Suomi.fi täytti 20 vuotta: Suomi.fin visio on kantanut painetusta Kansalaisen käsikirjasta kansalliseksi digi-infraksi

Julkishallinnon organisaatiorajat ylittävä, elämäntilanteisiin pohjautuva verkkosivusto oli aikoinaan lähtökohdiltaan mullistava. Suomi.fi oli se kuuluisa ”yksi luukku”, josta asioiden selvittäminen kannatti aloittaa, jos ei tiennyt, minkä viraston rooteliin asia kuuluu.

Esiäitinä Suomi.fille toimi jykevä 400-sivuinen Kansalaisen käsikirja, jonka sisällysluettelo muistutti jo pitkälti Suomi.fin ohjeiden rakennetta. Uusinta teknologiaa hyödynnettiin jo 90-luvulla. Käsikirjaa pystyi lukemaan myös ”hyperkirjana” CD-romilta, korpulta ja Telmo-palvelusta.

Hyödyllisiä linkkejä Utsjoelta Hankoon

Uusinta teknologiaa olivat aikoinaan myös hyperlinkit. Suomi.fin ohjeiden ohesta löytyi linkit kaikkiin julkishallinnon ja Suomen kuntien palveluihin Utsjoelta Hankoon. Koko valtakunnan linkkien tarkastaminen ja täydentäminen vei kolmelta virkamieheltä kolme kuukautta – sitten kierros pitikin jo aloittaa uudestaan.

Nykyään julkishallinnon ja kuntien palvelutiedot kuvataan hajautetusti Suomi.fi-palvelutietovarantoon, josta tietoja hyödynnetään rajapintojen kautta eri palveluissa.

Sujuvan arjen puolesta

Suomi.fi-verkkopalvelun kehittämistä johtaa visio olla tukena ihmisten arjessa: lapsen saamisesta, nuoren itsenäistymiseen ja työelämään siirtymiseen, omaishoidosta ja edunvalvonnasta läheisen kuolemaan, yrityksen suunnittelusta, kasvusta ja kansainvälistymisestä omistajanvaihdokseen.

Mukaan on tarttunut nippu uudenlaisia tapahtumia kuten tietomurto ja korona. 

Osana Suomen digitaalista infraa

Organisaatioille Suomi.fi-perhe tarjoaa yhteiskäyttöisiä digitaalisia palveluita. Suomi.fin avulla ne voivat tarjota palveluissaan tietoturvalliset viestit, puolesta-asioinnin, maksuliikenteen, palvelukartan sekä organisaatioiden välisen tietoturvallisen tiedonsiirron.
Palveluiden kehittämisen tueksi on julkaistu laatutyökalut, testiaineistot sekä työkalut sanastojen, koodistojen ja tietomallien yhteentoimivuuden kehittämiseksi.

Suomi.fistä on kasvanut keskeinen osa Suomen kansallista digitaalista infraa, joka kiinnostaa myös kansainvälisesti. Suomi.fi-palveluihin käy tutustumassa digipalveluista vastaavia ja niitä kehittäviä virkamiehiä, poliitikkoja sekä yritysten ja kansainvälisten järjestöjen edustajia ympäri maailman.

Suomi.fi 20 vuotta

• Kokosimme 20 vuotta täyttäneen Suomi.fin tärkeimmät etapit Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuille.
• Katsauksen menneeseen ja visioita Suomi.fin tulevaisuuteen tarjoaa johtava erityisasiantuntija Jani Ruuskanen blogissaan.

Lisätietoja
• Jani Ruuskanen, johtava erityisasiantuntija, 0295 535 031, jani.ruuskanen@dvv.fi
• Terhi Tuokkola, johtava asiantuntija, 0295 535 097, terhi.tuokkola@dvv.fi

Pähkinänkuoressa

• Suomi.fi-perheeseen kuuluvat Tunnistus, Viestit, Valtuudet, Maksut, Kartat, Palvelutietovaranto, Testiaineistopalvelu, Laatutyökalut, Palveluväylä, Avoin data, Yhteentoimivuusalusta.
• Suomi.fi-palveluista suosituimpia ovat Tunnistus (200 miljoonaa asiointitapahtumaa vuonna 2021), Valtuudet (yli 30 miljoonaa käyttäjien tekemää sähköistä valtakirjaa vuodesta 2017 lähtien) ja Viestit (lähes miljoona käyttäjää).
• Ensimmäinen Suomi.fi-verkkopalvelu julkaistiin 1.4.2002. Vuosien aikana julkishallinnon erilliset digitaaliset palvelut (esim. Katso, Yrityssuomi, Asiointiopas, Kansalaisen asiointitili) on sulautettu osaksi yhtenäistä Suomi.fi-perhettä.
• Suomi.fi-palvelut uudistettiin Kansallisessa Palveluarkkitehtuuriohjelmassa 2014–2016. Laki hallinnon sähköisistä palveluista tuli voimaan vuonna 2016.
• 2020-luvulla Suomi.fin käyttö kasvaa ja laajenee. Uusien palveluiden ja uudenlaisten hyödyntämistapojen kehittäminen jatkuu voimakkaana.