Suurissa kaupungeissa terveydenhuollon kustannuskehitys tasaantui, keskisuurissa kunnissa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kasvoivat
Suurissa kaupungeissa kustannuskehitys hallinnassa
Suurissa kaupungeissa ikävakioitujen terveydenhuollon kustannukset laskivat Kuopiossa ja Jyväskylässä –0,6 prosenttia, Helsingissä –1,1 prosenttia ja Espoossa –1,7 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen, kun muutoksia tarkasteltiin vuoden 2018 rahan arvossa. Porin kustannuskasvu oli vertailukaupunkien voimakkainta,+3,7 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen.
Vuonna 2018 suurten kaupunkien perusterveydenhuollon kustannukset olivat 1,9 miljardia euroa ilman kotihoidon kustannuksia. Erikoissairaanhoidon kustannukset olivat 2,6 miljardia euroa. Suurten kaupunkien terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset olivat 2312 euroa/asukas vuonna 2018.
– Suurissa kaupungeissa on vähemmän yli 75-vuotiaita kuin koko maassa keskimäärin, mikä osaltaan selittää vakioimatonta kustannuskehitystä, huomauttaa erityisasiantuntija Mia Malmila Kuntaliitosta.
Keskisuurten kuntien menot kasvussa
Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kasvoivat vuonna 2018 edellisvuoteen verrattuna. Vertailussa mukana olleista 11 kunnasta ja kahdesta kuntayhtymästä kustannukset alenivat ainoastaan Keravalla –1,0 prosenttia, Kirkkonummella –0,3 prosenttia ja Porvoossa –2,1 prosenttia. Ikävakioidut kustannukset puolestaan kasvoivat edellisestä vuodesta Mustijoella +7,6 prosenttia ja Järvenpäässä +5,4 prosenttia.
– Kustannusten aleneminen selittyy sillä, että kunnat ovat panostaneet ennaltaehkäisevään, moniammatilliseen avopalveluun ja palveluohjaukseen, toteaa erityisasiantuntija Maria Pernu Kuntaliitosta.
Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen ikävakioimattomat kokonaiskustannukset ovat yhteensä 1,8 miljardia euroa, joka tekee 3 469 euroa/asukas. Ikävakioituna summa on 3 545 euroa/asukas. Vuoden 2018 rahan arvoon suhteutettuna kustannusten kasvu keskisuurissa kunnissa on yhteensä 2,0 prosenttia vuoden 2017 ja 2018 välillä.
Helsinki ja Kerava tuottavat palveluja kustannustehokkaasti
Suurista kaupungeista Helsinki on pystynyt hillitsemään terveydenhuollon kustannusten nousua viimeisen kymmenen vuoden aikana. Avaintekijöitä ovat sähköisten palvelujen lisääminen, ikäihmisten kotona asumisen tukeminen ja ammattiosaamisen hyödyntäminen laajamittaisesti.
– Olemme lisänneet monialaista tiimityötä siten, että asiakas saa esimerkiksi terveys- ja hyvinvointikeskuksessa ratkaisun asiaansa usein jo ensimmäisellä yhteydenotolla. Kustannustehokkuutta ei ole parannettu palveluja heikentämällä, vaan päinvastoin palveluja parantamalla, kertoo Helsingin kaupungin toimialajohtaja Juha Jolkkonen.
Keskisuurista kunnista Keravan kustannukset ovat olleet alle keskiarvon aina vuodesta 2005 lähtien. Tiedolla johtamisen ansiosta niin sosiaali- ja terveystoimen kuin erikoissairaanhoidonkin kustannukset ovat alentuneet vuoden 2016 jälkeen.
- Toimintaa on kehitetty integroimalla erikoissairaanhoidon palveluja perustasoon ja kohdistamalla perustason toimintaa vaikuttaviin ja ehkäiseviin palveluihin. Tahtotilamme on kokeilla uusia palvelumuotoja rohkeasti ja yhteistyössä kumppanien kanssa, kertoo Keravan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialajohtaja Erja Wiili-Peltola.
– Kustannusten hillintään ei ole yhtä keinoa, vaan se edellyttää suunnitelmallista ja pitkäjänteistä palvelujen ja palvelurakenteen kehittämistä kaikilla sektoreilla, arvioi Suomen Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen.
Tietoa kustannusvertailuista
Suomen Kuntaliiton toteuttamat kustannusvertailut koostuivat kahdesta erillisestä aineistosta, joissa vertailtiin suurten kaupunkien terveyden- ja vanhustenhuoltoa sekä keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoa vuonna 2018.
Suurten kaupunkien kustannusvertailuun osallistuivat Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa. Kaupunkien vertailuun sisältyy terveydenhuollon lisäksi tietoja sosiaalihuollon sektorilta eli vanhusten kotipalvelusta ja ympärivuorokautisesta hoidosta.
Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannusvertailuun osallistuivat Järvenpää, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Loviisa, Mustijoen perusturva, Porvoo, Rovaniemi, Salo, Sipoo ja Tuusula.
Lisätietoja:
Tarja Myllärinen, sosiaali- ja terveysasioiden johtaja, p. 050 596 9866
Anu Nemlander, erityisasiantuntija, p. 050 563 6180
Mia Malmila, erityisasiantuntija, p. 050 526 8113
Maria Pernu, erityisasiantuntija, p. 050 475 8096
Suurista kaupungeista lisätietoja antaa:
Jolkkonen Juha, toimialajohtaja, Helsinki, p. 09 3105 2482
Kallimo Kati, toimialajohtaja, Jyväskylä, p. 050 442 2302
Koivisto Anna-Liisa, terveys- ja sairaalapalveluiden johtaja, Pori, p. 044 701 0243
Kuosmanen Taru, hyvinvointipalvelujen johtaja, Tampere, p. 040 704 7337
Liuksa Riitta, toimialajohtaja, Turku, p. 050 559 0571
Saarinen Jari, apulaiskaupunginjohtaja, Kuopio, p. 044 718 6301
Svahn Sanna, terveyspalvelujen johtaja, Espoo, p. 050 544 6535
Vuorela Piia, terveyspalvelujen johtaja, Vantaa, p. 09 8392 2564
Ylitalo-Katajisto Kirsti, hyvinvointijohtaja, Oulu, p. 044 703 4007
Keskisuurista kunnista lisätietoja antaa:
Ahopelto Maire, kuntayhtymän johtaja, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä,
p. 08 6155 4200
Hemmilä Markus, perusturvan toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki, p. 016 322 6030
Kariniemi-Örmälä Kristiina, vt. palvelualuejohtaja, Järvenpään kaupunki, p. 040 315 2154
Kokko Leena, sosiaali- ja terveysjohtaja, Sipoon kunta, p. 09 2353 6500
Koskela Jaana, vt. perusturvajohtaja, Kirkkonummen kunta, p. 040 504 5224
Laakkonen Ari, keskitettyjen palvelujen päällikkö, Mäntsälän kunta, p. 040 314 5516
Niemelä Jari, apulaiskaupunginjohtaja, Salon kaupunki, p. 02 778 2059
Schröder Carita, perusturvajohtaja, Loviisan kaupunki, p. 040 570 2807
Silvennoinen Ann-Sofie, vs. sosiaali- ja terveysjohtaja, Porvoon kaupunki, p. 040 676 1374
Suominen Tuula, palvelualuejohtaja, Lohjan kaupunki, p. 044 374 1291
Tikkanen Ulla, sosiaali- ja terveysjohtaja, Kauniaisten kaupunki, p. 09 505 6246
Vehmas Markku, talousjohtaja, Tuusulan kunta, p. 040 314 3060
Wiili-Peltola Erja, toimialajohtaja, sosiaali- ja terveys, Keravan kaupunki, p. 040 318 2170
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riikka Komutiedottaja
Puh:+358 50 337 9286riikka.komu@kuntaliitto.fiMediapuhelin toimittajille arkisin klo 9-15 Medietjänstnummer för journalister vardagar kl. 9-15: 050 340 9977Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliiton viestit EU-vaaleihin: Työperäisen maahanmuuton edistäminen ja vihreässä siirtymässä onnistuminen ovat kohtalonkysymyksiä kuntien elinvoimaisuudelle18.4.2024 15:29:19 EEST | Tiedote
EU-vaaleissa ei määritellä pelkästään Euroopan suuntaa seuraavaksi viideksi vuodeksi vaan myös kuntien tulevaisuuskysymyksiä - siksi EU-vaalit ovat myös kuntavaalit! Kuntaliiton tavoitteena on, että kunnilla on kaikki mahdollisuudet toteuttaa vihreää ja digitaalista siirtymää, houkutella investointeja sekä vahvistaa EU:n tukemana elinvoimaa alueellaan. Tavoittelemme myös työperäisen maahanmuuton ja kotouttamisen voimakasta edistämistä, sillä työvoimapula rajoittaa yritystoiminnan kasvua ja vaikeuttaa julkisten palveluiden tuotantoa.
Ramförhandlingarna hörsammade kommunerna delvis – normerna måste luckras upp snabbt16.4.2024 18:38:49 EEST | Tiedote
Kommunförbundet och kommunerna är lättade över att regeringen vid ramförhandlingarna lovade kompensera åtminstone en del av den statsandelsnedskärning som staten stått i beråd att genomföra till följd av slutnotan för social- och hälsovårdsreformen. Om nedskärningen hade genomförts fullt ut, hade det inneburit att kommunernas statsandelar minskat permanent med 400 miljoner euro. En förbättring av kommunalskattens effektivitet ger på lång sikt också större spelrum i kommunernas ekonomi.
Kehysriihi vastasi kuntien huoliin osittain – normien keventämisessä edettävä ripeästi16.4.2024 16:52:45 EEST | Tiedote
Kuntaliitto ja kunnat ovat helpottuneita, että hallitus lupasi kehysriihessä kompensoida edes osan sote-uudistuksen loppulaskuun liittyvästä valtionrahoituksen leikkauksesta. Jos leikkaus olisi toteutunut täysimääräisesti, se olisi merkinnyt 400 miljoonan euron pysyvää vähenemistä kuntien valtionosuuksiin. Myös kunnallisverotuksen efektiivisyyden parannus tuo pitkällä aikavälillä kuntien taloudenhoitoon lisää liikkumavaraa.
Finalen i FM i kommunal kommunikation: känslor, ankor och lättläst språk16.4.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
I FM i kommunal kommunikation har sex finalister utsetts. Tävlingen är indelad i två kategorier: kommunikationskampanjer och kommunikationsåtgärder. I båda kategorierna valdes tre tävlingsbidrag ut till finalen.
Kuntaviestinnän SM-kilpailun finaalissa tunteita, ankkoja ja selkokieltä16.4.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Kuntaviestinnän SM-kilpailun kuusi finaalityötä on valittu. Kilpailussa on kaksi sarjaa: viestintäkampanja ja viestintäteko. Kummastakin kategoriasta finaaliin etenee kolme kilpailutyötä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme