Tampereen Sähkölaitos Oy

Suomi voi lämmetä ydinkaukolämmöllä jo 2030-luvulla – samalla syntyisi vientituote ja jopa 1,7 miljardin investoinnit

Jaa

VTT:n ja LUT-yliopiston tekemän tuoreen selvityksen mukaan kaukolämmön tuottaminen ydinvoimalla on mahdollista jo 2030-luvun aikana. Ensimmäiset pilotit edellyttävät kuitenkin leveämpiä hartioita; kaukolämpötoimijat vetoavat tulevaan hallitukseen.

VTT ja LUT-yliopisto ovat tehneet Lappeenrannan kaupungin ja 11 energiayhtiön toimeksiannosta selvityksen  ydinkaukolämmön mahdollisuuksista ja toteuttamisen esteistä. Selvityksestä käy ilmi, että ydinkaukolämmön tuotanto voisi käynnistyä Suomessa aikaisintaan 2030-luvulla. Aikataulu on mahdollinen, kun suunnittelussa keskitytään pelkkää lämpöä tuottavaan pienydinreaktoriin.

– Kun reaktori tuottaa vain kaukolämpöä, se on helpompi, edullisempi ja nopeampi toteuttaa. Laitoskomponentit voidaan rakentaa tehtailla sekä konepajoilla ja tuoda valmiina asennuspaikalle. Tämä on yksinkertaisempaa ja halvempaa verrattuna esimerkiksi 100 kertaa suurempaan Olkiluoto 3:n työmaahan, VTT:n projektipäällikkö Ville Tulkki toteaa.

Pienydinreaktori olisi vientituote, joka toisi Suomeen jopa 1,7 miljardin investoinnit

Selvityksen mukaan ydinkaukolämmön pilotoinnista tekee haastavaa se, että siihen liittyvän teknologian kypsyysaste on matala. Kansainvälisesti on käynnissä joitakin pienydinreaktorihankkeita, mutta kooltaan ne ovat usein liian suuria muiden kuin Helsingin kokoisen kaupungin käyttöön. Lisäksi kansainvälisille hankkeille on tyypillistä, että niissä kehitettävät reaktorit tuottavat lämmön ohella sähköä.

– Kehittäminen on otettava haltuun Suomessa. Muuten emme voi luottaa siihen, että ydinvoiman kehittäminen etenee meille hyödyllisimmällä tavalla, alleviivaa selvitykseen osallistuneen Tampereen Sähkölaitoksen Business Intelligence Manager Juko Vähätiitto.

Samalla Suomeen syntyisi uusi vientituote, ja maan kiinnostavuus investointikohteena kasvaisi.

– Jos 1 % Euroopan kaukolämmöstä tuotettaisiin suomalaisilla pienreaktoreilla, se tarkoittaisi noin 17 reaktoria eli jopa 0,8–1,7 miljardin euron investointeja. Mitä kotimaisempaa ratkaisua käytetään, sitä suurempi osa euroista ja osaamisesta jää Suomeen, Vähätiitto arvioi taloudellisia vaikutuksia.

– Hiilineutraalin energian tarjonta ja sen hinta tulevat olemaan jatkossa entistäkin merkittävämpi tekijä kilpailtaessa yritysten sijoittumisesta Euroopassa, kertoo Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen.

Perinteinen malli ei ole mahdollinen

Selvityksestä käy ilmi, että ydinkaukolämmön riittävän nopea kehittyminen markkinavetoisesti on hyvin epätodennäköistä.

– Teknologian lisäksi myös kesken olevaan lainsäädäntöön sekä kaavoitukseen liittyy epävarmuuksia, jotka lisäävät ensimmäisiin projekteihin liittyviä riskejä, Ville Tulkki toteaa.

Tästä syystä ydinkaukolämpöpilottia ei voida toteuttaa perinteisellä tavalla. Nykyisessä mallissa energiayhtiö vastaa selvityksistä, investoi voimalaitokseen ja hakee sille energiatukea.

– Kaukolämpötoimijoiden näkökulmasta paras vaihtoehto on, jos pilotti toteutetaan valtiovetoisesti kuten ensimmäinen kuulento aikanaan. Kyseistä hanketta johti merkittävä taho eli valtion valtuuttama NASA. Näin ollen mukaan voitiin valita parhaat mahdolliset toimijat, jotka olivat kykeneviä suorittamaan annetun tehtävän kohtuuhintaan, Juko Vähätiitto vertaa.

Käytännössä pilotin voisi toteuttaa esimerkiksi siten, että valtio investoi pienydinreaktoriin, ja energiayhtiöt sitoutuvat ostamaan sen tuottaman lämmön. Tällöin pilottireaktori toteutetaan sen energiayhtiön alueelle, jolla on suurin valmius lähteä mukaan projektiin ja viedä se loppuun asti.

Tyhjästä ei kuitenkaan tarvitse aloittaa, sillä ensimmäisiä hankkeita on jo valmisteilla. VTT tutkii LDR 50 -projektin edistämistä, ja LUT-yliopisto on allekirjoittanut aiesopimuksen yhdysvaltalaisen Ultra Safe Nuclear Corporationin kanssa pienen kaasujäähdytteisen reaktorin rakentamiseksi.

– Ensimmäistä demonstraatiokohdetta olisi siis mahdollista lähteä toteuttamaan esimerkiksi LUT-yliopiston ydinkaukolämpöreaktoria koskevien suunnitelmien myötä, Markku Heinonen toteaa.

Työ on aloitettava nyt

Jos pilotti toteutuu, selvitykseen osallistuneet energiayhtiöt ovat valmiita osallistumaan siihen.

– Fossiilisista polttoaineista luopuminen on energiayhtiöiden yhteinen tavoite. Tällä hetkellä moni yhtiö on panostanut biopolttoaineisiin, mutta esimerkiksi Tampereen Sähkölaitos tutkii jatkuvasti myös erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja, Juko Vähätiitto toteaa.

Hänen mukaansa ydinvoima on biopolttoaineiden ohella yksi harvoista fossiilittomista vaihtoehdoista, joka on mittakaavaltaan niin suuri, että se mahdollistaisi kaupunkien lämmön tuotannon.

– Matka poliittisesta prosessista toteutukseen on pitkä, sillä yksistään kaavoitus voi kestää jopa viisi vuotta. Jos työtä ei aloiteta tänään, ydinkaukolämmön tuotanto voi siirtyä jopa vuosikymmenellä. Pahimmassa tapauksessa viivyttely voi johtaa siihen, että joku muu ehtii ensin, ja menetämme mahdollisuuden vientituotteeseen, Vähätiitto summaa.

Selvityksen perusteella Tampereen Sähkölaitos Oy, Porin, Kuopion ja Lappeenrannan Energia Oy:t, Imatran Lämpö Oy sekä Lappeenrannan kaupunki ovat julkaisseet lausunnon tulevalle hallitukselle. Organisaatiot esittävät, että tulevan hallituskauden aikana kaukolämpöreaktoreille valmistellaan valtakunnallinen strategia. Myös pienydinvoimaloita koskeva lainsäädäntö tulee uudistaa samalla, kun ensimmäiset pienydinvoimalapilotit käynnistetään.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

VTT:
Ville Tulkki, projektipäällikkö, puh. 040 184 0852, ville.tulkki@vtt.fi

Lappeenrannan kaupunki:
Markku Heinonen, kehitysjohtaja, puh. 040 5811998, markku.heinonen@lappeenranta.fi

Tampereen Sähkölaitos Oy:
Juko Vähätiitto, Business Intelligence Manager, puh. 040 834 1160, juko.vahatiitto@sahkolaitos.fi

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Tampereen Sähkölaitos Oy
Tampereen Sähkölaitos Oy
Voimakatu 17
33100 Tampere

0206303000http://www.sahkolaitos.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen Sähkölaitos Oy

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme