Jyväskylän yliopisto

Suurempi asukasmäärä, suurempi infektioriski   

Jaa

Kaksisataa vuotta sitten Suomen ylitse levinneet epidemiat ovat osa historiaa, mutta myös mielenkiintoinen biologian alan tutkimuskohde. Kirkonkirjoissa mainittuja kuolinsyitä tutkimalla selvitettiin, kuinka runsas kylien määrä vähensi 1800-luvulla muun muassa riskiä kuolla isorokkoon, kun taas runsas talomäärä kylissä lisäsi hinkuyskä- ja tuhkarokko epidemian kestoa kunnassa.

Yleinen rokotustilaisuus lapsille. Kuva:Kimy-kustannus/Museovirasto, reprokuva vuodelta 1919
Yleinen rokotustilaisuus lapsille. Kuva:Kimy-kustannus/Museovirasto, reprokuva vuodelta 1919

Nykyistä COVID19-pandemiaa pahemmat epidemiat ovat vaivanneet ihmiskuntaa vuosisatojen ajan. 

Suomessa oli 1820-luvulla alle 400 sairaalapaikkaa 1.2 miljoonalle asukkaalle ja rokotukset isorokkoa vastaan oli vasta aloitettu. 1800-luvun alusta 1850-luvulle tultaessa tuhkarokko, hinkuyskä ja isorokko olivat surmanneet yli 120 000 suomalaista. Uhreista pääosa oli lapsia. Orastavasta terveydenhuollosta huolimatta tartuntataudit levisivät väestössä melko vapaasti. 

Erilaiset epidemiat ovat osa Suomen historiaa, mutta myös mielenkiintoinen tutkimuskohde tutkittaessa biologialtaan erilaisten tautien melko rajoittamattomasti leviäviä epidemioita.  

 
Tutkimus auttaa ymmärtämään tulevia epidemioita 

Kolmen tutkimusryhmän yhteishankkeessa tutkittiin sosiaalisen elämän kustannuksia vertaamalla tautiriskiä, asukas-, kylä- ja talomäärään noin kolmessasadassa suomalaisessa kunnassa. 

Tutkijat havaitsivat, että suuri asukasmäärä lisäsi tautiriskiä kunnassa, mutta myös ihmisten sijoittumisella kyliin ja taloihin oli myös vaikutus tautien leviämiseen. Runsas kylien määrä vähensi muun muassa riskiä kuolla isorokkoon, mutta runsas talomäärä lisäsi hinkuyskän ja tuhkarokon kestoa kunnassa.  

"Historiaan sukeltamisesta on hyötyä halutessamme ymmärtää myös nykyepidemioita ja syitä jotka ylläpitävät vaihtelua ryhmien koossa. Suurempien ryhmien etuina on mahdollisuus työnjakoon ja turvaan, mutta suurten ryhmien etua voi rajoittaa suurempi riski kuolla tartuntatauteihin ja tämä näkyy aineistosta huomattavan selvästi", kertoo Jyväskylän yliopiston dosentti Tarmo Ketola. 

Tutkimus on tehty kolmen eri yliopiston tutkimusryhmien yhteistyönä. Jyväskylän yliopiston lisäksi tutkimukseen osallistui tutkijatohtori Terhi Honkola Bristolin yliopistosta, tutkijatohtori Michael Briga ja Akatemiaprofessori Virpi Lummaa Turun yliopistosta.  

Tutkimusta on rahoittanut mm. Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Akatemia ja European Research Council (ERC). Tutkimus on julkaistu arvostetussa Proceedings of the Royal Society B. –julkaisusarjassa

Linkki artikkeliin: https://doi.org/10.1098/rspb.2021.0356  

Tuhkarokon leviämistä ja tautitapauksia (1800-1850) havainnollistava GIF-animaatio: https://www.ketolalab.com/misc2.html 

Lisätietoja: 

Dosentti Tarmo Ketola, Jyväskylän yliopisto, tketola@jyu.fi, +358 40 721 4852 

Akatemiaprofessori, Virpi Lummaa, Turun yliopisto, +358 50 438 2044

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Viestinnän asiantuntija Elina Leskinen, elina.leskinen@jyu.fi, puh. 050 581 8351
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
https://www.jyu.fi/science/fi

Kuvat

Yleinen rokotustilaisuus lapsille. Kuva:Kimy-kustannus/Museovirasto, reprokuva vuodelta 1919
Yleinen rokotustilaisuus lapsille. Kuva:Kimy-kustannus/Museovirasto, reprokuva vuodelta 1919
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Tutkimushankkeessa luodaan kunnille ensimmäinen ekologisen kompensaation toimintamalli maankäytön suunnitteluun5.5.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Ekologisilla kompensaatioilla tarkoitetaan menetettyjen luontoarvojen kompensoimista toisilla luontoarvoja lisäävillä toimenpiteillä. Yhteistyöhankkeessa kehitetään ensimmäinen ekologisen kompensaation toimintamalli kuntien yhdyskuntasuunnitteluun. Mallia kehitetään ja testataan yhdessä Jyväskylän, Lahden ja Helsingin kaupunkien kanssa. Luontoarvojen lisäksi malli huomioi suunnittelussa alueiden virkistysarvot ja kompensoinnin sosiaalisen hyväksyttävyyden.

Liikunnalla ja painonhallinnalla mahdollista alentaa syöpäriskiä3.5.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston yhteistyötutkimus osoittaa aikuisiän kehonpainon sekä fyysisen aktiivisuuden olevan yhteydessä Lynchin oireyhtymää kantavien ihmisten syöpään sairastumisikään. Lynchin oireyhtymä on periytyvä syöpäalttiusoireyhtymä, joka lisää riskiä useille eri syöville. Valtaosa sairastuu yhteen tai useampaan syöpään elämänsä aikana. Elämäntavat voivat vaikuttaa syöpään sairastumiseen ja sairastumisikään, mutta aihetta on tutkittu vielä niukasti. Tutkijat suosittelevat, että elintapojen seuranta yhdistettäisiin osaksi riskiryhmien seulontakäyntejä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme