta valmistetusta tunnelitäyttömateriaalista, tunnelien ja tilojen sulkurakenteista ja ympäröivästä kalliosta.

Toistaiseksi ei ole olemassa käytetyn ydinpolttoaineen käsittelymenetelmää, josta ei jäisi jäljelle radioaktiivista, pitkäaikaista jätettä. Useat ydinenergiaa käyttävät valtiot suunnittelevat geologisen loppusijoituksen aloittamista, sillä se on arvioitu pitkäaikaisimmaksi ja turvalliseksi tavaksi ratkaista ydinjätekysymys.

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:
kansainvälisen yhteistyön päällikkö Elina Martikka, puh. (09) 759 88 373
ylitarkastaja Henri Niittymäki, puh. (09) 759 88 236
Mediapalvelu, puh. 010 850 4761

Tietoja julkaisijasta

Säteilyturvakeskus (STUK)
Säteilyturvakeskus (STUK)
Laippatie 4
00880 HELSINKI

Mediapalvelu: 010 850 4761http://www.stuk.fi

Säteilyturvakeskus (STUK) on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan viranomainen, joka valvoo säteily- ja ydinturvallisuutta Suomessa. Tehtävämme on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Säteilyturvakeskus (STUK)

STUK börjar förnya kärnsäkerhetsföreskrifter4.11.2020 13:15:00 EETTiedote

Strålsäkerhetscentralen (STUK) sätter igång med arbetet för att förnya kärnsäkerhetsföreskrifter, dvs de bestämmelser om och de anvisningar för kärnsäkerhet som meddelats med stöd av kärnenergilagen (990/1987). Målet med förnyandet är att framhäva tillståndsinnehavarens ansvar och riktandet av tillsyn utifrån risken. Kärnsäkerheten i Finland förblir minst på den nuvarande nivån. STUK anser också en totalreform av kärnenergilagen som ändamålsenlig.

STUK aloittaa ydinturvallisuussäännöstön uudistuksen4.11.2020 13:15:00 EETTiedote

Säteilyturvakeskus (STUK) aloittaa ydinturvallisuussäännöstön eli ydinenergialain (990/1987) nojalla annettujen ydinturvallisuusmääräysten ja -ohjeiden uudistamisen. Uudistuksen tavoitteena on korostaa luvanhaltijan vastuuta ja valvonnan kohdentamista riskin perusteella. Ydinturvallisuuden taso Suomessa säilyy vähintään nykyisellä tasolla. STUK näkee myös ydinenergialain kokonaisuudistuksen tarkoituksenmukaisena.

STUK to launch reform of nuclear safety regulations and guidelines4.11.2020 13:15:00 EETPress release

The Radiation and Nuclear Safety Authority (STUK) will begin reforming the nuclear safety regulations and guidelines issued under the Nuclear Energy Act (990/1987). The goal is to emphasize the responsibilities of the licence holder and the risk-based allocation of supervisory resources. The level of nuclear safety in Finland will remain at least as high as it is presently. STUK also believes that comprehensive reform of the Nuclear Energy Act would be expedient.

Huoli suurvaltojen konfliktista edisti Suomen aktiivisuutta ydinsulun rakentamisessa28.10.2020 10:30:00 EETTiedote

Turun yliopiston dosentti Petri Pajun tänään julkaistussa tutkimuksessa kysytään, kuinka ja millä motiivein suomalaiset ovat toimeenpanneet ydinsulkusopimusta kansallisesti 1960-luvun lopulta alkaen. Suomi oli ensimmäinen maa, joka solmi kattavan valvontasopimuksen kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) kanssa. Asiakirjalähteet osoittavat, että IAEA myös luonnosteli sopimusta suomalaisten asiantuntijoiden kanssa. Saavutus pohjusti suomalaisille ydinturvallisuuden asiantuntijoille edelläkävijän identiteettiä. Kansainvälinen ydinsulkusopimus (NPT) täyttää tänä vuonna 50 vuotta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme