Suomi tarvitsee toimia työllisyyden parantamiseksi vastakkainasettelun sijasta

Työllisyysasteen nostaminen on Keskuskauppakamarin mukaan välttämättömyys, kun koko väestöstä käy työssä alle puolet, 2,5 miljoonaa, ja 15–64-vuotiaistakin vain 70 prosenttia. Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä ja pidemmällä aikavälillä 80 prosenttiin tulee Leena Linnainmaan mukaan asettaa Suomen keskeisimmäksi tavoitteeksi.

Linnainmaa muistuttaa, että viimeisen 30 vuoden aikana väestömme on kasvanut yli puolella miljoonalla henkilöllä, mutta työllisten määrä ei ole kasvanut lainkaan – päinvastoin se on jopa supistunut. Väestön vanheneminen pahentaa tilannetta. Väestöennusteen mukaan 25–64-vuotiaiden määrä vähenee 50 000 henkilöllä vuosina 2018–2030. Samaan aikaan muut ikäluokat kasvavat 265 000 henkilöllä.

“Työikäisten määrä pienenee ja hyvinvointivaltion palveluita odottavat suuret vanhenevat ikäluokat. Jos työllisyysaste ei nouse reippaasti nykyisestä, työtä tekevillä on tulevaisuudessa kannettavanaan sietämätön taakka. Ilman uudistuksia vanheneva väestö ei pysty tulevaisuudessa pitämään yllä nykyisiin odotuksiin perustuvaa hyvinvointiyhteiskuntaa”, Linnainmaa sanoo.

Linnainmaan mukaan vastakkainasettelun sijaan eri osapuolten välille on pikaisesti saatava keskusteluyhteys.

“Suomen talous on kääntynyt kasvuun ja se tuntuu synnyttäneen huuman, joka peittää sen tosiasian, ettei julkisen talouden kestävyysvajetta ei ole poistettu. Muutoksia on tehtävä. Ongelma on niin syvä, että verotusta korottamalla kuilun yli ei päästä. Työn verotus on jo nykyisellään niin kireää, ettei sillä kannusteta lisätyön tekoon”, Linnainmaa summaa.

Linnainmaa peräänkuuluttaa yhteistyötä, jolla voidaan lisätä ymmärrystä tilanteesta ja löytää keinoja nostaa työllisyysastetta. Vain yhteistyöllä turvataan hyvinvointiyhteiskunnan säilyminen tulevillekin sukupolville.