SuPerin kysely: Vanhus- ja vammaispalvelut jäivät koronaepidemiassa suojainten osalta sivuraiteelle

- Koronaviruksen leviäminen vanhustenhoidossa olisi ollut estettävissä, jos suojavarusteita olisi ollut heti tarpeeksi saatavilla. SuPer on vaatinut riittäviä suojaimia vanhustenhoitoon alusta alkaen. Nyt kun suojainten käytöstä on annettu määräys, selitykset eivät enää auta, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo.

Yli 40 prosenttia kyselyyn vastanneista työntekijöistä oli huolissaan omasta sekä asiakkaiden terveydestä ja turvallisuudesta suojainten puuttuessa. Suojainten puuttuminen/riittämättömyys oli aiheuttanut ahdistusta tai henkistä pahoinvointia noin joka kolmannelle vastaajista.

Työntekijät ovat tietoisia viranomaisohjeistuksesta, mutta joutuvat toimimaan sitä vastaan, mikä aiheuttaa ahdistusta. Tämä lisää jo muutenkin hoitotyössä esiintyvää psykososiaalista kuormitusta. Osa työnantajista on luonut oman ohjeistuksen, joka ei ole ollut viranomaisohjeistuksen mukainen. Työntekijät ovat olleet pakotettuja noudattamaan sitä. Viranomaisohjeistuksen lisäksi on myös ammattiosaamiseen kuuluva aseptiikan osaaminen. Työntekijät tietävät, miten suojaimia käytetään turvallisesti, mutta eivät saa näin toimia. Tämä on aiheuttanut ristiriitaa.

Ongelma on ollut suojainten saatavuus työpaikoille. Tilanne on johtanut siihen, että kirurgisten suu-nenäsuojien käyttöä on rajoitettu, jolloin on jouduttu käyttämään suojaimia väärin. Samaa suojainta käytetään usean asiakkaan kanssa, vaikka se pitäisi vaihtaa tai suojainta ei käytetä lainkaan, koska sitä ei ole.

Kun kirurgisia suu-nenäsuojia ei ole ollut saatavissa, on työpaikoilla käytetty kankaista suojainta. Myös näitä on usein liian vähän, jolloin samaa joudutaan käyttämään usean asiakkaan kanssa. Kankaisten suojainten laadussa on ollut ongelmia ja tämä on aiheuttanut työ- ja asiakasturvallisuuden vaarantumisen. Liian tiheä kangasmateriaali on estänyt ilmavirtausta, kankaasta on irronnut kuituja hengitysteihin, malli on epäsopiva kasvoille, kuminauhat ovat liian paksuja/pitkiä ja ne eivät ole kestäneet tarvittavaa pesulämpötilaa.

Kyselyyn vastanneista 65 prosenttia kertoi, että hoitohenkilökunta oli velvoitettu tekemään ”koronasiivouksia”.  Vanhus- ja vammaistyössä hoitohenkilökunta tekee näitä koronasiivouksia, vaikka hoitotyöhön on muutenkin niukasti aikaa. Hoitotyö on koronaepidemian aikana kuormittavampaa rajoitusten vuoksi. Työnantajien tulisi hankkia siivoukseen erillinen henkilökuntaresurssi.

Kysely lähetettiin SuPerin jäsenille, jotka olivat merkinneet työpaikakseen hoitokoti, kotihoito, palvelutalo, vammaishoito tai vanhustenhoito. Vastausaika oli 11.-13.5.2020. Vastauksia saatiin 3 453. 

SuPeriin kuuluu 90 000 sosiaali- ja terveys- sekä kasvatusalan ammattilaista, jota työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Lisätietoja:

SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 527 5085
SuPerin asiantuntija Sari Erkkilä, 050 341 6079