Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Suomi on nyt 15. sijalla IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa

Jaa

Suomi on noussut yhden sijan sijalle 15 IMD:n tuoreessa 63 maan kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Suomi ohitti tuloksissa Saksan ja otti hieman kiinni muita Pohjoismaita.

Talouskehityksen ja työmarkkinoiden vahvistuminen sekä muun muassa kansainväliset investoinnit ovat tulosten mukaan nostaneet Suomen sijoitusta. Suomen lisäksi korkealle sijoittuvista läntisistä kehittyneistä teollisuusmaista sijoitustaan paransivat Sveitsi, Irlanti, Australia ja Islanti, joka nousi sijalle 20. Muista Pohjoismaista Tanska on hieman laskussa sijalla 8, Ruotsi vakaasti sijalla 9 ja Norja laskussa sijalla 11.

EU:n ja euroalueen asema tuloksissa heikkeni, kun suuret maat, Saksa (nyt 17.), Britannia (23.) Ranska (31.), ja Italia (44.), putosivat kaikki 2–3 sijaa. Lisäksi Yhdysvaltojen, Kanadan ja Japanin sijoitus heikkeni. Monen Aasian maan sijoitus sen sijaan parani, joskaan ei Kiinan.

EU-maista heikoimmin sijoittuivat Kaakkois-Euroopan Kroatia (60.), Kreikka (58.), Slovakia (53.), Romania (49.), Bulgaria (48.) ja Unkari (47.) Palkintokorokemaat pysyivät samoina, mutta järjestys vaihtui, kun pienet kaupunkivaltiot Singapore ja Hongkong ohittivat Yhdysvallat.

Parhaimmillaan Suomi oli IMD:n vertailussa 2. sijalla vuonna 2002. Suomen sijoitus on tällä vuosikymmenellä pyörinyt haarukassa 15–20.

Metodologiasta

IMD:n kilpailukykyindeksi analysoi sitä, ”miten maat ja yritykset kokonaisuutena hyödyntävät kykyjään vaurauden tai voittojen saavuttamiseksi”. Indeksi on pysynyt samankaltaisena vuodesta 2001, joskin käytetyt muuttujat vaihtuvat jonkin verran.

Kokonaisindeksi lasketaan 143 tilasto- ja muista sekundaarilähteistä saadun ”kovan” muuttujan ja 115 yritysjohtajille ja muille vaikuttajille suunnatulla kyselyllä hankitun ”pehmeän” muuttujan vakioituna ja painotettuna summana. Kysely tehdään internetin kautta siten, että vastaajat ottavat kantaa väittämiin 7-portaisella asteikolla. Pehmeiden muuttujien painoarvo on noin yksi kolmasosa. Lisäksi kerätään tietoa 82 taustamuuttujasta. Yhteensä kriteerien määrä on siten 340.

IMD:n helmi-maaliskuussa 2019 toteutettuun kyselyyn vastasi eri maissa yhteensä 6 093 henkilöä. Koska kukin henkilö vastaa kyselyyn oleskelumaataan koskien, vastauksia oli keskimäärin 97 per maa. Suomesta saatiin tasan sata vastausta. Suurkiitos kaikille vastaajille!

Suomi petrasi erityisesti taloudellisessa menestyksessä

Kokonaisindeksi jakautuu neljään kokonaisuuteen ja ne edelleen viiteen alakohtaan kukin. Neljä pääkokonaisuutta ovat taloudellinen kehitys, julkisen hallinnon tehokkuus, yritysten suorituskyky sekä infrastruktuuri.

Kuviossa on näytetty Suomen sijoitus sekä viime vuoden osalta vaalealla värillä taustalla että uusi sijoitus tummalla värillä etualalla. Palkkien alapuolella on sijoituksen muutos viime vuodesta. Lyhyempi pylväs merkitsee parempaa sijoitusta 63 maan joukossa ja negatiivinen muutos merkitsee parannusta.

Suomi pärjää heikoiten taloudellisen kehityksen kokonaisuudessa. Toisaalta juuri tässä suhteessa Suomen sijoitus on parantunut eniten viime vuodesta kansainvälisten investointien ja työllisyyskehityksen ansiosta. Kansainvälisiä investointeja on mitattu maahan ulkomailta tulevien suorien sijoitusten virralla suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2017. Se voi vaihdella vuosittain suhteellisen paljon.

Sijoitus yritysten suorituskykyä mittaavissa aiheissa on parantunut kolme sijaa. Myönteistä kehitystä on tapahtunut kaikilla viidellä osa-alueella. Neljästä kokonaisuudesta Suomi sijoittuu parhaiten infrastruktuurissa, nyt sijalle 5, missä on parannusta yksi sija. Erityisesti koulutus, teknologinen infrastruktuuri sekä terveys ja ympäristö ovat indikaattorin mukaan Suomessa vahvoja.

Julkisen hallinnon tehokkuudessa Suomi on sijalla 17, missä on heikennystä kaksi sijaa viime vuodesta. Julkinen talous ja veropolitiikka heikensivät nyt Suomen asemaa, vaikka instituutiot ja lainsäädäntö sitä paransivatkin.

Maaraportissaan IMD listaa maiden sijoitukset myös yksittäisten muuttujien osalta. Taloudellisessa kehityksessä tärkeimmäksi nousee suorien sijoitusten virta vuonna 2017. Tämä muuttuja voi kuitenkin vaihdella vuodesta toiseen paljonkin yksittäisten yrityskauppojen tahdissa.

Heikkouksien puolelle IMD listaa muun muassa polttoaineiden hinnan. Se johtuu korkeasta verotuksesta, joka on kuitenkin tärkeä kulutusta ohjaava ja kasvihuonekaasupäästöjä vähentävä tekijä Euroopassa. Polttoaineiden veroton hinta on Suomessa kilpailukykyinen. Suorien sijoitusten kanta on Suomessa suhteellisen matala, mikä näkyy indeksissä heikkoutena.

Julkinen sektori näyttäytyy indeksissä tehokkaana ja kilpailulainsäädäntö vahvana. Heikkouksiksi lasketaan korkea verotus sekä työmarkkinoiden jäykkyyksiä lisäävä lainsäädäntö.

Yritysten suorituskyvyssä vahvuuksia ovat muun muassa tilintarkastus ja laskentatoimen palvelut sekä rahoituspalvelut. Heikkouksina nähdään tehtyjen työtuntien määrä ja palkkataso. Jälkimmäinen on kuitenkin suhteessa kansantalouden tuottavuuden tasoon.

Infrastruktuurissa Suomi on maailman kärkeä ilman puhtaudessa ja ympäristön suojelussa, peruskouluissa, immateriaalioikeuksissa sekä kommunikaatioteknologiassa ja teknologisissa taidoissa. Heikkouksiksi nousevat väestörakenne ja -kasvu, investoinnit viestintäteknologiaan sekä korkean teknologian viennin vähäisyys.

IMD pyytää vastaajia valitsemaan maan viisi tärkeintä houkutustekijää 15 annetusta vaihtoehdosta (ks. maaraportin Key attractiveness indicators). Suomen kolme tärkeintä houkutustekijää ovat korkea koulutustaso, osaava työvoima sekä luotettava infrastruktuuri.

Mennyt kehitys ei ole tae tulevasta

IMD:n indeksi on ollut pitkään teknisesti lähes sama. Siihen pätee edelleen Etlan aiemminkin esittämä kritiikki:

• Menestys vertailuissa on jonkinlaisessa yhteydessä talouden vallitsevaan nykytilaan, mutta se ei ennakoi tulevaa kehitystä.
• Vertailun virhemarginaali on 5–10 sijaa molempiin suuntiin.
• Itse sijoitusta enemmän huomiota tulisi kiinnittää kansakunnan kilpailukykyyn vaikuttaviin tekijöihin ja niiden edistämiseen.
• Lisäksi osa muuttujista on sellaisia, että on epäselvää, onko kyseessä negatiivinen/positiivinen vai pikemminkin neutraali asia (esim. korkea verotus julkishallinnon tehokkuuden kannalta), ja osa sellaisia, että ne ovat toisistaan riippuvaisia (esim. korkea tuottavuus ja korkea palkkataso, joista edellinen luokitellaan positiiviseksi ja jälkimmäinen negatiiviseksi tekijäksi yritysten suorituskyvylle).

IMD:n vertailun kanssa kilpaileva, 16.10.2018 julkaistu World Economic Forumin vertailu sijoitti Suomen sijalle 11 laajemmassa 140 maan ryhmässä. WEF:n seuraava, niin ikään alkuvuonna 2019 kerättyyn aineistoon perustuva vertailu julkaistaan syksyllä.

IMD:n ja WEF:n näkemysero selittyy kahdella seikalla:

• Toisin kuin WEF, IMD sekoittaa kilpailukyvyn osatekijöitä sen tulemiin; jos Suomen edellytykset ovat nykytilannetta paremmat, IMD:n näkemys on WEF:ää pessimistisempi.
• WEF mittaa varsin puhtaasti pidemmän aikavälin rakenteellista kilpailukykyä, kun taas IMD:n mittarissa on mukana myös lyhyen aikavälin kustannuskilpailukyvystä kertovia muuttujia.

Liitteenä koko Muistio IMD:n World Competitiveness Yearbook 2019 -julkaisusta alla (Ville Kaitila, Etla; 28.5.2019.)

Linkki alla: Institute for Management Development (IMD), IMD World Competitiveness Yearbook 2019

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Pääomasijoitukset eivät saavuta potilashoidon tekoälyratkaisuja8.7.2019 09:05:57 EESTTiedote

Potilashoidon tekoälyratkaisuja kehittävät uudet yritykset saavat keskimäärin vähemmän rahoitusta kuin muut tekoälyä yhteistyössä lääkeyritysten ja laitevalmistajien kanssa kehittävät kasvuyritykset. Potilashoitoon suunnitellut tekoälyteknologiat koetaan kenties riskialttiimpana rahoituskohteena. Vähäisempi rahoitus saattaa kuitenkin jarruttaa merkittävästi näiden teknologioiden kehittymistä. Tätä pullonkaulaa ratkaisemaan vaadittaisiin jopa erillistä asiantuntijaryhmää.

Etla: Sähkö- ja elektroniikkateollisuus kasvaa taas kohisten28.5.2019 08:00:00 EESTTiedote

Etlan tänään julkistaman Toimialakatsauksen mukaan sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto kasvaa Suomessa EU-keskiarvoa vauhdikkaammin. Tammi-maaliskuussa alan tuotanto kasvoi 7 prosenttia, kun EU:ssa keskimäärin alan tuotanto hieman väheni. Suomessa vientitilausten arvo nousi samaan aikaan 18 prosenttia. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotannon kehitys poikkeaa muusta teollisuuden tuotannosta: koko Suomen teollisuuden tuotanto kasvoi tammi-maaliskuussa vain 0,3 prosenttia vuodentakaisesta.

Etla: Maahanmuuttajien yritykset luovat uusia työpaikkoja, mutta niiden tuottavuus ja palkkataso ovat matalia14.5.2019 06:30:00 EESTTiedote

Maahanmuuttajataustaisessa omistuksessa olevat yritykset Suomessa luovat suhteellisesti muita enemmän uusia työpaikkoja, käy ilmi tänään julkaistusta ETLA-tutkimuksesta. Maahanmuuttajien yritysten tuottavuus ja palkkataso ovat kuitenkin hyvin matalia, mistä syystä niiden vaikutus talouden kasvuun on toivottua vähäisempi. Joidenkin työntekijäryhmien työllistämisessä maahanmuuttajien yrityksillä voi kuitenkin olla merkittävä rooli.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme