Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Suomi nousi 11. sijalle IMD:n kilpailukykyvertailussa – asema parani, kun koronapandemia iski muualle Suomea pahemmin

Jaa

Suomi nousee sijalle 11 tänään julkaistussa 63 maan kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Sijoitus on Suomen paras kokonaissijoitus sitten vuoden 2009. Suomen suhteellinen asema IMD-vertailussa parani, koska kansantalouden kohtaama negatiivinen shokki niin tuotantoon kuin työllisyyteenkin oli koronakriisivuonna 2020 keskimääräistä pienempi. Pandemia kohteli siis Suomen taloutta vähemmän ankarasti kuin monia muita talouksia. Sveitsi nousi vertailun kärkipaikalle ja Ruotsi toiselle sijalle. Viime vuoden ykkönen Singapore putosi sijalle 5.

Suomen sijoitus on tänä vuonna 11, joka on paras kokonaissijoituksemme sitten vuoden 2009. Kilpailukykyä nostivat erityisesti kotimainen talous, työllisyys ja kansainväliset investoinnit.
Suomen sijoitus on tänä vuonna 11, joka on paras kokonaissijoituksemme sitten vuoden 2009. Kilpailukykyä nostivat erityisesti kotimainen talous, työllisyys ja kansainväliset investoinnit.

Suomi on parantanut kahden pykälän verran sijoitustaan Institute for Management Development IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Suomen sijoitus on tänä vuonna 11, joka on paras kokonaissijoituksemme sitten vuoden 2009. Kilpailukykyä nostivat erityisesti kotimainen talous, työllisyys ja kansainväliset investoinnit. Päinvastaiseen suuntaan vaikuttivat Suomen veropolitiikka ja kansainvälinen kauppa.

Euroopan pienten, kehittyneiden maiden kilpailukyky vahvistui entisestään. Sveitsi nousi vertailun kärkeen ja Ruotsi kiri toiseksi. Seuraavat sijoitukset menivät Tanskalle ja Alankomaille. Viime vuoden voittaja Singapore putosi sijalle 5 ja Norja nousi sijalle 6. Kärjessä eniten sijoituksiaan menettivät Kanada (14.), Qatar (17.), Itävalta (19.) ja Australia (22.). Yhdysvallat säilytti 10.sijansa pudottuaan viime vuonna palkintokorokesijoilta. Kiina (16.) paransi hieman sijoitustaan erityisesti kansainvälisen kaupan ja veropolitiikan osa-alueiden avulla.

Tämän vuoden kilpailukykyvertailua tarkasteltaessa on huomioitava, että siinä käytetyt tilastot liittyvät covid-19-kriisivuoteen, huomauttaa Etlan tutkija Ville Kaitila.

– Koska Suomen kansantalouden kohtaama negatiivinen shokki niin tuotantoon kuin työllisyyteenkin oli keskimääräistä pienempi, parani Suomen suhteellinen asema vertailussa näissä mittareissa. Myös Ruotsin asema parantui vertailussa kotimaisen talouden ja työllisyyden ansiosta, mikä heijastelee pienempää koronahäiriötä taloudelle myös siellä, Kaitila summaa.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Maiden lukumäärä ja Suomen sijoitus IMD:n kilpailukykyvertailussa

Suomi pärjää heikoiten taloudellisessa menestyksessä, joskin siinä nyt parannusta

IMD:n kilpailukykyindeksi analysoi sitä, ”miten maat ja yritykset kokonaisuutena hyödyntävät kykyjään vaurauden tai voittojen saavuttamiseksi”. Kokonaisindeksi jakautuu neljään kokonaisuuteen ja ne edelleen viiteen alakohtaan. Neljä pääkokonaisuutta ovat taloudellinen menestys, julkisen hallinnon tehokkuus, yritysten suorituskyky sekä infrastruktuuri. Näistä Suomi pärjää parhaiten infrastruktuurissa (5.sija), ja siinä olemme maailman kärkeä mm. peruskouluissa, ilman puhtaudessa ja ympäristönsuojelussa.

Julkisen hallinnon tehokkuudessa Suomi on sijalla 14 ja yritysten suorituskyvyssä sijoitus on 12. Heikoiten Suomi pärjää taloudellisessa menestyksessä (34.sija), mutta siihen on tullut selvää parannusta edellisvuodesta mm. joitakin verrokkimaita lievemmästä koronaiskusta johtuen. Suomen tärkeimmät houkutustekijät ovat IMD:n mukaan korkea koulutustaso, osaava työvoima sekä luotettava infrastruktuuri.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta. Suomen sijoitukset IMD:n kilpailukykyvertailussa 2021 ja sijoitus vuonna 2020

– IMD:n indeksiin pätee Etlan aiemminkin esittämä kritiikki. Mennyt ei ole tae tulevasta eli menestys vertailussa ei ennakoi tulevaa kehitystä. Itse sijoitusta enemmän tulisikin kiinnittää huomiota kilpailukykyyn vaikuttaviin tekijöihin ja niiden edistämiseen, huomauttaa Etlan Ville Kaitila.

IMD:n yhteistyökumppani Suomessa on Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla.

 Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

IMD kilpailukykyvertailu, sijat 1–30

IMD:n kilpailukykyindeksi analysoi vuosittain, miten maat ja yritykset kokonaisuutena hyödyntävät kykyjään vaurauden tai voittojen saavuttamiseksi. Indeksi on pysynyt samankaltaisena vuodesta 2001, joskin käytetyt muuttujat vaihtuvat välillä jonkin verran. Kokonaisindeksi lasketaan 163 tilasto- ja muista sekundäärilähteistä saadun ”kovan” muuttujan sekä 92 yritysjohtajille ja muille vaikuttajille suunnatulla kyselyllä hankitun ”pehmeän” muuttujan vakioituna ja painotettuna summana. Kysely tehdään internetin kautta siten, että vastaajat ottavat kantaa väittämiin 7-portaisella asteikolla. Pehmeiden muuttujien painoarvo on noin yksi kolmasosa. Lisäksi kerätään tietoa 79 taustamuuttujasta. Yhteensä kriteerien määrä on siten 334. IMD:n helmi-huhtikuussa 2021 toteutettuun kyselyyn vastasi eri maissa yhteensä noin 6 000 henkilöä. Suomesta saatiin 76 vastausta.

 

Lisää tietoa aiheesta:

Institute for Management Development (IMD), IMD World Competitiveness Yearbook 2021

Media website

Liitteet (4 kpl)

Ville Kaitila: IMD suomenkielinen muistio 2021

Kuvio 1. IMD kilpailukykyvertailu, sijat 1–30

Kuvio 2. Maiden lukumäärä ja Suomen sijoitus IMD:n kilpailukykyvertailussa

Kuvio 3. Suomen sijoitukset IMD:n kilpailukykyvertailussa 2021 ja sijoitus vuonna 2020.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Suomen sijoitus on tänä vuonna 11, joka on paras kokonaissijoituksemme sitten vuoden 2009. Kilpailukykyä nostivat erityisesti kotimainen talous, työllisyys ja kansainväliset investoinnit.
Suomen sijoitus on tänä vuonna 11, joka on paras kokonaissijoituksemme sitten vuoden 2009. Kilpailukykyä nostivat erityisesti kotimainen talous, työllisyys ja kansainväliset investoinnit.
Lataa
Kuvio 1. IMD kilpailukykyvertailu, sijat 1–30
Kuvio 1. IMD kilpailukykyvertailu, sijat 1–30
Lataa
Kuvio 2. Maiden lukumäärä ja Suomen sijoitus IMD:n kilpailukykyvertailussa
Kuvio 2. Maiden lukumäärä ja Suomen sijoitus IMD:n kilpailukykyvertailussa
Lataa
Kuvio 3. Suomen sijoitukset IMD:n kilpailukykyvertailusa 2021 ja sijoitus vuonna 2020.
Kuvio 3. Suomen sijoitukset IMD:n kilpailukykyvertailusa 2021 ja sijoitus vuonna 2020.
Lataa
Etlan tutkija Ville Kaitila
Etlan tutkija Ville Kaitila
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Vihreiden tuotteiden maailmanmarkkinat kasvavat – Suomella kaikki mahdollisuudet hypätä kehityksen kyytiin26.7.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävien vihreiden tuotteiden markkinat maailmalla kasvavat, myös tulevaisuudessa. Tärkein vientialue vihreille tuotteille on EU. Suomen osuus vihreiden tuotteiden maailmankaupasta on vain puoli prosenttia, mutta Suomella on kaikki edellytykset saada osuutensa vihreästä kasvusta, kun globaalit ilmastonmuutoksen torjuntatoimet alkavat tehota. Tuoreen tutkimuksen mukaan vihreiden teknologioiden sitaatteja kerääviä patentteja on Suomessa Saksaa ja Tanskaa vähemmän, mutta vihreät t&k-panostukset ovat olleet verrokkimaita korkeammalla tasolla.

Etla: Metsien hakkuilla merkittävä vaikutus hiilinieluihin – korona voimisti tilapäisesti Suomen nieluja19.7.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Vuosittain korjatulla runkopuun määrällä eli hakkuukertymällä on yllättävänkin suuri vaikutus hiilinielujen kehitykseen. Tämä käy ilmi Etlan tuoreesta tutkimuksesta. Hakkuut heikentävät vuotuista hiilinielua liki kaksinkertaisesti runkopuun mukana metsästä poistuvaan hiilimäärään verrattuna. Suomen metsänielut voimistuivat huomattavasti vuonna 2020, kun hakkuut vähenivät metsäteollisuuden kokeman koronashokin seurauksena.

Johtamiskäytännöillä on merkittävä yhteys yritysten tuottavuuden kasvuun6.7.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Yritysten johtamiskäytännöt vaikuttavat merkittävällä tavalla tuottavuuteen, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Korkeampi johtamisen taso on yhteydessä korkeampaan työn tuottavuuteen, ja toimipaikkojen johtamiskäytännöt voivatkin selittää jopa 24 prosenttia havaitusta tuottavuusvaihtelusta. Osuus on lähes yhtä suuri kuin tieto- ja viestintätekniikalla ja suurempi kuin tutkimus- ja kehittämistoiminnalla. Toimipaikkojen johtamiskäytäntöjen ja tuottavuuden välinen yhteys riippuu johtajien koulutustasosta ja sitä kautta heihin sitoutuneen inhimillisen pääoman määrästä. Tulokset kannustavat parantamaan yritysten johtamiskäytäntöjä tuottavuuden ja kilpailukyvyn edistämiseksi.

Etla: Suomenkin syytä ottaa käyttöön pysyvä t&k-verotukijärjestelmä30.6.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Suomen pitäisi uudistaa t&k-verohuojennusmallinsa pysyväksi ja koskemaan laajemmin yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa. Tuoreen Etla Muistion mukaan kansainvälinen tutkimus antaa näyttöä siitä, että t&k-verotuet lisäävät sekä tutkimus- ja kehityspanostuksia että patentointia. Etlan aineistoanalyysi kertoo, että enemmän tukea tarjoavissa maissa yritykset myös investoivat enemmän tutkimukseen ja kehitykseen suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomessa käyttöönotettava t&k-verotukijärjestelmä on kuitenkin suunniteltava huolella.

Suomi jäänyt tutkimus- ja kehittämisrahoituksessa kauas kilpailijamaista – osaajapula jarruttaa t&k-investointeja22.6.2021 09:03:25 EEST | Tiedote

Tutkimus- ja kehittämistoiminta on Suomessa kasvamassa, mutta hallituksen tavoittelemaa neljän prosentin t&k-intensiteettiä ei näillä näkymin saavuteta vuoteen 2030 mennessä. Tänään julkistetun tutkimuksen mukaan Ruotsi, Baltian maat ja Saksa ovat Suomen kovimmat kilpailijat yritysten t&k-toiminnan sijaintipaikkoina. Suuryritysten tutkimus- ja kehitystoiminnassa Suomi on säilyttänyt kilpailukykynsä, mutta toimintaympäristön isot muutokset tai osaavan henkilöstön saatavuusongelmien jatkuminen voivat muuttaa asetelman.

Digibarometri 2021: Suomi säilyttää kakkossijan digitaalisuuden hyödyntämisessä – verkkokaupan kehityksessä Suomi ei kuitenkaan yllä kärjen vauhtiin16.6.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Suomi sijoittuu digitaalisuuden hyödyntämisessä jo toistamiseen hopeasijalle maiden välisessä vertailussa, ilmenee tuoreesta 2021 Digibarometristä. Ykköspaikalla Suomi on julkisen sektorin vertailussa, ja myös yrityksissä sijoitus on noussut muutaman pykälän. Sen sijaan kansalaisten digitaidoissa sijoitus on heikentynyt. Barometrin erityisteema on tänä vuonna verkkokauppa, joka on viime vuosina kasvanut Suomessa verrattain hitaasti. Verkkokaupan kehitys on ollut monin paikoin Euroopassa Suomea nopeampaa ja moni itäisen Euroopan maa on noussut jo kehityksessä Suomen rinnalle tai ohi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme