Suurperhe voi suojata lemmikkikoiraa allergioilta
Suomalaistutkimus osoittaa lähes kuuden tuhannen koiran aineistoon perustuen, että rodusta riippumatta lemmikkikoirat ovat kaupungeissa selvästi allergisempia kuin maaseudulla. Ihmisillä kaupunkilaiselämän on jo pitkään tiedetty johtavan allergioiden yleistymiseen, mutta koirien osalta tutkimus on ensimmäinen laaja kuvaus aiheesta.
– Erityisesti yllätyimme siitä, että koirilla ja niiden omistajilla vaikuttaa olevan allergiaa yhtäaikaisesti. Tämä kertonee siitä, että kaupunkiympäristö on yleisemmin nisäkkäillä allergian riskitekijä, kertoo tutkijatohtori Jenni Lehtimäki Helsingin yliopistosta.
Lemmikkikoiran on jo aiemmin todettu suojaavan lapsia allergioilta.
– Tutkimuksemme osoittaa lisäksi, että suuri lapsiluku voi suojata myös koiraa. Sen vuoksi allergialta suojaava vaikutus näyttää olevan kaksisuuntainen, Jenni Lehtimäki tarkentaa.
Monet elämäntapatekijät, kuten asuminen omakotitalossa, koiran pitäminen ulkona ja altistuminen maatilan eläimille suojasivat myös koiria allergisilta sairauksilta.
Tutkijat ovat yhä kiinnostuneempia hyödyntämään lemmikkikoiria elintasosairauksien, kuten syöpien, allergioiden ja diabeteksen, tutkimuksessa.
– Koirat kärsivät samanlaisista sairauksista kuin ihmisetkin. Ihmisten elintasosairauksia vastaavat sairaudet ovat viime vuosina huolestuttavasti yleistyneet eläinlääkärin vastaanotolla, kertoo professori Hannes Lohi.
Tutkimus tehtiin usean Helsingin yliopiston tiedekunnan yhteistyönä. Sinä hyödynnettiin koirien biopankkia ja siihen liittyvää koiraharrastajaverkostoa laajan aineiston keräämiseksi. Jatkotutkimuksissa kartoitetaan lisää riskitekijöitä. Suunnitteilla on myös uusia hoitokokeiluja yhdessä lääketeollisuuden kanssa.
Hakanen E, Lehtimäki J, Salmela E, Tiira K, Anturaniemi J, Hielm-Björkman A, Ruokolainen L and Lohi H. Urban environment predisposes dogs and their owners to allergic symptoms. Sci Rep, 2018. DOI: 10.1038/s41598-018-19953-3
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Jenni Lehtimäki
jenni.lehtimaki@helsinki.fi
puh. 050 448 0047
Professori Hannes Lohi
hannes.lohi@helsinki.fi
puh. 050 319 9319
Viestinnän asiantuntija Elina Raukko
elina.raukko@helsinki.fi
puh. 050 318 5302
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme