Suomi uudessa maailmanjärjestyksessä – Suomen Nato-jäsenyys parantaa myös Venäjän turvallisuutta, puolustusmenot voivat nopeuttaa tuottavuuskasvua
”Yhdysvallat on jälleen Euroopan tärkein kumppani, joka takaa yhdessä Naton kanssa lännen turvallisuuden, jatkossa vahvistettuna Suomella ja Ruotsilla”, sanoo EVAn johtaja Emilia Kullas.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan puolustusmenojen lisäys ja Nato-jäsenyys eivät ole vain kuluerä. Suomessa ne pienentävät maariskiä, mikä lisää sekä kotimaisia että ulkomailta suuntautuvia investointeja. Puolustusmenot voivat nopeuttaa tuottavuuskasvua. Lisäksi puolustukseen liittyvät julkiset tutkimus- ja kehitystoiminnan tuet näyttävät lisäävän yksityisen sektorin t&k-toimintaa. Puolustuksesta motivaation saaneet innovaatiot läikkyvät parhaassa tapauksessa muualle talouteen.
Kun Suomesta ja Ruotsista tulee Naton jäseniä, Itämerestä tulee Nato-järvi ja alueen jokaisen maan turvallisuus paranee. Venäjän aggression hillitseminen on hyväksi jopa Venäjän turvallisuudelle, kirjoittaa Center for European Policy Analysisin (CEPA) vanhempi neuvonantaja Edward Lucas.
”Venäjän hyökkäys Ukrainaan teki lopun Euroopan ulkopoliittiseen ajatteluun vuosikymmeniä keskeisesti vaikuttaneesta merkantilistisesta ajattelusta. Kaupan ja investointien edistäminen ei ole enää ensisijainen tavoite, vaan tärkeintä on turvallisuus. Tätä sovelletaan nyt Venäjään, mutta se vaikuttaa myös Kiinan-suhteisiin”, Lucas sanoo.
EVAn ekonomisti Sanna Kurronen kirjoittaa, että EU-alueen energiaomavaraisuuden kasvattaminen sekä irtautuminen taloussuhteista autoritääristen valtioiden kanssa puoltavat nopeaa siirtymää päästöttömään energiaan. EU-maat tuovat EU-alueen ulkopuolelta lähes kaiken käyttämästään öljystä ja 80 prosenttia maakaasusta. Siirtymä nostaa energian hintaa ainakin jonkin aikaa.
”Korkeat hinnat ovat kuitenkin tärkeä osa ohjausta. Koska kukaan päättäjä ei voi tietää, mihin niukentuvat hiilivedyt on tehokkainta suunnata, hinnan täytyy antaa kohdistaa niiden käyttö oikein”, Kurronen sanoo.
Uusi Länsi -raportissa näkemyksensä esittävät Aki Kangasharjun, Sanna Kurrosen ja Edward Lucasin lisäksi Risto E.J. Penttilä, Kristi Raik, Tuomas Forsberg, Mikael Mattlin, Veli-Pekka Tynkkynen, Tomas Ries, Heli Simola, Sinikukka Saari sekä François Heisbourg.
Uusi Länsi -EVA Raportti torstaina 16.6. kello 6.00 osoitteessa www.eva.fi
Lisätiedot: johtaja Emilia Kullas, emilia.kullas@eva.fi tai +358 40 342 44 84
ekonomisti Sanna Kurronen, sanna.kurronen@eva.fi tai +358 50 589 8886
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju, aki.kangasharju@etla.fi
Center for European Policy Analysisin vanhempi neuvonantaja Edward Lucas,eluc@me.com tai +44 7770380791
Julkaisun ennakkopyynnöt: viestintäpäällikkö Heini Larros, heini.larros@eva.fi tai +358 40 526 9728
Huom! Tiedotteen embargo on 16.6. kello 6.00. Asiaa käsittelevän jutun saa julkaista saman aamun painetuissa uutislehdissä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Emilia KullasJohtaja
Puh:+358 40 342 4484emilia.kullas@eva.fiSanna KurronenEkonomisti
Puh:+358 50 589 8886sanna.kurronen@eva.fiHeini LarrosViestintäpäällikkö
Puh:+358 40 526 9728heini.larros@eva.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA on elinkeinoelämän think tank, jonka tavoitteena on edistää suomalaisen yhteiskunnan pitkän aikavälin menestystä.EVA tuottaa tietoa ja näkemyksiä ajankohtaiseen julkiseen keskusteluun sekä esittää reformeja poliittisille päättäjille.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry
EVA: Suomalaiset korottaisivat mieluummin kulutusveroja kuin tuloveroja, jos verotusta on pakko kiristää16.4.2024 06:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten selkeä enemmistö (57 %) ei maksaisi mielellään nykyistä enempää veroja. Pakkoraossa enemmistö (51 %) kiristäisi kulutusveroja tuloverojen sijaan, selviää EVAn kevään 2024 Arvo- ja asennetutkimuksesta.
EVA Analyysi: Julkinen talous ei oikene ilman miljardisopeutusta eläkkeisiin ja terveydenhuoltoon3.4.2024 11:59:00 EEST | Tiedote
Petteri Orpon hallitus ei onnistu tavoitteessaan pysäyttää julkisen talouden velkaantuminen ilman eläkkeitä ja terveydenhuoltoa koskevia merkittäviä sopeutuksia, arvioi konsultti Jussi Pyykkönen keskiviikkona julkaistavassa EVA Analyysissä Juustohöylästä tositoimiin.
EVA: Suhtautuminen lakkoihin jakaa kansaa – enemmistö asettaisi poliittisten lakkojen kestolle rajan27.3.2024 06:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisista 45 prosenttia pitää hallituksen työmarkkinauudistuksia välttämättöminä, 42 prosenttia ei pidä. Puoluekanta määrittää vahvasti suhtautumista lakkoihin ja uudistuksiin, selviää EVAn kevään 2024 Arvo ja asennetutkimuksesta.
EVAn Arvo- ja asennetutkimus: Kiinnostus politiikkaa kohtaan on ennätyslukemissa – vaihtoehdottomuuden aika on ohi12.3.2024 06:00:00 EET | Tiedote
Yhä useampi suomalainen (54 %) löytää puolueen, joka ajaa itselle tärkeitä asioita ja ennätysmäärä ilmaisee olevansa kiinnostunut politiikasta (71 %). Silti valtaosa suomalaisista (74 %) kokee politiikan yhteistyökyvyttömäksi riitelyksi, selviää EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.
EVA: Yhteisöveroa kevennettävä kasvun käynnistämiseksi – verohyvitys on tapa kohdentaa alennus uusiin investointeihin28.2.2024 05:59:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA esittää yhteisöveron alentamista 15 prosenttiin investointien käynnistämiseksi. EVAn verohyvitysmalli olisi tehokas tapa kohdentaa veronalennus pelkästään uusiin investointeihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme