Suomi voi vähentää päästöjään kustannustehokkaasti

Pariisin ilmastosopimuksessa maailman maat sitoutuivat rajaamaan maapallon keskilämpötilan nousun selvästi alle kahden asteen verrattuna esiteolliseen aikaan, pyrkimyksenä rajata nousu 1,5 asteeseen. Lokakuussa kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n julkaisema raportti korosti, että kaikkien maailman maiden on ryhdyttävä nopeisiin ja voimakkaisiin toimiin päästöjen vähentämiseksi.

Sitran tänään julkaisema selvitys osoittaa, että Suomi pystyy teknisesti ja taloudellisesti saavuttamaan nykytavoitteita suuremmat päästövähennykset. Se esittää Suomelle sarjan toimia eli päästövähennyspolun, jonka avulla päästöjä voidaan vähentää 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 vertailutasosta. Määrä vastaa noin 27 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (27 MtCO₂e). Tämä toisi Suomen toimenpiteet linjaan Pariisin ilmastosopimuksen kanssa ja toimisi välietappina maamme pyrkimyksille kohti hiilineutraaliutta.

”Päästöjen nopea vähentäminen on välttämätöntä tai muuten ilmastonmuutoksen kustannukset karkaavat käsistä. On päättäjistämme kiinni, toimivatko he välittömästi ja johdattavat Suomen oikealle polulle. Päätöksiä tarvitaan heti, sillä tarvittavien suurten muutosten toteutus vie aikaa”, sanoo Sitran johtaja Mari Pantsar.

Tuulivoima ja liikenteen sähköistyminen ovat erityisen kustannustehokkaita

Sitran yhdessä konsulttiyhtiö McKinsey & Companyn kanssa laatimassa selvityksessä esitetty päästövähennyspolku Suomelle on kokoelma päästövähennystoimia neljällä eniten päästöjä tuottavalla sektorilla: teollisuus, sähkö ja lämpö, liikenne sekä rakennukset. Selvitystä varten on arvioitu yli 300 mahdollisuutta korvata teknologioita- ja polttoaineita vähäpäästöisemmillä sekä valitsemalla näistä sarja toimia, jotka johtavat mahdollisimman kustannustehokkaasti 60 prosentin päästövähennykseen.

Noin 50 prosentin päästövähennyksiin on jo mahdollista päästä keinoilla, joiden elinkaaren aikaiset kustannukset ovat yhtä suuret tai jopa pienemmät verrattuna nykyisiin ratkaisuihin. Keinot, joilla katetaan viimeinen 10 prosenttiyksikköä tarvittavista päästövähennyksistä, ovat sen sijaan kalliimpia ja epävarmempia.

”Tieliikenteen sähköistämisestä tulee nopeasti halpenevien akustojen myötä kaikkein kustannustehokkain yksittäinen päästövähennyskeino. Tuulivoima tulee puolestaan olemaan kustannustehokkain tapa tuottaa sähköä, myös tarvittava varastointikapasiteetti huomioiden”, sanoo Sitran Ilmastoratkaisut-tiimin projektijohtaja Janne Peljo.

Liikenteen sähköistymistä ennustetaan tapahtuvaksi vaiheittain. Selvityksen mukaan esimerkiksi sähkö- ja hybridikäyttöisten henkilöautojen määrä voi kasvaa nykyisestä noin 11 000:sta jopa 800 000:een vuoteen 2030 mennessä. Määrä on yli kolminkertainen hallituksen tällä hetkellä tavoittelemaan 250 000 sähköautoon verrattuna. Lisäys tarkoittaisi, että lähes kolmannes Suomen autokannasta olisi tuolloin sähköistetty. Henkilö- ja raskaan liikenteen sähköistymisen edellytyksenä on kattava latauspisteiden verkosto, minkä rakentaminen maksaa arviolta 1,5 miljardia euroa.

Tuulivoimaa tarvitaan lisää verkkoon vuoteen 2030 mennessä noin viiden gigawatin verran lisää nykyisen noin kahden gigawatin lisäksi. Tämä vastaa 25 prosenttia Suomen koko sähköntuotannosta vuonna 2030. Tavoitteen saavuttaminen vaatii myös riittävää kapasiteettia sekä lupaprosesseihin että rakentamisen tuotantoketjuun. Lisätuulivoiman tarve pitää ottaa huomioon myös kaavoituksessa ja sähkönsiirtoverkossa.

Selvityksessä käytetyn mallin mukaan entistä vähähiilisempi teollisuus on kustannustehokkain tapa hoitaa viimeiset 10 prosenttiyksikköä päästövähennyksistä.

Hallitukselta tarvitaan nyt ripeitä toimia ja kunnianhimoisemmat suunnitelmat

Suomi tarvitsee suunnitelman hiilineutraaliuden saavuttamiseen eli kansallisen hiilineutraaliussuunnitelman, joka hahmottelee reitin kaikille sektoreille. Suunnitelma on tärkeä, jotta ilmastotavoitteet saadaan selkiytettyä ja luotua yli vaalikausien ulottuvaa ennustettavuutta. Sen tulisi sitouttaa Suomi 60 prosentin päästövähennystavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä, matkalla kohti hiilineutraaliutta 2030-luvun kuluessa, jolloin päästöjen ja nielujen tulisi olla tasapainossa.

Päästövähennyspolun kannalta on kriittistä, että hallitus ohjaa toimillaan sekä yksityisen sektorin että yksilöiden investointeja vähäpäästöisiin ratkaisuihin.

”Hallituksen keskeisin tehtävä on varmistaa, että päästövähennysten edellyttämä infrastruktuuri on paikallaan ja että yrityksillä ja yksilöillä on kannusteet valita vähäpäästöisiä ratkaisuja. Vastaavasti tulee huolehtia siitä, että olemassa oleva sääntely ja kannusteet eivät estä tai vaikeuta investointeja vähäpäästöisiin ratkaisuihin”, sanoo Peljo.

Lisätietoja

Janne Peljo, projektijohtaja, Sitra, etunimi.sukunimi@sitra.fi, puh. 040 528 5754

Tuula Sjöstedt, viestinnän asiantuntija, Sitra, etunimi.sukunimi@sitra.fi, puh. 050 373 8601

Julkaisun tiedot

Cost-efficient emission reduction pathway to 2030 for Finland:
Opportunities in electrification and beyond

Sitra studies 140

ISBN 978-952-347-082-8 (paperback)
ISBN 978-952-347-083-5 (PDF) www.sitra.fi

ISSN 1796-7104 (paperback)
ISSN 1796-7112 (PDF) www.sitra.fi

Lataa raportti ja graafit: https://www.sitra.fi/julkaisut/kustannustehokas-paastovahennyspolku-vuoteen-2030-suomelle/ 

Keskeisimmät keinot

Näillä keinoilla Suomi voi vähentää päästöjään kustannustehokkaasti 60 % vuoteen 2030 mennessä.

Liikenteen sähköistäminen

• 800 000 sähkö- ja hybridiautoa
• 180 000 sähkö- ja ladattavaa hybridipakettiautoa ja -rekkaa
• 8 000 sähköbussia.

Tuulivoiman merkittävä lisääminen

• 5 gigawattia lisää tuotantoa verkkoon
• riittävästi kapasiteettia lupaprosesseihin ja rakentamisen tuotantoketjuun
• huomioiminen kaavoituksessa ja sähkönsiirtoverkoissa

Muut keskeiset keinot

• sähkön ja lämmön yhteistuotannossa fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biomassalla
• teollisuudessa lämmöntuotannon sähköistämisen tai fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biomassalla tai biokaasulla
• asuinrakennuksissa sekä kaupallisissa ja julkisissa kiinteistöissä öljylämmityksen vaihtaminen lämpöpumppuihin ja sähkölämmitykseen.

Huom! Hiilinielujen säilymisestä täytyy kuitenkin pitää huolta, etenkin kun myös teollisuus suunnittelee biomassan käytön lisäämistä.