Suomi uudessa maailmanjärjestyksessä – Suomen Nato-jäsenyys parantaa myös Venäjän turvallisuutta, puolustusmenot voivat nopeuttaa tuottavuuskasvua
”Yhdysvallat on jälleen Euroopan tärkein kumppani, joka takaa yhdessä Naton kanssa lännen turvallisuuden, jatkossa vahvistettuna Suomella ja Ruotsilla”, sanoo EVAn johtaja Emilia Kullas.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan puolustusmenojen lisäys ja Nato-jäsenyys eivät ole vain kuluerä. Suomessa ne pienentävät maariskiä, mikä lisää sekä kotimaisia että ulkomailta suuntautuvia investointeja. Puolustusmenot voivat nopeuttaa tuottavuuskasvua. Lisäksi puolustukseen liittyvät julkiset tutkimus- ja kehitystoiminnan tuet näyttävät lisäävän yksityisen sektorin t&k-toimintaa. Puolustuksesta motivaation saaneet innovaatiot läikkyvät parhaassa tapauksessa muualle talouteen.
Kun Suomesta ja Ruotsista tulee Naton jäseniä, Itämerestä tulee Nato-järvi ja alueen jokaisen maan turvallisuus paranee. Venäjän aggression hillitseminen on hyväksi jopa Venäjän turvallisuudelle, kirjoittaa Center for European Policy Analysisin (CEPA) vanhempi neuvonantaja Edward Lucas.
”Venäjän hyökkäys Ukrainaan teki lopun Euroopan ulkopoliittiseen ajatteluun vuosikymmeniä keskeisesti vaikuttaneesta merkantilistisesta ajattelusta. Kaupan ja investointien edistäminen ei ole enää ensisijainen tavoite, vaan tärkeintä on turvallisuus. Tätä sovelletaan nyt Venäjään, mutta se vaikuttaa myös Kiinan-suhteisiin”, Lucas sanoo.
EVAn ekonomisti Sanna Kurronen kirjoittaa, että EU-alueen energiaomavaraisuuden kasvattaminen sekä irtautuminen taloussuhteista autoritääristen valtioiden kanssa puoltavat nopeaa siirtymää päästöttömään energiaan. EU-maat tuovat EU-alueen ulkopuolelta lähes kaiken käyttämästään öljystä ja 80 prosenttia maakaasusta. Siirtymä nostaa energian hintaa ainakin jonkin aikaa.
”Korkeat hinnat ovat kuitenkin tärkeä osa ohjausta. Koska kukaan päättäjä ei voi tietää, mihin niukentuvat hiilivedyt on tehokkainta suunnata, hinnan täytyy antaa kohdistaa niiden käyttö oikein”, Kurronen sanoo.
Uusi Länsi -raportissa näkemyksensä esittävät Aki Kangasharjun, Sanna Kurrosen ja Edward Lucasin lisäksi Risto E.J. Penttilä, Kristi Raik, Tuomas Forsberg, Mikael Mattlin, Veli-Pekka Tynkkynen, Tomas Ries, Heli Simola, Sinikukka Saari sekä François Heisbourg.
Uusi Länsi -EVA Raportti torstaina 16.6. kello 6.00 osoitteessa www.eva.fi
Lisätiedot: johtaja Emilia Kullas, emilia.kullas@eva.fi tai +358 40 342 44 84
ekonomisti Sanna Kurronen, sanna.kurronen@eva.fi tai +358 50 589 8886
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju, aki.kangasharju@etla.fi
Center for European Policy Analysisin vanhempi neuvonantaja Edward Lucas,eluc@me.com tai +44 7770380791
Julkaisun ennakkopyynnöt: viestintäpäällikkö Heini Larros, heini.larros@eva.fi tai +358 40 526 9728
Huom! Tiedotteen embargo on 16.6. kello 6.00. Asiaa käsittelevän jutun saa julkaista saman aamun painetuissa uutislehdissä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Emilia KullasJohtaja
Puh:+358 40 342 4484emilia.kullas@eva.fiSanna KurronenEkonomisti
Puh:+358 50 589 8886sanna.kurronen@eva.fiHeini LarrosViestintäpäällikkö
Puh:+358 40 526 9728heini.larros@eva.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA on elinkeinoelämän think tank, jonka tavoitteena on edistää suomalaisen yhteiskunnan pitkän aikavälin menestystä.EVA tuottaa tietoa ja näkemyksiä ajankohtaiseen julkiseen keskusteluun sekä esittää reformeja poliittisille päättäjille.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry
Suomalaiset haluavat seuraavan hallituksen turvaavan hoitoon pääsyn ja pysäyttävän valtion velkaantumisen22.3.2023 06:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisista 82 prosenttia haluaa seuraavan hallituksen painottavan terveydenhuollon kehittämistä ja hoidonsaannin turvaamista nykyistä enemmän, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta. Lähes yhtä moni, 81 prosenttia haluaa seuraavan hallituksen painottavan valtion velkaantumisen pysäyttämistä enemmän kuin nykyinen hallitus. Valtion velkaantumisen lopettamista vaativien osuus on kasvanut 30 prosenttiyksikköä vuodesta 2019.
Kokoomuksen ja perussuomalaisten muodostama hallituspohja suosituin – kokoomus ja SDP tasavahvoja pääministeripuolueeksi7.3.2023 06:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisista 23 prosenttia toivoo kokoomuksen ja perussuomalaisten yhteistyölle pohjautuvaa hallitusta, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta. Se on suosituin runko hallituspohjaksi, kun vastaajia pyydettiin valitsemaan itselle mieluisin pääministeripuolue ja lisäksi muita puolueita hallituskumppaneiksi.
Kokoomuksen ja perussuomalaisten muodostama hallituspohja suosituin – kokoomus ja SDP tasavahvoja pääministeripuolueeksi7.3.2023 06:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisista 23 prosenttia toivoo kokoomuksen ja perussuomalaisten yhteistyölle pohjautuvaa hallitusta, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta. Se on suosituin runko hallituspohjaksi, kun vastaajia pyydettiin valitsemaan itselle mieluisin pääministeripuolue ja lisäksi muita puolueita hallituskumppaneiksi.
Jako talousoikeistoon ja -vasemmistoon on voimistunut – enemmistö suomalaisista on markkinatalousmyönteisiä28.2.2023 06:00:00 EET | Tiedote
63 prosenttia suomalaisista katsoo, että vapaa kilpailu markkinoilla on kansalaisen ja kuluttajan etu, sillä se tehostaa toimintaa ja laskee hintoja, käy ilmi EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.
Suomen talouspolitiikassa neljä vaihtoehtoa – edessä 13 miljardin euron sopeutustoimet13.2.2023 09:00:00 EET | Tiedote
Suomella on edessään 13 miljardin euron sopeutustoimet kahden seuraavan vaalikauden aikana, kirjoittaa konsultti Jussi Pyykkönen EVA Analyysissa Talouspolitiikan johtajan kompassi. Kestävyysvajeen umpeen kurominen edellyttää valtiovarainministeriön mukaan yhdeksän miljardin euron sopeutustoimia. Lisäksi puolustus, ilmastonmuutoksen torjunta, sosiaali- ja terveydenhuolto, julkiset t&k-investoinnit ja mahdolliset yllättävät menotarpeet edellyttävät neljän miljardin euron liikkumavaran luomista julkiseen talouteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme