MIELI Suomen Mielenterveys ry

Suomi on EU:n kärkimaita nuorten itsemurhien määrässä – itsemurhaa ajattelevaa voi jokainen auttaa

Jaa
Nuoret tekivät Suomessa itsemurhia toisiksi eniten kaikista EU-maista väestömäärään suhteutettuna vuonna 2013. Vuoden 2014 aikana 15–19 -vuotiaat suomalaisnuoret tekivät itsemurhia kaksi kertaa enemmän EU-maiden keskiarvoon verrattuna. Itsemurhia voidaan ehkäistä tehokkaasti kysymällä itsemurha-ajatuksista, kuuntelemalla ja avun piiriin ohjaamalla. Maailman itsemurhien ehkäisypäivää vietetään sunnuntaina 10.9.

– Itsemurhaa ajatteleva nuori haluaisi kyllä elää. Itsemurha-ajatukset heräävät, kun muita keinoja ei löydy psyykkisen kivun lievittämiseen ja ongelmien ratkaisemiseksi. Itsemurhasta puhuminen antaa mahdollisuuden käsitellä tilannetta, jolloin nuori huomaa, että muitakin ratkaisuja ja toivoa todella on, sanoo kriisikeskustoimintojen johtaja Outi Ruishalme Suomen Mielenterveysseurasta.

Nuorten itsemurhayrityksiä ennakoivia riskitekijöitä ovat mm. viiltely ja muu itsensä vahingoittaminen, runsas alkoholin käyttö ja vähäiset sosiaaliset suhteet.

– Itsensä vahingoittamiseen tulee aina suhtautua vakavasti, vaikka nuorella ei olisikaan tarkoituksena tappaa itseään. Merkittävä osa itsemurhayrityksistä on harkitsemattomia. Vaikea elämäntilanne saattaa tuntua hetkellisesti umpikujalta, jolloin epätoivo kasvaa. Keskustelemalla ja erilaisia ratkaisuja hahmottelemalla voidaan ehkäistä itsemurhayrityksiä, sanoo Ruishalme.

Itsetuhoisuudesta ja itsemurha-ajatuksista puhumista usein pelätään, koska sen ajatellaan lisäävän itsemurhariskiä. Todellisuudessa puhumattomuus on vaarallisempaa kuin puhuminen. Aito välittäminen ei vahingoita toista ihmistä.

Jos nuoren jaksaminen huolestuttaa, on hyvä ensiksi rauhallisesti selvittää, mitä hän tuntee. Myötätuntoinen kuuntelu ja keskustelun ylläpitäminen kysymyksillä rohkaisevat toista kertomaan olostaan. Toivottomuuden ilmetessä kannattaa kysyä myös mahdollisista itsemurha-ajatuksista ja pohtia, miten vaikeassa tilanteessa olevan jaksamista voitaisiin tukea esimerkiksi ammattiapua hakemalla.

- Erityistä huolta tulee pitää nuorista, joiden läheinen on tehnyt itsemurhan. Kokemus perheenjäsenen tai esimerkiksi läheisen ystävän itsemurhasta lisää riskiä päätyä samaan ratkaisuun. Läheisen itsemurha on vakava psyykkinen kriisi, johon jokaisen tulisi saada tukea, sanoo Surunauha ry:n toiminnanjohtaja Viivi Suihkonen.

Itsemurha-ajatuksista rohkeasti kysyminen kuuluu sekä erilaisille ammattiryhmille että huolestuneille läheisille. Maailman itsemurhien ehkäisypäivää vietetään joka vuosi 10.9. eri puolilla maailmaa. Tänä vuonna Suomen Mielenterveysseura ja Surunauha ry järjestävät Helsingissä Allergiatalossa maanantaina 11.9. seminaarin, jossa tarjotaan tietoa ja välineitä nuorisotyöntekijöille itsemurha-ajatuksista kysymiseen ja nuorten kohtaamiseen.

Yhteyshenkilöt

Outi Ruishalme, kriisikeskustoimintojen johtaja
Suomen Mielenterveysseura
p. 040 542 6164
outi.ruishalme@mielenterveysseura.fi


Viivi Suihkonen, toiminnanjohtaja
Surunauha ry – vertaistukea itsemurhan tehneiden läheisille
p. 044 977 9428
viivi.suihkonen@surunauha.net

Linkit

Tietoja julkaisijasta

MIELI Suomen Mielenterveys ry
MIELI Suomen Mielenterveys ry
Maistraatinportti 4
00240 Helsinki

(09) 615 516https://mieli.fi/

Suomen Mielenterveysseura tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. Mielenterveysseura puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Seura koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia. Mielenterveysseuran toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry

Kehysriihen päätökset romuttavat järjestöjen auttamistyön17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote

Suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin yksi tukijalka, järjestöjen ennaltaehkäisevä työ ja matalan kynnyksen auttaminen, on vakavasti uhattuna. Kehysriihen päätös leikata jopa kolmannes sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista tarkoittaa useiden toimintojen lakkauttamista eli useiden avun tarpeessa olevien ryhmien tuen loppumista. Myös MIELI ry:n kyky vahvistaa mielenterveyttä ja tarjota kriisiapua tulee päätöksen myötä heikkenemään.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye