Surukonferenssi tarjoaa tarinoita, työkaluja ja ajankohtaista tutkimustietoa
Konferenssin avaapsykologi ja kouluttajapsykoterapeutti Soili Poijula luennolla resilienssistä. Poijula on kliinikkona ja tutkijana erikoistunut interventioihin ja psykoterapiaan, joissa yhtenä tavoitteena on resilienssin vahvistaminen.
Työpajat käsittelevät puheeksi ottamisen välineitä, kirjallisuusterapian ja valokuvatyöskentelyn mahdollisuuksia, kehotietoisuutta sekä tiedostavaa läsnäoloa. Kahdessa tieteellisessä sessiossa esillä ovat muun muassa nuorten suru vanhemman kuoleman jälkeen, kohtukuolemasta aiheutuva suru ja kansalaisten käsitykset hyvästä kuolemasta.
Torstain konferenssipäivän päättää sooloteatteriesitys lapsen sairastamisesta, kuoleman pelosta ja kuolemasta. Lastenkulttuuriin ja perhetyöhön erikoistuneen teatteri-ilmaisun ohjaaja Kati Keskihannun teos on tarkoitettu puheeksi ottamisen välineeksi esimerkiksi sairaan lapsen läheisille tai luokkaan, jonka oppilas on hiljattain kuollut.
Perjantaiaamun luennolla julkaistaan hoitotyön suositukset läheisen tukemiseen omaisen äkkikuoleman jälkeen. Luennoitsijoina ovat terveystieteiden tohtorit, dosentti Anna Liisa Aho (Tampereen yliopisto) ja postdoc-tutkija Anja Terkamo-Moisio (Itä-Suomen yliopisto).
Tieteellisissä sessioissa käsiteltävien tutkimusten aiheet liittyvät muun muassa lapsen kuolemaan sekä surun käsittelyyn ja sen seurauksiin.
Konferenssin päättää kouluttajapsykoterapeutti Jukka Harmainen, joka kuvaa luennolla perhetason selviytymismekanismeja tutkimuksen ja asiakastyön näkökulmista.
Surukonferenssi 19.–20.4.2018, Tampereen yliopisto (päärakennus), Kalevantie 4.
Päivien ohjelma ja kaikki esiintyjät: www.surut.fi. Voit seurata konferenssiin liittyvää tiedotusta ja keskustelua Twitterissä: @Surukonf ja tunnisteella #surukonferenssi. Sähköpostiosoite on surut@surut.fi.
Konferenssin järjestävät yhdessä Huoma - Henkirikoksen uhrien läheiset ry, KÄPY – Lapsikuolemaperheet ry, Suomalaisen Kuolemantutkimuksen Seura ry, Suomen Mielenterveysseura, Suomen nuoret lesket ry, Surunauha ry ja Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto. Yhteistyökumppanina toimii Kirkkohallitus.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediayhteyshenkilö, haastattelupyynnöt luennoitsijoille, järjestäjille ja kokemusasiantuntijoille: Terhi Kantanen, terhi.kantanen@huoma.fi, p. 050 401 2230.
Tietoja julkaisijasta
Suomen Mielenterveysseura tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. Mielenterveysseura puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Seura koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia. Mielenterveysseuran toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
A cry for help for the environment: “Humanity is doomed” - Young people’s concerns about future need to be attended to4.3.2024 03:00:00 EET | Tiedote
The eco-crisis and uncertainty about the future cast a shadow over the mental wellbeing of young people. Research studies show that as many as 75 percent of them consider future to be daunting and 56 percent think that humanity is doomed. The awareness campaign “Let’s face the eco-crisis together” starts on 4th March 2024. The aspiration of the campaign is to make young people’s worries visible to all, to challenge adults to face these emotions and thoughts and to assure young people that they will not be left alone with their worries. Young people’s concerns of the future shall not be ignored anymore.
Ympäristöhätähuuto: ”Ihmiskunta on tuhoon tuomittu” – nuorten tulevaisuushuolia on kuunneltava4.3.2024 03:00:00 EET | Tiedote
Ympäristökriisi ja tulevaisuuden epävarmuus kuormittavat nuorten mielenterveyttä. Jopa 75 prosenttia nuorista pitää tulevaisuutta pelottavana ja 56 prosenttia ajattelee ihmiskunnan olevan tuhoon tuomittu, ilmenee tutkimuksista. Nuorten tulevaisuushuolia ei voi enää ohittaa.
Helsingin Lapinlahden Lähteelle Euroopan kansalaisyhteiskuntapalkinto19.2.2024 11:34:15 EET | Tiedote
Lapinlahden Lähde on yksi viidestä EU:n kansalaisyhteiskuntapalkinnon voittajista. Palkinto jaetaan vuosittain kansalaisten voittoa tavoittelemattomille ja innovatiivisille projekteille, jotka edistävät eurooppalaisia arvoja.
Det ständigt ökade hjälpbehovet överbelastade MIELI Kristelefon i fjol16.1.2024 03:00:00 EET | Tiedote
År 2023 gjordes igen ett rekordantal kontaktförsök till MIELI rf:s Kristelefon linjer. Uppringningarna var över 16 000 fler än år 2022. Den mest frekventa orsaken till samtalen var psykiskt illamående, men i fjol ökade samtalen där uppringaren var orolig för en närståendes självdestruktivitet.
Jatkuvasti kasvava avuntarve ruuhkautti Kriisipuhelimen ja -chatin viime vuonna16.1.2024 03:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2023 MIELI Kriisipuhelimessa tehtiin taas ennätys soittoyrityksissä, kun soittoja tuli yli 16 000 edellisvuotta enemmän. Suurimpana yhteydenottojen syynä oli paha olo, mutta viime vuonna lähti nousuun myös niiden puheluiden määrä, joissa oltiin huolissaan läheisen itsetuhoisuudesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme