SuPer: Suuret ryhmäkoot varhaiskasvatuksen suurin ongelma

Lakiesityksen mukaan jopa 9 000 lastenhoitajan työpaikkaa ollaan muuttamassa lastentarhanopettajien työpaikoiksi. Varhaiskasvatuksen laatu ei parane yliopistokoulutettuja lastentarhanopettajia lisäämällä, vaan huolehtimalla siitä, että henkilöstöä on tarpeeksi lapsiryhmissä koko toiminta-ajan. Mikäli lakiesityksen mukaiset toimenpiteet henkilöstörakenteessa tehdään, johtaa se suurempiin lapsiryhmiin. Tämä tarkoittaa myös yhä suurempaa lasten ja henkilöstön kuormittumista.

Yliopistokoulutuksen saaneita lastentarhanopettajia ei ole saatavilla. Näitä vakansseja joudutaan täyttämään määräaikaisilla sijaisilla, mikä johtaa jatkuvaan henkilöstön vaihtumiseen lapsiryhmissä. 

– Suurimpana häviäjänä tässä tilanteessa ovat lapset, joilta todellisuudessa vähennetään aikuisten aikaa, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo.

SuPerin mukaan lastenhoitajien suurempi osuus henkilöstöstä on perusteltua. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sen tärkeämpää on perushoito sekä turvallisuuden ja jatkuvuuden luominen. Lastenhoitajista suurin osa on lähihoitajakoulutuksen suorittaneita.

Lähihoitajan työhön kuuluvat monipuolisesti kaikki varhaiskasvatuksessa tehtävät työt, ensisijaisesti hoito- ja huolenpitotehtävät. Lähihoitaja on myös ainoa varhaiskasvatuksessa työskentelevä terveydenhuollon ammattihenkilö, joka voi toteuttaa lasten lääkehoitoa päivän aikana.

Mielenilmaus koskee Uudenmaan aluetta. Poliittiseen mielenilmaukseen osallistuvat yhdessä Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin kanssa Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Tehy sekä Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia.

SuPerissa on 90 000 jäsentä, jotka työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kasvatusalalla julkisella ja yksityisellä sektorilla.

 

Lisätietoja: SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 5275 085