Ratahallintokeskus

Suomi tasoristeysturvallisuudessa Norjan ja Ruotsin perässä – Euroopan autoilijoita muistutetaan tasoristeysten vaaroista

Jaa

Suomi on tasoristeysturvallisuudessa vasta Pohjoismaiden kolmas Norjan ja Ruotsin jälkeen. Tasoristeysonnettomuuksissa menehtyy Suomessa keskimäärin kahdeksan ihmistä vuosittain, koko Euroopassa noin 600. Lähes kaikki onnettomuudet johtuvat tienkäyttäjien virheistä tai piittaamattomuudesta. Euroopan tasoristeysturvallisuuspäivää vietetään ensimmäistä kertaa 25. kesäkuuta. Suomessa tasoristeysten vaaroista muistutetaan muun muassa radiotietoiskuilla.

Suomen tasoristeysturvallisuus on Euroopan maiden keskiarvoa parempi, mutta selvästi esimerkiksi Norjaa ja Ruotsia huonompi. Euroopan paras tasoristeysturvallisuustilanne on Norjassa, seuraavina tulevat Ruotsi, Irlanti, Iso-Britannia, Italia ja Suomi. Synkin tilanne on puolestaan Portugalissa, seuraavina tulevat Romania, Liettua ja Unkari. Vertailu on tehty vuoden 2007 kuolonuhreista suhteutettuna tasoristeysten määrään.

Tänä vuonna Suomessa on sattunut 17 tasoristeysonnettomuutta, joissa on menehtynyt kuusi ihmistä (tilanne 23.6.2009). Viime vuonna tasoristeysonnettomuuksissa menehtyi kahdeksan ihmistä. Vuosittain onnettomuuksia sattuu 50-60. Euroopan tasoristeysturvallisuuspäivänä halutaan muistuttaa, että suurin osa tasoristeysonnettomuuksista olisi vältettävissä, jos radan ylittäjät noudattaisivat liikennesääntöjä ja varovaisuutta.

Tuttu tasoristeys vaaran paikka

Tasoristeysonnettomuus sattuu useimmiten kokeneelle autoilijalle tutussa, varoituslaitteettomassa tasoristeyksessä päiväsaikaan. Yleisiä onnettomuuksien syitä ovat kuljettajan havaintovirhe, liian suuri lähestymisnopeus tai piittaamattomuus STOP-merkistä. Kuvaavaa on, että esimerkiksi vuonna 2008 tasoristeyspuomeja ajettiin rikki 268 kertaa.

Huomattava osa tasoristeysonnettomuuksista sattuu rataosilla, joilla junaliikenne on vähäistä tai junien nopeus verraten pieni. Tuttuun ajoreittiin ja muistikuviin junien aikatauluista ei pidä koskaan luottaa. Radoilla liikkuu päivittäin myös ylimääräisiä tavarajunia, yksittäisiä vetureita ja erilaisia ratatyökoneita.

Juna ei voi väistää eikä se pysähdy hetkessä. Junan pysähtymismatka 140 kilometrin tuntivauhdista on yli kilometri.

Tasoristeyksiä poistetaan noin 50 vuosittain

Ratahallintokeskus parantaa turvallisuutta poistamalla tasoristeyksiä ja lisäämällä varoituslaitteita. Tasoristeysten poisto painottuu tänä vuonna rataosille Seinäjoki-Oulu, Oulu-Kontiomäki, Huutokoski-Savonlinna, Porokylä-Vuokatti ja Tornio-Kolari eli osuuksille, joilla tehdään ratojen perusparannustöitä. Lisäksi tasoristeysten läheistä puustoa raivataan säännöllisesti näkemäalueiden parantamiseksi.

Valtion rataverkolla on yhteensä 3 515 tasoristeystä, joista varoituslaitteilla on varustettu noin viidennes . Tasoristeyksiä poistetaan vuosittain keskimäärin 50. Viime vuonna poistettiin lisämäärärahan ansiosta yli 100 tasoristeystä. Poistamiseen käytettiin rahaa noin 20 miljoonaa euroa.

Suomen satamissa on meneillään satama-alueiden raideliikenteen turvallisuuden parantamiseen tähtäävä projekti. Rautatievirasto valmistelee puolestaan junaturvallisuuteen liittyvää materiaalia kouluille.

Vastuu radan ylityksestä on tienkäyttäjällä

Vastuu radan turvallisesta ylittämisestä on aina tienkäyttäjällä. Seuraavat ohjeet on hyvä muistaa tasoristeykseen tultaessa:

  • Hidasta nopeutesi niin alhaiseksi, että kykenet tekemään oikean ja riittävän havainnon radalla olevasta liikenteestä.
  • Tarvittaessa pysäytä ajoneuvosi ennen rataa.
  • Tarkkaile onko juna tulossa - varoituslaitteista huolimatta vastuu radan ylittämisestä on aina sinulla.
  • Katso, kuuntele, raota tarvittaessa ikkunaa. Pysähdy, jos juna lähestyy. Anna junan mennä ohitse.
  • Pysähdy myös, jos varoituslaitteet hälyttävät tai puomi on alhaalla tai laskeutumassa. Odota puomien nousemista ja valon vaihtumista.
  • Varmista, ettei kummastakaan suunnasta tule muita junia, ennen kuin ylität radan.

Valvontaa ja kampanjointia EU-maissa

Euroopan tasoristeysturvallisuuspäivän aikana järjestetään valvontaa, tapahtumia tai kampanjointia lähes kaikissa EU-maissa sekä muutamissa muissa maissa. Euroopan komissio pitää tiedotustilaisuuden Brysselissä. Päivän järjestelyissä on mukana muun muassa eri maiden rautatie- ja tieviranomaisia, ministeriöitä, junaoperaattoreita, liikenneturvallisuusalan järjestöjä sekä poliisi. Suomessa tasoristeyksien vaaroista muistutetaan muun muassa radiokampanjalla. Tietoiskut kehottavat tarkkaavaisuuteen rataa ylitettäessä. Poliisi valvoo päivän aikana mahdollisuuksien mukaan liikennettä tasoristeysten lähettyvillä.

Tasoristeyskampanjassa ovat mukana Ratahallintokeskus, liikenne- ja viestintäministeriö, Ajoneuvohallintokeskus AKE, Liikenneturva, Liikennevakuutuskeskus, Poliisi, Rautatievirasto, Tiehallinto ja VR-Yhtymä. Kampanja on osa Valppain mielin -liikenneturvallisuuskampanjointia.

Lisätietoja:

www.rhk.fi/tasoristeys
www.valppainmielin.fi

Ratahallintokeskus (tasoristeystilanne, tasoristeysten poisto, Suomen onnettomuustilastot)
Ossi Niemimuukko, ylijohtaja, puh. 020 751 5101
Timo Saarinen, viestintäpäällikkö, puh. 020 751 5103

Rautatievirasto (EU-tilastot, turvallisuuden parantaminen sekä kansainvälinen yhteistyö )
Kari Alppivuori, ylijohtaja, puh. 040 566 1218
Kirsi Pajunen, erityisasiantuntija, puh. 050 411 6593

VR-Yhtymä
Yrjö Poutiainen, turvallisuusjohtaja, puh. 030 722 300
Aino Pajukangas, tiedottaja, puh. 0307 20 531 tai 040 862 0531

Liikenneturva
Toni Vuoristo, koulutusohjaaja, puh. 020 7282 349 tai 040 5759 100 (turvallinen ajo tasoristeyksessä)
Karita Kontula-Sokka, kampanjatiedottaja, puh. 020 7282 345 tai 040 718 8380 (EU-päivä, kampanja)

Poliisi
Timo Ajaste, poliisitarkastaja, puh. (09) 1604 2304

Kuvat

Kampanjan logo
Kampanjan logo
Lataa

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Ratahallintokeskus
Ratahallintokeskus
Kaivokatu
00100 HELSINKI

http://www.rhk.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ratahallintokeskus

Rataverkon työkausi päättynyt7.12.2009 12:00Tiedote

Ratahallintokeskus on parantanut rataverkkoa eri puolilla Suomea kuluneen vuoden aikana. Rakennuskauden merkittävimmät ratatyöt ovat olleet rataosien Tornio-Kolari, Jämsänkoski-Jyväskylä ja Porokylä-Maanselkä perusparannukset sekä rataosien Lahti-Luumäki ja Seinäjoki-Oulu kehittämishankkeet. Lahti-Luumäki hankkeen töitä jatketaan myös talvikaudella. Rataverkon perusparannukseen Ratahallintokeskus on käyttänyt noin 210 miljoonaa euroa ja kehittämishankkeisiin noin 185 miljoonaa euroa.

Pääradan lisäraiteet ensimmäisessä vaiheessa Kytömaalta Jokelaan25.11.2009 15:07Tiedote

Ratahallintokeskus on tehnyt päätöksen sijoittaa ensimmäisessä vaiheessa rakennettavat pääradan lisäraiteet Keravan Kytömaalta Tuusulan Jokelaan. Päätös liittyy käynnissä olevaan alustavaan yleissuunnitteluun, joka koskee pääradan liikenteellisen välityskyvyn lisäämistä. Suunnittelun yhteydessä tehdään ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Keravalta Riihimäelle ulottuvista lisäraiteista.