Suuri Veroselvitys: Etelä-Savon yritysten verojalanjälki 665 M€

Etelä-Savoon rekisteröityjen yritysten veroja­lanjälki vuodelta 2019 oli noin 665 miljoonaa euroa. Suurimmat verovirrat kertyivät arvon­lisäverosta, palkkojen ennakonpidätyksistä ja eläkevakuutusmaksuista Maakuntakohtaises­sa verojalanjäljessä ei ole mukana ympäris­töveroja.

Eteläsavolaisten yritysten kerryttämä vero­jalanjälki on kasvanut vuosina 2015–2019. Erityisesti arvonlisävero nousi vuonna 2019, kun taas yritysten voitosta maksettavan yhteisöve­ron määrä laski hieman. Myös palkoista pidätetyt ennakkoverot nousivat vuonna 2019.

”Etelä-Savo on asukasluvun suhteessa vahva yrittäjämaakunta. Maakunnan yli 9000 yritystä tuottaa hyvää yhteisölle ja yhteiskunnalle suoraan ja välillisesti. Yleisessä keskustelussa on tärkeä tunnistaa se tosiseikka, että yrityksillä on keskeinen merkitys alueen hyvinvoinnin ja elinvoiman kannalta. Yritystoiminnasta syntyvien yksityisen sektorin työpaikkojen ja yritystoiminnan kautta kanavoituvien verotulojen avulla rahoitetaan merkittävällä tavalla yhteiskunnan palveluita. Kasvun edellytyksenä on yrittäjyydelle myönteinen ilmapiiri ja toimintaympäristö”, toteaa Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen.

Keskuskauppakamarin Suuresta Veroselvityksestä selviää, että vuonna 2019 yritykset maksoivat ja tilittivät veroja ja veronluonteisia maksuja noin 69 miljardia euroa. Tämä on viisi miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2017. 

Kun yritysten maksamia ja tilittämiä veroja verrataan julkisen talouden keräämään kokonaisveropottiin, yritysten verojalanjälki kattaa kokonaisveropotista suurimman osan. Vuonna 2019 valtio ja kunnat keräsivät veroja lähes 73 miljardia euroa. Lisäksi pakollisten sosiaaliturvamaksujen määrä oli yli 28 miljardia euroa. Näistä vero- ja maksutuotoista 69 miljardia euroa kertyi siis yritystoiminnan yhteydessä.

”Yritysten maksamilla ja tilittämillä veroilla ja veronluonteisilla maksuilla kustannetaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluja kuten terveyden- ja sairaanhoitoa, koulutusta, sosiaaliturvaa ja liikenneverkostoa. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen kannalta on välttämätöntä, että Suomeen saadaan lisää yritystoimintaa ja investointeja”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.

Suuri Veroselvitys on luettavissa täällä.

Keskuskauppakamarin Suuri Veroselvityksessä on mukana yhteensä 343 000 osakeyhtiötä, osuuskuntaa tai muuta yritystä, jotka ovat maksaneet ja tilittäneet veroja tai joilla on ollut verotukseen vaikuttavia tietoja vuonna 2019. Tiedot on saatu Tilastokeskuksesta ja Työllisyysrahastosta. Eläkevakuutusmaksukertymä on arvioitu Eläketurvakeskuksen julkisten tilastojen sekä Työllisyysrahaston tietojen pohjalta.