Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer

SuPerin selvitys: Kotihoidon kehittämisen lähtökohtana ovat olleet kustannussäästöt

Jaa

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer julkisti tänään 20.3. selvityksen kotihoidon tilasta. Kotihoidon työntekijät ovat huolissaan asiakkaidensa saaman hoidon laadusta sekä omasta kuormittumisestaan. Työnantajat rikkovat lakien määräyksiä laadukkaasta hoidosta räikeästi. Lisäksi työnantajat eivät puutu Työturvallisuuslain mukaisesti työntekijöiden haitalliseen kuormitukseen. Tulosten valossa näyttää siltä, että kotihoidon kehittämisessä lähtökohtana ei ole ollut asiakkaan hyvinvointi vaan kustannussäästöt. Kyselyyn vastasi 3 005 kotihoidossa työskentelevää SuPerin jäsentä.

Yhteydenottojen määrä kotihoidossa työskenteleviltä jäseniltä SuPeriin on kasvanut merkittävästi. Kuntapuolen lisäksi yhteydenottoja tulee jatkuvasti enemmän yksityisissä yrityksissä työskenteleviltä työntekijöiltä.

Selvityksen mukaan kotihoidon työntekijöiden tyytymättömyys kotihoidon laatuun on huomattavan suurta. Tämä johtuu siitä, että kotihoidon henkilöstöresurssit ja asiakkaiden tarpeet eivät kohtaa, mikä estää hoito- ja palvelusuunnitelmien toteuttamisen laadukkaasti. Vain 19 % vastaajista kokee, että hoito- ja palvelusuunnitelmat toteutuivat hyvin.

”Uusia asiakkaita tulee lisää, mutta henkilökuntaa ei. Työntekijät väsyvät, sairauslomat lisääntyneet, joudutaan tekemään pitkiä päiviä, kun ei saada sijaisia. Kotiin laitetaan huonokuntoisia asiakkaita.”

Vastaajista lähes 90 prosenttia kokee työmääränsä lisääntyneen viimeisten kolmen vuoden aikana. Tämä johtuu pääsääntöisesti siitä, että asiakkaat ovat huonokuntoisempia, henkilökunnan poissaoloja ei paikata sijaisilla ja työntekijöiden sairauslomat ovat lisääntyneet. 10 prosenttia vastaajista kertoo, että työntekijöitä on vähennetty. Noin 80 prosenttia vastaajista kertoo työn henkisen rasittavuuden lisääntyneen selvästi viimeisten kolmen vuoden aikana. Henkilökuntaa ei ole riittävästi. Lähes puolet esimiehistä ei ota työntekijöidensä huolta asiakkaiden hoidon toteutumisesta ja työntekijöiden jaksamisesta vakavasti.

Vuonna 2015 tehdyssä selvityksessä vastaajista 54 % oli varmoja, että he pystyvät työskentelemään terveytensä puolesta nykyisessä ammatissaan kahden vuoden kuluttua. Tässä selvityksessä vastaava osuus on enää 42 %.

”Kilometrit tulisi ehdottomasti ottaa huomioon kotihoidossa. Eihän me aikakoneella lennetä paikasta toiseen.”

Kotihoidon ongelmia on pyritty ratkaisemaan toiminnanohjausjärjestelmän ja optimoinnin avulla sekä laajentamalla tiimejä sekä työskentelyalueita. Tämä on sekoittanut työn organisointia entisestään ja heikentänyt hoidon laatua sekä lisännyt työntekijöiden kuormittumista.

Asiakaskäyntien väliin varataan liian vähän tai ei lainkaan siirtymäaikaa, mikä pakottaa työntekijät tinkimään asiakasajasta kotikäynneillä ja jättämään työehtosopimuksen mukaiset tauot pitämättä. Asiakaskäyntejä saatetaan myös ajoittaa päällekkäin. Hoidon laatu on heikentynyt myös siksi, että asiakkaalla käy enemmän eri hoitajia kuin aikaisemmin, mikä on heikentänyt hoidon jatkuvuutta.

Parasta työssä: ”Huomata asiakkaiden pärjäävän meidän tuella vielä pitkäänkin kotona ja heidän antama kiitollisuus ja arvostus meidän työtä kohtaan.”

Vastauksissa kuvastuu halu toteuttaa hyvää kotihoitoa asiakkaiden parhaaksi. Asiakkaat koetaan tärkeimpänä työssäjaksamisen voimavarana. Vastaajat tuovat esille sen, että he saattavat olla asiakkaan odotetuin ja ainoa kontakti päivän aikana. Juuri siksi heistä tuntuu niin pahalta, etteivät he ehdi aidosti jäädä kuuntelemaan asiakasta.

”Liukuhihnameininki pois.”

Toimiva ja laadukas tulevaisuuden kotihoito tarvitsee todellisia taloudellisia investointeja, ei kikkailua. Muutoin valtiovallan tulee linjata, ketä jatkossa hoidetaan ja ketä ei. Tätä päätöstä ei voi jättää työntekijöiden ratkaistavaksi. Lisäksi kaikki eivät ole ns. kotihoitokuntoisia, vaan tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa.

Selvitys: ”Jos tää meno jatkuu, meidän sydämet särkyy.” SuPerin selvitys työstä kotihoidossa ja kotihoitotyön kehittämisestä 2018.  Asiantuntija Sari Erkkilä. 

 

SuPeriin kuuluu 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

 

Lisätietoja:

SuPerin asiantuntija Sari Erkkilä, 050 341 6079
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 5275 085

Liite 1: kuvat
Liite 2: selvitys

Yhteyshenkilöt

SuPerin asiantuntija Sari Erkkilä, 050 341 6079
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 5275 085

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer
Ratamestarinkatu 12
00520 HELSINKI

09 2727 910http://www.superliitto.fi

SuPeriin kuuluu yli 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer

SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola: Mielenterveystyötä tehdään tuhansissa kohtaamisissa päivittäin9.10.2018 07:00Tiedote

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola pitää erittäin tärkeänä, että mielenterveysongelmista kärsivien ääntä kuunnellaan. Koko sosiaali-, terveydenhuolto- ja kasvatusalalla tehtävä mielenterveystyö vaatii riittävästi koulutusta työntekijöille tähän työhön, Paavola vaatii. – Työntekijöitä on myös oltava riittävästi, jotta ihmistä voidaan hoitaa kokonaisuutena. Maailman mielenterveyspäivää vietetään keskiviikkona 10. lokakuuta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme