Suomi on EU:n kärkimaita nuorten itsemurhien määrässä – itsemurhaa ajattelevaa voi jokainen auttaa
– Itsemurhaa ajatteleva nuori haluaisi kyllä elää. Itsemurha-ajatukset heräävät, kun muita keinoja ei löydy psyykkisen kivun lievittämiseen ja ongelmien ratkaisemiseksi. Itsemurhasta puhuminen antaa mahdollisuuden käsitellä tilannetta, jolloin nuori huomaa, että muitakin ratkaisuja ja toivoa todella on, sanoo kriisikeskustoimintojen johtaja Outi Ruishalme Suomen Mielenterveysseurasta.
Nuorten itsemurhayrityksiä ennakoivia riskitekijöitä ovat mm. viiltely ja muu itsensä vahingoittaminen, runsas alkoholin käyttö ja vähäiset sosiaaliset suhteet.
– Itsensä vahingoittamiseen tulee aina suhtautua vakavasti, vaikka nuorella ei olisikaan tarkoituksena tappaa itseään. Merkittävä osa itsemurhayrityksistä on harkitsemattomia. Vaikea elämäntilanne saattaa tuntua hetkellisesti umpikujalta, jolloin epätoivo kasvaa. Keskustelemalla ja erilaisia ratkaisuja hahmottelemalla voidaan ehkäistä itsemurhayrityksiä, sanoo Ruishalme.
Itsetuhoisuudesta ja itsemurha-ajatuksista puhumista usein pelätään, koska sen ajatellaan lisäävän itsemurhariskiä. Todellisuudessa puhumattomuus on vaarallisempaa kuin puhuminen. Aito välittäminen ei vahingoita toista ihmistä.
Jos nuoren jaksaminen huolestuttaa, on hyvä ensiksi rauhallisesti selvittää, mitä hän tuntee. Myötätuntoinen kuuntelu ja keskustelun ylläpitäminen kysymyksillä rohkaisevat toista kertomaan olostaan. Toivottomuuden ilmetessä kannattaa kysyä myös mahdollisista itsemurha-ajatuksista ja pohtia, miten vaikeassa tilanteessa olevan jaksamista voitaisiin tukea esimerkiksi ammattiapua hakemalla.
- Erityistä huolta tulee pitää nuorista, joiden läheinen on tehnyt itsemurhan. Kokemus perheenjäsenen tai esimerkiksi läheisen ystävän itsemurhasta lisää riskiä päätyä samaan ratkaisuun. Läheisen itsemurha on vakava psyykkinen kriisi, johon jokaisen tulisi saada tukea, sanoo Surunauha ry:n toiminnanjohtaja Viivi Suihkonen.
Itsemurha-ajatuksista rohkeasti kysyminen kuuluu sekä erilaisille ammattiryhmille että huolestuneille läheisille. Maailman itsemurhien ehkäisypäivää vietetään joka vuosi 10.9. eri puolilla maailmaa. Tänä vuonna Suomen Mielenterveysseura ja Surunauha ry järjestävät Helsingissä Allergiatalossa maanantaina 11.9. seminaarin, jossa tarjotaan tietoa ja välineitä nuorisotyöntekijöille itsemurha-ajatuksista kysymiseen ja nuorten kohtaamiseen.
Yhteyshenkilöt
Outi Ruishalme, kriisikeskustoimintojen johtaja
Suomen Mielenterveysseura
p. 040 542 6164
outi.ruishalme@mielenterveysseura.fi
Viivi Suihkonen, toiminnanjohtaja
Surunauha ry – vertaistukea itsemurhan tehneiden läheisille
p. 044 977 9428
viivi.suihkonen@surunauha.net
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Mielenterveysseura tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. Mielenterveysseura puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Seura koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia. Mielenterveysseuran toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
Suru voi vaikuttaa myös kehollisesti22.4.2024 14:46:10 EEST | Tiedote
Torstaina alkava Surukonferenssi käsittelee elämää läheisen kuoleman jälkeen. Ensimmäistä kertaa konferenssissa keskustellaan laajemmin myös surun kehollisista vaikutuksista.
Kehysriihen päätökset romuttavat järjestöjen auttamistyön17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin yksi tukijalka, järjestöjen ennaltaehkäisevä työ ja matalan kynnyksen auttaminen, on vakavasti uhattuna. Kehysriihen päätös leikata jopa kolmannes sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista tarkoittaa useiden toimintojen lakkauttamista eli useiden avun tarpeessa olevien ryhmien tuen loppumista. Myös MIELI ry:n kyky vahvistaa mielenterveyttä ja tarjota kriisiapua tulee päätöksen myötä heikkenemään.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 08:01:16 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 07:51:31 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Den psykiska hälsan bland personer bosatta i Finland har försvagats också efter coronapandemin3.4.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
En femtedel av finländarna i arbetsför ålder känner av betydande psykisk belastning. Mest belastade är personer i åldern 20 – 39 år. Dessutom har stressnivåerna stigit i alla befolkningsgrupper. Den försvagade psykiska hälsan syns i MIELI rf:s krishjälp.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme